Piti olla varma ala – töitä ei sittenkään kaikille - Oma raha - Ilta-Sanomat

Piti olla varma ala – töitä ei sittenkään kaikille

Julkaistu: 15.5.2015 6:01, Päivitetty 13.5.2015 15:48

Sosiaali- ja terveysalaa on pitkään pidetty alana, jolla työllistyminen on varmaa. Nyt työttömyys on kasvanut, vaikka pitkällä aikavälillä työvoimapula uhkaa.

Sosiaali- ja terveysalalla opiskelua on pidetty vuosien ajan varmana valintana, koska alan työvoimatarve kasvaa.

Hakijoita on riittänyt. Tänä keväänä sosiaali- ja terveysalalla oli opetushallituksen mukaan noin 5 800 toisen asteen aloituspaikkaa, joita haki 7 500 nuorta. Ammattikorkeakouluissa nuorisoasteella oli noin 36 000 ensisijaista hakijaa ja arviolta noin 7 000 aloituspaikkaa.

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tarjonnasta nuorten suosiossa ovat perinteisesti etenkin sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja ensihoitajan koulutukset, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

Sosiaali- ja hoitoala kiinnostaa myös alanvaihtajia. Opetusministeriön mukaan alan koulutuksiin ammattikorkeakouluihin tänä keväänä ensisijaisesti hakeneista yli 5 000:lla oli jo jokin ammattikorkeakoulututkinto ja yli 18 000:lla ammatillinen perustutkinto.

Toisen asteen lähihoitajakoulutukseen on runsaasti hakijoita etenkin aikuispuolella, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin kehittämisjohtaja Jussi Salo. Hän arvioi, että aikuispuolella opiskelupaikan saaminen on vaikeutunut viime vuosina suurten hakijamäärien vuoksi.

Alan työttömyys kasvaa

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula taittui viime vuonna. Kysyntä ja tarjonta lääkäreistä ja sairaanhoitajista on tasapainottunut, vaikkakin heistä on edelleen pulaa valtaosassa maata, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaisema raportti.

Hyvin työllistyvät myös esimerkiksi puheterapeutit, hammaslääkärit ja psykologit, ilmenee TEM:n tuoreimmasta ammattibarometrista. Toisaalta joillakin alueilla on jopa ylitarjontaa lähihoitajista ja sosiaalialan ohjaajista.

Alan opiskelijoille saattaa tulla yllätyksenä, ettei työllistyminen ole tällä hetkellä aivan taattua. Työttömyys sosiaali- ja terveysalalla on ollut hieman nousussa viime aikoina. Alan työttömyysjaksot ovat pidentyneet noin kahdella viikolla parissa vuodessa.

Tilanne vaihtelee suuresti alueittain. Lapissa alan työttömyysjakso kesti keskimäärin kaksi viikkoa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla 21 viikkoa.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki kertoo, että esimerkiksi yliopistosta valmistuvista sosiaalityöntekijöistä on työvoimapulaa, kun taas ammattikorkeakoulusta valmistuvien sosionomien työttömyys on hieman noussut.

– Isoissa kaupungeissa työvoimapula on vähäisempää, kun taas syrjemmässä työntekijöitä on vaikeampi saada tietyille alueille, hän sanoo.

TEM:n raportissa todetaan, että sosiaali- ja terveysala ei kärsi lähitulevaisuudessa työvoimapulasta, mutta työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammateittain eikä alueittain.

Sote-uudistus jarruttaa rekrytointeja

Sosiaali- ja terveysalan työttömyyden kasvua selittävät kuntien kiristynyt taloustilanne sekä kesken oleva sote-uudistus.

Monet kunnat ovat vähentäneet esimerkiksi lähi- ja perushoitajien määräaikaisuuksia. Määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä sosiaali- ja terveysalalla.

– Useilla kunnilla on rekrytointikielto. Se on tietysti vaikeuttanut työllistämistä myös tällä alalla, vaikka potilaiden hoidon tarve ei ole kadonnut, kommentoi Tehyn Kirsi Markkanen.

Kaikkiaan työttömyys terveydenhuoltoalalla on kuitenkin melko vähäistä. Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsenistä alle kaksi prosenttia on työttömänä. Talentian jäsenistä sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden yhteenlaskettu työttömyysaste on runsaan 3,5 prosentin luokkaa.

Töitä riittää tulevaisuudessa

Vaikka työllisyysnäkymät saattavat nyt olla epävarmat, alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ennakoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työhon tarvitaan vuonna 2030 noin 458 000 henkilöä eli 109 000 enemmän kuin vuonna 2011. Avoimia alan työpaikkoja arvioidaan aukeavan 283 000.

Kuntaliiton rekrytointipalvelu KuntaRekryn tuore arvio on, että kunnissa avautuu 300 000 hoivatyön työpaikkaa seuraavan 15 vuoden aikana. Niistä lähes puolet on lähihoitajien työpaikkoja.

Superin Salon mukaan lähihoitajia pitäisikin kouluttaa nykyistä enemmän, jotta vastataan tulevaisuuden tarpeeseen.

– Jo kymmenen vuoden päästä edessä on tilanne, ettei koulutettua sote-alan työvoimaa ole riittävästi. Suurin puute on juuri lähihoitajista.

Sosiaali- ja terveysalalla on arvioitu olevan korkeintaan noin 18 000 työntekijan vaje vuoteen 2025 mennessa.

– Olemme arvioineet, että koulutusmäärät sosiaali- ja terveysalalla riittävät korvaamaan esimerkiksi eläkepoistuman ja ainakin osan uudesta työvoimatarpeesta. Se edellyttää, että työyhteisöjä kehitetään niin, että ne ovat oikeasti vetovoimaisia ja ihmiset haluavat olla niissä töissä, Tehyn Markkanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?