Naiselle kelpaa nyt vähemmän oppinut mies - Oma raha - Ilta-Sanomat

Naiselle kelpaa nyt vähemmän oppinut mies

Julkaistu: 28.5.2015 6:02, Päivitetty 27.5.2015 15:23

Kouluttamattomat joutuvat pariutumaan yhä useammin keskenään, mutta mies voi saada itseään koulutetumman naisen, tuoreesta väitöskirjasta selviää.

Koulutusasteella on perhetaustaa suurempi merkitys suomalaisten parinmuodostuksessa, selviää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Elina Mäenpää on hyödyntänyt väitöskirjassaan laajaa aineistoa, johon on koottu tietoja heteroavoliittoon muuttaneista 1950- ja 1970-luvuilla syntyneistä suomalaisnaisista.

Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi olisi viime vuosikymmenten aikana avautunut merkittävästi, sillä aineiston perusteella sekä perhetaustan että koulutuksen merkitys on pysynyt vakaana läpi vuosikymmenten.

Jotkut raja-aidat ovat jopa vahvistuneet sitten 1950-luvun: pelkän peruskoulutuksen saaneet ihmiset pariutuvat aiempaa useammin keskenään.

Väitöskirjassaan Mäenpää viittaa taloustieteeltä kuulostaviin teorioihin, joiden mukaan yksilöt etsivät "avioliittomarkkinoilla" kumppanikseen henkilöitä, joilla on "mahdollisimman korkeat resurssit".

Koulutettuja siippoja on nyt tarjolla niin paljon, ettei koulutetun ihmisen tarvitse väitöskirjan mukaan niin sanotusti tyytyä kouluttamattomaan.

– Kouluttamattomat ihmiset näyttävät olevan, eivät ehkä syrjäytyneitä, mutta yhä valikoituneempi ihmisryhmä, Mäenpää sanoo.

Raha kompensoi koulutusta?

Maisteriksi kouluttautuneet pariutuvat nykyäänkin todennäköisimmin keskenään, mutta etenkin koulutetut naiset valitsevat aiempaa useammin kumppanikseen alemman tason koulutuksen saaneen miehen.

Yksi tätä selittävä tekijä on Mäenpään mukaan se, että naiset kouluttautuvat keskimäärin pitemmälle kuin miehet, joten koulutettuja miehiä ei riitä kaikille naisille.

Hän kuitenkin pohtii, onko korkeammin koulutettujen naisten kanssa pariutuvilla miehillä joitain koulutustasoa kompensoivia ominaisuuksia.

– Yksi tällainen kompensaatiotekijä voi tietysti olla korkeat tulot.

Koulutettujen liitot kestävät

Mäenpää on tutkinut väitöskirjassaan myös sitä, miten perhetaustat ja koulutus vaikuttavat liittojen kestävyyteen. Koulutettujen ihmisten liitot kestävät selvästi kouluttamattomien ihmisten liittoja paremmin, mutta myös samankaltainen perhetausta auttaa.

– Näyttää siltä, että joko yhtenevä koulutus tai perhetausta riittää siihen, että ihmiset löytävät kokemusmaailmastaan riittävästi yhteistä. Molempia ei välttämättä tarvita.

Maanviljelijäperheestä ja valkokaulusperheestä tulevien henkilöiden välinen liitto kariutuu selvästi muita liittoja todennäköisemmin, vaikka osapuolten koulutustaso vastaisikin toisiaan. Tämä voi johtua siitä, että tällaisissa tapauksissa maanviljelijöiden jälkeläinen on useasti muuttanut maalta varsin erilaiseen kaupunkiympäristöön.

– Toisen osapuolen voi olla vaikea ymmärtää muutoksen suuruutta, Mäenpää toteaa.

Tuoreimmat osastosta