"Ei Suomi pärjää halvan työvoiman maana" - Oma raha - Ilta-Sanomat

"Ei Suomi pärjää halvan työvoiman maana"

Julkaistu: 8.6.2015 6:01, Päivitetty 5.6.2015 17:35

Yritykset eivät saa huonompia työntekijöitä, jos työhön tullaan aiempaa enemmän pelkällä kanditutkinnolla, sanoo EK:n asiantuntija.

Uusi hallitus haluaa pienentää maisteritutkintoja suorittavien määrää ja tyrkätä "merkittävän osan" kandidaatin tutkinnon suorittaneista työelämään.

Koulutetaanko maistereita sitten liikaa?

Hallitusneuvottelijoiden mielestä kyllä, Akavan mielestä ei, asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta sanoo.

Maistereita ja tohtoreita on työttömänä aiempaa enemmän. Huhtikuussa ilman työtä oli 19 842 ylemmän korkeakouluasteen suorittanutta. Tohtorin tutkinnon suorittaneista työttömiä oli 1 018.

Onko Suomi turhien maistereiden ja tohtoreiden maa?

Ei, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

– Tohtoreiden tilanne on nyt hankala. Pitkällä tähtäimellä koulutustaso nousee ja työtehtävät muuttuvat vaativammiksi, jolloin korkeammille tutkinnoille on käyttöä, hän kertoo Taloussanomille.

Samaa sanoo Tekniikan akateemisten (TEK) koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikönjohtaja Jari Jokinen.

– Tiedämme hyvin, ettei Suomi menesty halvan työvoiman tai palveluiden maana.

Rapautuu, ei rapaudu

Jos työelämään siirtyy aiempaa enemmän vain kanditutkinnon suorittaneita, rapautuuko osaaminen Suomessa.

– Ei ole perusteita sanoa, että yritykset joutuisivat pelkäämään tämän takia osaamisen tason laskua, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Marita Aho huomauttaa.

Tieteentekijöiden liitto ja korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akava ovat näkemyksissään jyrkempiä: maisterivaiheen opinnot opettavat tärkeitä työelämässä tarvittavia syventäviä taitoja.

– Hyvin harva tekee gradussaan mitään tieteellisesti olennaista. Lisäarvon pitäisi olla, että mitä siitä oppii, Mielityinen toteaa.

"Tutkinto ei ratkaise tulevaisuutta"

Vähintään kahdenlaisia mielipiteitä on siitäkin, arvostavatko työnantajat enemmän maisterin papereita kuin kanditutkintoa.

Tieteentekijöiden Koikkalaisen kokemusten mukaan gradu tai diplomityö on työelämässä edelleen osoitus, että ihminen kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn ja tulosten raportointiin.

EK:n Ahon mukaan tutkinto on vain yksi elementti, joka tuo ihmiselle "työmarkkina-arvoa".

– Tutkinto on arvokas, mutta se ei aina ratkaise tulevaisuutta, hän sanoo.

Kyky verkostoitua ja oppia voi työelämässä olla muodollista pätevyyttä ratkaisevampaa.

Loppu järjestelmässä pyörimiselle

Haastateltavien mielestä korkeakoulujärjestelmä kaipaa uudistamista. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon.

Yksi kysymyksistä koskee ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopiston kandidaatin tutkintojen erilaisuutta. Miten tutkinnot eroavat, jos kandia viedään työelämälähtöisempään suuntaan?

Toinen ongelma on korkeakoulujärjestelmän tehottomuus. Tutkinnon suorittavien määrät eivät ole kehuttavia, eikä polku korkeakouluun ole nopea.

– Toiselta asteelta tullessa tulee parin vuoden viive, kun pyöritään hakurumbassa. Vielä korkeakoululaitoksen sisälläkin pyöritään ympäri ja aloitetaan alusta, Akavan Mielityinen lisää.

Kolmanneksi Tieteentekijöiden Koikkalainen nostaa sen, että tohtoreiden osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi.

– He ovat usein kielitaitoisia, verkostoitumaan kykeneviä ihmisiä. Heillä on kokemusta rahoituksen hankinnasta, konseptin muotoilemisesta ja sen markkinoimisesta, hän toteaa.

Mitä yliopistoilta halutaan?

Jos hallitus tahtoo vahvistaa työllisyyttä ja kilpailukykyä, hyödyntää digitalisaatiota sekä uudistaa osaamista ja koulutusta, korkeakoulutuksesta leikkaaminen on hölmön hommaa.

Toisaalta yliopistojen olisi otettava työllistyminen ja opetuksen kehittäminen uudella tavalla huomioon omassa tekemisessään, Akavan Mielityinen huomauttaa.

Ratkaisevaa on, mitä halutaan.

– Jos halutaan osaamisintensiivistä yhteiskuntaa, niin pitkä koulutus on tarkoituksenmukaista, Koikkalainen toteaa.

Korkeakoulujärjestelmästä on mahdollista saada entistä toimivampi, TEK:in Jokinen uskoo. Uudistuksia olisi kuitenkin tehtävä järkevästi.

– Yliopistot ovat ainoa paikka, joiden erityinen tehtävä on tuottaa uutta tietoa, Jokinen muistuttaa.

Pelkällä maistereiden määrän vähentämisellä ei suoraan kasvateta tehokkuutta eikä paranneta opetuksen laatua tai työtilannetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?