Nyt tarkkana, pian voi saada velkaa perinnöksi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Nyt tarkkana, pian voi saada velkaa perinnöksi


Eläkepäivien vietto esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla on monen suunnitelmissa.

Eläkepäivien vietto esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla on monen suunnitelmissa.

Julkaistu: 27.5.2015 6:02, Päivitetty 26.5.2015 15:53

Perinnönjako tehdään tulevaisuudessa sen EU-maan lain mukaan, jossa perittävällä oli kuollessaan vakituinen asuinpaikka. Tämä voi tarkoittaa sitä, että toisin kuin Suomessa, perinnöksi voi jäädä myös velkaa.

Nyt kannattaa olla hereillä, jos asut toisessa EU-maassa tai vaikkapa suunnittelet muuttoa Espanjan Aurinkorannikolle.

Elokuussa astuu voimaan uusi EU:n perintöasetus, jonka mukaan vainajan jäämistö jaetaan hänen viimeisen asuinmaansa perintölain mukaan – ellei testamentissa määrätä toisin.

Jos esimerkiksi Saksassa asuva Suomen kansalainen kuolee, hänen kuolinpesänsä selvitetään ja jaetaan Saksan lakien mukaan. Toisen maan perintölait koskevat myös henkilön Suomessa olevaa varallisuutta.

Testamentilla voi kuitenkin määrätä, että omaisuuden perinnönjakoon sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen henkilö on.

Mikäli haluaa varmistaa, että perimykseen sovelletaan Suomen lakia, on asia syytä kirjata omaan testamenttiin.

Asianajaja Hilkka Salmenkylä neuvoo miettimään tarkkaan, minkä maan lakia haluaa sovellettavan itseensä. Punnittavana voi olla esimerkiksi se, missä maassa henkilöllä on eniten omaisuutta tai millaiset hänen perhe- ja sukulaissuhteensa ovat.

– Jollekin voi hyvin sopia Espanjan tai Portugalin laki. Pitää selvittää, mitä asuinpaikan tai mahdollisen tulevan asuinpaikan laki sanoo erilaisista perimykseen liittyvistä kysymyksistä ja miettiä, kumpi vastaa omaa tarkoitusta – Suomen vai toisen maan laki, Salmenkylä sanoo Taloussanomille.

Isoja eroja eri maissa

EU-maiden perintösäännöissä – kuten kuka perii ja miten perintö jaetaan – on huomattavia eroja. Tähän asti jokainen jäsenvaltio on määrännyt itse, minkä maan lakia useita maita koskevaan perinnönjakoon sovelletaan.

Uuden asetuksen on tarkoitus yhtenäistää ja yksinkertaistaa kansainvälisten perintöasioiden hoitamista.

– Asetuksen myötä henkilö voi olla varma, että perinnönjakoon sovelletaan tiettyä lakia, asuu hän melkein missä EU-valtiossa tahansa. Tätä ennen kansainvälisissä tilanteissa on voinut olla ongelmia, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen.

Perintöasetuksen ulkopuolelle jäävät Britannia, Irlanti ja Tanska, eli asetus ei sido näitä valtioita.

– Jos ihmisellä on omaisuutta useissa eri maissa, kokonaistulos voi nykyisin olla hyvin sattumanvarainen. Perintöasetuksen avulla on helpompi tehdä jäämistösuunnittelua, kun on tietynlainen varmuus siitä, minkä valtion laki tulee sovellettavaksi, sanoo perhe- ja perintöoikeuden professori Markku Helin Turun yliopistosta.

Esimerkiksi Suomessa perinnöstä puolet voi määrätä testamentilla, kun taas joissakin EU-valtioissa osuus on kolmasosa tai kaksi kolmasosaa perinnöstä. Englannissa niin sanottua lakiosaa ei ole käytössä ollenkaan.

Eroja on myös siinä, onko perillinen vastuussa vainajan veloista. Esimerkiksi Saksassa on.

– Manner-Euroopan maissa on tavallista, että jos ottaa perinnön vastaan, perii myös velat, Helin sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa perillinen ei vastaa henkilökohtaisesti perittävän veloista.

Vaihtoehdot vähenevät

Uudella perintöasetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon eikä se koske perintöverotusta.

Ennen perintöasetuksen voimaantuloa tehdyt testamentit säilyvät pätevinä. Lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen muistuttaa, että testamentin päivittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan.

– Suomalaiset tekevät ehkä harvoin lainvalinnan. Sitä kannattaa harkita.

Tällä hetkellä kansalaiset voivat Suomen perintökaaren mukaan valita noudatettavan perintölain useista vaihtoehdoista: oman kansalaisuuden tai nykyisen tai entisen asuinpaikan. Aviopuolisot voivat valita sovellettavaksi myös sen valtion lain, jota sovelletaan heidän aviovarallisuuteensa. Uusi asetus karsii vaihtoehtoja.

Jos nykyisiä laajempia vaihtoehtoja haluaa hyödyntää, on valinta kirjattava testamenttiin ennen kuin perintöasetusta aletaan soveltaa 17. elokuuta.

Perintötodistus helpottamaan asiointia

Perintöasetuksella otetaan käyttöön eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perillinen voi todistaa oikeutensa perintöön toisen jäsenmaan viranomaisille. Todistuksella pyritään helpottamaan perintöasioiden hoitoa toisissa EU-maissa.

Todistusta voi Kemppaisen mukaan käyttää esimerkiksi saadakseen perimänsä kiinteistön tai asuinhuoneiston omiin nimiinsä toisessa valtiossa.

Perintötodistusta voi pyytää vasta perittävän kuoleman jälkeen. Suomessa perintötodistuksia alkaa antaa Helsingin maistraatti.

Tuoreimmat osastosta