Näin paljon enemmän Helsingissä tienataan

Pääkaupunkiseudulla tienataan viidenneksen enemmän kuin muualla Suomessa, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Entä riittääkö ero korvaamaan korkeammat elinkustannukset?

26.5.2015 6:02 | Päivitetty 26.5.2015 14:33

Palkat ovat pääkaupunkiseudulla isompia kuin muualla Suomessa, mutta alojen välillä on huomattavia eroja.

Parhaimmillaan palkka on puolet parempi. Maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa ero on keskimäärin 53 prosenttia pääkaupunkiseudun hyväksi. Ero on omaa luokkaansa Oikotien kokoamissa tiedoissa, jotka perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon. (Katso taulukko jutun lopusta.)

Lukuihin on niputettu kaikki alan ihmiset, joten ne eivät kerro tehtäväkohtaisista palkkaeroista. On huomattava, että esimerkiksi maa- ja metsätalouden tehtävistä merkittävä osa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Turku, kakkosluokan kaupunki

Palkkaero on ylivoimaisesti pienin opetusalalla. Koulutuksessa työskentelevät tienaavat pääkaupunkiseudulla vain kolme prosenttia enemmän kuin muut.

Opettajien palkoissa otetaan vielä huomioon paikkakuntien jako kahteen kalleusluokkaan, mutta ero on pieni ja siitäkin pyritään OAJ:ssä eroon. Ainakin turkulaisia opettajia harmittaa, että Turku on katsottu halvemman luokan kaupungiksi, ekonomisti Mika Väisänen OAJ:stä kertoo.

Aiemmin opettajille on maksettu myös syrjäseutu- ja kehitysaluelisiä, mutta niistäkin on luovuttu. Lisiä maksetaan enää niille, joille ne ehdittiin jo myöntää.

Korkeampaa kustannustasoa voisi hyvittää jonkinlaisella rekrytointilisällä, Väisänen pohtii. Toisaalta sellaiselle ei ole ollut tarvetta, koska opettajia saadaan pääkaupunkiin nykyisilläkin palkoilla.

Myös majoitus- ja ravitsemispalveluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa ero jää alle 10 prosenttiin pääkaupunkiseudun hyväksi.

Sote-aloillakin pääkaupunkiseudulla riittää työntekijöitä, sen sijaan syrjäseutulisät ovat käytössä, Tehyn lakimies Matias Nyman kertoo. Etenkin lääkärit saavat korkeita palkkoja, jos suostuvat menemään terveyskeskukseen syrjäseudulle.

Kun kaikki alat lasketaan yhteen, pääkaupunkiseutulainen tienaa keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin muualla Suomessa asuva. Lähimpänä keskiarvoa ovat informaatio- ja viestintäalat sekä sähkö-, kaasu- ja lämpö- ja vesihuolto.

94 euroa saa riittää

Rahassa mitaten ero on opetusalalla keskimäärin 94 euroa pääkaupunkiseudun hyväksi, mikä on asumiskustannukset huomioon ottaen vähän. Matkailu- ja ravintola-alalla pääkaupunkiseutulainen tienaa vain 211 euroa ja sosiaali- ja terveysalalla 239 euroa enemmän.

– Ei se elämä maaseudullakaan mitään kulutusjuhlaa ole. Mutta faktahan se on, että kaupungissa asuvat joutuvat elämään köyhemmin kuin haja-asutusalueella, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.

Miksei kaupungissa sitten makseta parempaa palkkaa?

Palkkauksessa on hiljalleen pyritty pois tekijöistä, jotka eivät liity itse työhön tai työsuoritukseen, Antila selittää. Eli esimerkiksi paikkakuntien kalleusluokituksista sekä ikä- ja kokemuslisistä.

Toisaalta se on tasa-arvoista. Mutta jos palkka on niin huono, ettei sillä tule toimeen, töihin on vaikea löytää tekijöitä.

– Ihminen on edelleen yhteiskunnan tukien varassa ja käteen jäävä tulo on käytännössä riippuvainen siitä, miten tuet ja palkka sovitetaan yhteen, Antila sanoo.

– Järjestelmä on rakenteellisesti vino. Työnantajille maksetaan subventiota työvoiman käytöstä.

Ja koska työntajat tietävät sen, heillä ei ole edes painetta yrittää maksaa palkkaa, jolla tulisi toimeen. Antila peräänkuuluttaa solidaarista palkkapolitiikkaa.

– Se että korotetaan pieniä ansioita enemmän kuin isompia on käytännössä ainoa keino, jolla hommaa saadaan vähän korjattua.

Juttua varten haastateltiin myös Puuliiton työehtosihteeriä Eero Juhosta, Tehyn neuvottelupäällikköä Riikka Rapinojaa ja Pamin sopimusasiantuntijaa Raimo Hoikkalaa.

Oikotie ja Taloussanomat kuuluvat Sanoma-konserniin.

Rahoitusalalla ja maataloudessa isot erot Eri alojen keskiarvopalkat pääkaupunkiseudulla ja muussa maassa

ToimialaKeskipalkka muu maaKeskipalkka pääkaupunkiseutuero euroinaero prosentteinaInformaatio ja viestintä3678446478621 %Julkinen hallinto ja maanpuolustus3314377045614 %Kaivostoiminta ja louhinta / Teollisuus3354423888426 %Kiinteistöalan toiminta3102399489229 %Koulutus34633557943 %Kuljetus ja varastointi2976334336712 %Maatalous, metsätalous ja kalatalous28294339151053 %Majoitus- ja ravitsemistoiminta232525362119 %Muu2852368583329 %Rahoitus- ja vakuutustoiminta34314653122236 %Rakentaminen3176366248615 %Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto / Vesihuolto3389411973022 %Taiteet, viihde ja virkistys2682332464224 %Terveys- ja sosiaalipalvelut286030992398 %Tukku- ja vähittäiskauppa2840383299235 %Yhteensä3104373863420 % Lähde: Oikotie/Tilastokeskus

.

.

.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?