510 euroa lisää liksaa, jos et sairastu - Oma raha - Ilta-Sanomat

510 euroa lisää liksaa, jos et sairastu

Julkaistu: 25.5.2015 17:23, Päivitetty 25.5.2015 17:23

Lupauksena rahallinen bonus, jos vuodessa ei kerry sairauspoissaoloja työpaikalta. Kuulostaa hyvältä, mutta käytäntö ei ole ongelmaton.

Jos sairauspoissaolopäivien lukumäärä on vuodessa nolla, työnantaja maksaa 510 euron bonuksen. Houkuttelevaa, eikö?

Nostolava-autoja vuokraavalla Janneniskalla ja muun muassa henkilönostimia vuokraavalla Pekkaniskalla on kattavat kuntobonusjärjestelmät. Yritykset palkitsevat rahallisesti paitsi tupakoimattomuudesta ja työmatkapyöräilystä myös sairauspoissaolopäivien nollasaldosta.

– En ole ihan vakuuttunut, onko sairauspoissaolottomuudesta palkitseminen paras keino, ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo Taloussanomille.

Kannustaminen rahapalkkiota yleisempää

Rahalliset kuntobonukset ovat harvinaisia.

– En osaa nimetä kuin Janneniskan ja Pekkaniskan, jotka noin voimallisesti palkitsevat, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk sanoo.

Hänen mukaansa monet yritykset ovat harkinneet vähäisistä sairauspoissaoloista palkitsemista, jotta sairaspäivien määrä vähentyisi. Ajatuksen tasolle asia sitten onkin jäänyt.

Euroja useammin yritykset kannustavat työntekijöitään esimerkiksi liikuntaseteleillä, järjestämällä työpaikoille liikuntamahdollisuuksia tai sponsoroimalla harrastuksia.

Haringin mukaan kyse on ennen kaikkea arvostuksesta: osa työnantajista palkitsee työntekijänsä esimerkiksi tupakoimattomuudesta, osa ei.

Bonus mielessä – töihin vaikka kuumeessa?

Molemmat asiantuntijalääkärit nostavat esiin, että sairauspoissaolojen vähyydestä palkitseminen ei ole ongelmatonta. Se on myös suurin syy siihen, että harvat työnantajat ryhtyvät tarjoamaan palkkioita.

Tärkein kysymys koskee sairaana töihin tulemisesta.

– Miten tällä kannustimella ehkäistään se, että ihminen ei tunge töihin silloinkin, kun se on haitaksi hänelle itselleen tai muille työpaikalla, Schugk tiivistää.

Vaikka osa poissaoloista on sellaisia, joihin voi itse vaikuttaa, ei sairastumista aina voi estää omalla toiminnallaan.

Haring nostaa esiin myös sen, että jos palkitseminen liittyy tietyn tiimin suoriutumiseen, työilmapiiri ei välttämättä parane, kun yksi sairastuu ja polttaa samalla muidenkin tiimiläisten bonukset.

Janneniskan varatoimitusjohtaja Ville Huhtaniemi myöntää palkkion kaksijakoisuuden. Hänen mukaansa Janneniskan työntekijät eivät kuitenkaan tule työpaikalle sairaina.

– Se on vain yksi bonus muiden joukossa. Kukaan ei tammikuussa lähde tavoittelemaan sairastamattomuutta, Huhtaniemi sanoo.

Tarmoa liikunnalla – myös muille kuin Stubbille

Sinänsä on hyvä asia, että terveisiin elämäntapoihin ja kuntoiluun kannustetaan tai niistä palkitaan.

– Jos pystytään edistämään terveitä elämäntapoja, sillä on yleistä terveydellistä merkitystä, Haring toteaa.

Myös Schugk kannustaa yrityksiä panostamaan työntekijöiden liikkumiseen.

Esimerkiksi joustavuutta voi lisätä ilman merkittäviä kustannuksia. Jos työntekijät voivat työtehtävien salliessa käydä lenkillä tai salilla kesken työpäivän, hyvinvointi ja työteho todennäköisesti kasvavat.

– Ei se ole vain Alexander Stubb, jolla yksi tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisää tarmoa, Schugk huomauttaa.