Varusmies vai sivari? Näin pomot miettivät

Julkaistu:

Sotilasarvolla voi tehdä työnhaussa myönteisen vaikutuksen, jos ala on oikea. Koulutus ja työkokemus tosin ovat sotilaspassia arvokkaampia.


Sotilasarvolla tai sen puutteella ei juurikaan ole merkitystä työnhaussa, Taloussanomien soittokierros osoittaa.

Siviilipalvelusmiehet voivat olla arvostettua työvoimaa palvelusaikanaan, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti. Järin suurta vaikutusta sillä ei kuitenkaan myöhemmin työnantajaan tehdä.

Varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen voi tosin antaa myönteisen vaikutelman työhakemuksessa, varsinkin jos hakija on käynyt aliupseeri- tai reserviupseerikoulun.

Näin on etenkin naisilla.

– Ehkä naiset haluavat tuoda sen esille, että ovat olleet valmiita tarttumaan uuteen haasteelliseen asiaan, vakuutusalalla toimiva henkilöstöjohtaja arvioi.

Samaa sanotaan turvallisuusfirmasta: reserviupseerikoulun (RUK) suorittanut nainen tuntuu kunnianhimoiselta ja jollain tavalla vahvalta persoonalta.

Hakupaperit eivät kerro kaikkea

RUK on hyödyksi myös miehille, sillä se voi kertoa rekrytoijalle työnhakijan koulutushalukkuudesta ja motivaatiosta.

Haastateltavien vastauksista käy ilmi, että RUK:n käyneiltä odotetaan myös jonkinlaista johtamisosaamista.

– Voi olla, että huomaamme haastattelussa, että henkilön päätöksentekokyky ja johtamisominaisuudet ovat hyvät, yksi haastateltavista sanoo.

Papereista voi siis saada tukea työhaastatteluun, mutta pelkästään niihin ei rekrytoinnissa luoteta.

Haastattelussa voi myös paljastua, että työnhakija ei ole aivan sitä, mitä pelkkien papereiden perusteella olisi voinut odottaa. RUK:n käynyt ei ehkä olekaan johtajatyyppiä.

– Sanoisin, että haastattelussa henkilön ominaisuudet tulevat esille. Ihan sama kuin koulutodistuksessa. Se ei välttämättä kerro osaamistasoa ja motivaatiota tehtävään, suuren sairaanhoitopiirin rekrytointipäällikkö kertoo.

Joillekin armeijalla voi olla painoarvoa

Rekrytoijan omat näkemykset vaikuttavat hakemuksen perusteella syntyvään ensivaikutelmaan.

– Nämä ovat niin hirveän subjektiivisia asioita, turva-alalta todetaan.

Ennakko-oletukset voivat kuitenkin osoittautua vääriksi. Turva-alalla työskentelevä rekrytoija sanoo, että suoria oletuksia ei voi tehdä sen enempää varusmies- kuin siviilipalveluksen suorittaneista, vaikka itsellä ennakko-oletuksia olisikin.

Useimmille haastateltaville sotilasarvolla tai sen puuttumisella on yhtä paljon merkitystä kuin harrastuksilla.

– Voi olla, että jollekin esimiehelle on suurempi painoarvo, että on armeijan käynyt, yksi haastateltavista sanoo.

Argumentointitaidoilla vaikutus työnantajaan

Totaalikieltäytyjistä – eli varusmies- ja siviilipalveluksesta kieltäytyvistä – puhuttaessa äänenpainot muuttuvat vielä varovaisemmiksi.

Esimerkiksi vakuutusalan rekrytoija arvelee, että hakijat tuskin edes mainitsisivat sitä hakemuksessaan. Tosin suoritetusta varusmiespalveluksestakaan ei nykyään aina kerrota.

Osa työnantajista kysyy asiasta, koska nuoren miehen kohdalla pakollisen palveluksen suorittaminen voi tarkoittaa poissaoloa työpaikalta.

Totaalikieltäytyminen tai suoritettu palvelus voivat myös olla mielenkiintoisia keskustelunavaajia haastattelussa.

– Henkilön hyvä argumentointikyky voi tulla siinä esille, jos hän argumentoi hyvin päätöksiään, mitä ne sitten ovatkaan olleet, vakuutusalalta sanotaan.

Tietystä koulutuksista voi olla hyötyä

Toisaalta esimerkiksi turva-alan työnhakijoiden joukossa vain peruskoulun käynyt totaalikieltäytyjä ei erotu edukseen, koska pätevämpiäkin hakijoita on tarjolla.

Tietyistä koulutuksista on hyötyä turvallisuusalan työnhaussa. Jos aikoo vaikkapa vartijaksi tai arvokuljettajaksi, plussaa ovat sotilaspoliisin koulutus tai varusmiespalveluksen aikana suoritetut kuorma-auto- ja ammattipätevyyskortit.

Armeijatausta ylipäänsä saattaa kertoa tietynlaisesta suuntautuneisuudesta.

– Jos naishakijalla on sotilaspoliisikoulutus käytynä, kiinnostus tälle alalle ja hän on muutoin sopiva, niin se on yksi steppi eteenpäin, turva-alalla työskentelevä rekrytoija sanoo.

Kaikki haastateltavat kuitenkin painottavat, että varusmies- tai siviilipalveluksella tai niiden puutteella ei ole merkitystä sen kannalta, kuka palkataan töihin. Koulutus ja muu työkokemus ovat tärkeämpiä.

Haastateltavat esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluonteisuuden takia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Sähkön siirtohintojen korotuspiina jatkuu – Oliko miljardien maakaapelointi paras ja ainoa vaihtoehto? Näin vastaa Elenia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää