Oma raha

Vain asunnoton elää kestävästi

Julkaistu:

Suomessa ekologisesti kestävän elämäntavan raja ylittyy roimasti jopa kaikkein pienituloisimmilla, tuore tutkimus paljastaa.
Suomessa vain asunnoton elää ekologisesti kestävästi, selviää väitöstutkimuksesta.

– Elämme kulutuskulttuurissa, jossa olemme äärimmäisen kyllästettyjä haluilla, tutkimuksen tekijä, Helsingin yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi sanoo Taloussanomille.

Suurimmat syyt kestämättömään kulutusjuhlaan eivät tosin löydy yksittäisten ihmisten tavaranhimosta.

Keskivertosuomalaisen kulutuksen materiaalijalanjälki on Sitran mukaan noin 40 000 kiloa vuodessa. Ekologisesti kestävä taso on 8 000 kiloa vuodessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hirvilammin väitöstutkimuksesta selviää, että Suomessa jopa pienituloisten perusturvan saajien materiaalijalanjälki ylittää kestävän tason. Väitöstutkimusta varten on haastateltu 18:aa yksin asuvaa perusturvan saajaa.

Haastateltavista vain yhden – ilman vakinaista asuntoa elävän miehen – jalanjälki jäi 7 400 kiloon.

Köyhällä 18 000 kilon taakka

Keskivertosuomalaisilla suurin osa materiaalijalanjäljestä syntyy asumisesta ja matkailusta, josta suurimman siivun muodostaa arkiliikenne. Neljäs iso tekijä on ruoka.

Asunnottomalla ekologisesti kestävä elintaso oli seurausta nimenomaan asunnottomuudesta.

Tutkimuksessa haastateltujen perusturvan saajien keskimääräinen materiaalijalanjälki oli vuodessa noin 18 000 kiloa.

Materiaalijalanjälkeä mitattiin MIPS-menetelmällä, joka mittaa tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta.

Asunnoton vegaani on ekologinen

Jos jopa perusturvan saajat ylittävät ekologisesti kestävän kulutustason, miten työssäkäyvä voi elää kestävämmin?

Asunnottomaksi ei tarvitse heittäytyä, vaikka se ekologista olisikin. Kauppakassin sisältöä sen sijaan kannattaa muuttaa.

Haastatelluista pienin ruoan materiaalijalanjälki oli vegaanilla. Hirvilammin mukaan selkein päätös, jonka ihminen voi itse tehdä, on vähentää lihatuotteiden kulutusta.

– Se on valinta, joka on mahdollista tehdä nykyisissä rakenteissa, hän toteaa.

Yksilön valintoja suurempi merkitys on kuitenkin päätöksillä, joiden avulla ympäröivä yhteiskunta rakentuu.

– Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja, miten esimerkiksi energiaa tuotetaan, miten rakennetaan, miten lisätään materiaalitehokkuutta, Hirvilammi sanoo.

Huonosti menee, mutta voisi mennä huonomminkin

Ekologinen kestävyys ei tietenkään ole ainoa elintason mittari.

Väitöstutkimuksen mukaan haastatelluilla perusturvan saajilla elintaso oli sosiaalisesti kestämätöntä, sillä se jäi köyhyystutkimuksessa käytettyjen köyhyysrajojen alapuolelle.

Haastateltavilla ei esimerkiksi ollut mahdollisuutta kohtuullisen minimin mukaiseen kulutustasoon.

Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan esimerkiksi alle 45-vuotias yksin asuva tarvitsee pääkaupunkiseudulla kohtuulliseen elämiseen noin 1 500 euroa nettona kuukaudessa.

Haastateltavat eivät kuitenkaan verranneet omaa tilannettaan vain toisiin suomalaisiin.

– Monet tiedostavat, että voisi mennä huonomminkin ja osaavat olla onnellisia, että edes välttämättömät perustarpeet on saavutettu, Hirvilammi kertoo.

"Olemme riippuvaisia ekosysteemeistä"

Suomessa kohtuullinen, ekologisesti kestävä elintaso tarkoittaisi nykyistä pienempää materiaalijalanjälkeä. Hirvilammin mukaan se vaatii paitsi ylikulutuksen vähentämistä myös kulutuksen uudelleen jakoa, niin Suomessa kuin muuallakin.

Tutkija huomauttaa, että kestävään hyvinvointiin liittyy vahvasti globaalin oikeudenmukaisuuden ajatus.

– Kestävää on, että turvaamme riittävät elämän edellytykset paitsi tuleville sukupolville, myös niille, jotka nyt elävät köyhemmissä maissa.

Olennaista on ajattelutapojen muutos.

– Ajattelemme tehokkuutta usein rahassa, mutta meidän pitäisi siirtyä ajattelemaan ihmisen ja luonnon yhteyttä. Olemme väistämättä riippuvaisia ekosysteemeistä, tutkija toteaa.

Yksinkertaisimmillaan materiaalitehokkuutta voi parantaa sillä, että samaa asiaa käyttää moni ihminen. Esimerkiksi julkiset kirjastot ja jakamistalouden muodot ovat Hirvilammin mukaan olennaisia materiaalijalanjäljen pienentämisessä.

Muutos on tutkijan mukaan mahdollinen, vaikka kyse on tottumusten ohella vallan ja talousjärjestelmän muutoksesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    6. 6

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    7. 7

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    8. 8

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    9. 9

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää