Vain asunnoton elää kestävästi

Julkaistu:

Suomessa ekologisesti kestävän elämäntavan raja ylittyy roimasti jopa kaikkein pienituloisimmilla, tuore tutkimus paljastaa.
Suomessa vain asunnoton elää ekologisesti kestävästi, selviää väitöstutkimuksesta.

– Elämme kulutuskulttuurissa, jossa olemme äärimmäisen kyllästettyjä haluilla, tutkimuksen tekijä, Helsingin yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi sanoo Taloussanomille.

Suurimmat syyt kestämättömään kulutusjuhlaan eivät tosin löydy yksittäisten ihmisten tavaranhimosta.

Keskivertosuomalaisen kulutuksen materiaalijalanjälki on Sitran mukaan noin 40 000 kiloa vuodessa. Ekologisesti kestävä taso on 8 000 kiloa vuodessa.

Hirvilammin väitöstutkimuksesta selviää, että Suomessa jopa pienituloisten perusturvan saajien materiaalijalanjälki ylittää kestävän tason. Väitöstutkimusta varten on haastateltu 18:aa yksin asuvaa perusturvan saajaa.

Haastateltavista vain yhden – ilman vakinaista asuntoa elävän miehen – jalanjälki jäi 7 400 kiloon.

Köyhällä 18 000 kilon taakka

Keskivertosuomalaisilla suurin osa materiaalijalanjäljestä syntyy asumisesta ja matkailusta, josta suurimman siivun muodostaa arkiliikenne. Neljäs iso tekijä on ruoka.

Asunnottomalla ekologisesti kestävä elintaso oli seurausta nimenomaan asunnottomuudesta.

Tutkimuksessa haastateltujen perusturvan saajien keskimääräinen materiaalijalanjälki oli vuodessa noin 18 000 kiloa.

Materiaalijalanjälkeä mitattiin MIPS-menetelmällä, joka mittaa tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta.

Asunnoton vegaani on ekologinen

Jos jopa perusturvan saajat ylittävät ekologisesti kestävän kulutustason, miten työssäkäyvä voi elää kestävämmin?

Asunnottomaksi ei tarvitse heittäytyä, vaikka se ekologista olisikin. Kauppakassin sisältöä sen sijaan kannattaa muuttaa.

Haastatelluista pienin ruoan materiaalijalanjälki oli vegaanilla. Hirvilammin mukaan selkein päätös, jonka ihminen voi itse tehdä, on vähentää lihatuotteiden kulutusta.

– Se on valinta, joka on mahdollista tehdä nykyisissä rakenteissa, hän toteaa.

Yksilön valintoja suurempi merkitys on kuitenkin päätöksillä, joiden avulla ympäröivä yhteiskunta rakentuu.

– Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja, miten esimerkiksi energiaa tuotetaan, miten rakennetaan, miten lisätään materiaalitehokkuutta, Hirvilammi sanoo.

Huonosti menee, mutta voisi mennä huonomminkin

Ekologinen kestävyys ei tietenkään ole ainoa elintason mittari.

Väitöstutkimuksen mukaan haastatelluilla perusturvan saajilla elintaso oli sosiaalisesti kestämätöntä, sillä se jäi köyhyystutkimuksessa käytettyjen köyhyysrajojen alapuolelle.

Haastateltavilla ei esimerkiksi ollut mahdollisuutta kohtuullisen minimin mukaiseen kulutustasoon.

Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan esimerkiksi alle 45-vuotias yksin asuva tarvitsee pääkaupunkiseudulla kohtuulliseen elämiseen noin 1 500 euroa nettona kuukaudessa.

Haastateltavat eivät kuitenkaan verranneet omaa tilannettaan vain toisiin suomalaisiin.

– Monet tiedostavat, että voisi mennä huonomminkin ja osaavat olla onnellisia, että edes välttämättömät perustarpeet on saavutettu, Hirvilammi kertoo.

"Olemme riippuvaisia ekosysteemeistä"

Suomessa kohtuullinen, ekologisesti kestävä elintaso tarkoittaisi nykyistä pienempää materiaalijalanjälkeä. Hirvilammin mukaan se vaatii paitsi ylikulutuksen vähentämistä myös kulutuksen uudelleen jakoa, niin Suomessa kuin muuallakin.

Tutkija huomauttaa, että kestävään hyvinvointiin liittyy vahvasti globaalin oikeudenmukaisuuden ajatus.

– Kestävää on, että turvaamme riittävät elämän edellytykset paitsi tuleville sukupolville, myös niille, jotka nyt elävät köyhemmissä maissa.

Olennaista on ajattelutapojen muutos.

– Ajattelemme tehokkuutta usein rahassa, mutta meidän pitäisi siirtyä ajattelemaan ihmisen ja luonnon yhteyttä. Olemme väistämättä riippuvaisia ekosysteemeistä, tutkija toteaa.

Yksinkertaisimmillaan materiaalitehokkuutta voi parantaa sillä, että samaa asiaa käyttää moni ihminen. Esimerkiksi julkiset kirjastot ja jakamistalouden muodot ovat Hirvilammin mukaan olennaisia materiaalijalanjäljen pienentämisessä.

Muutos on tutkijan mukaan mahdollinen, vaikka kyse on tottumusten ohella vallan ja talousjärjestelmän muutoksesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    2. 2

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    3. 3

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    4. 4

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    5. 5

      Yllättäen irtisanoutunut Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen: ”Tämä on ihan hyvässä hengessä sovittu”

    6. 6

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    7. 7

      Epäilyt laiminlyönneistä säikäyttivät markkinat – Nokian osake syöksyy

    8. 8

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    9. 9

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    10. 10

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    2. 2

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    3. 3

      HS: Suomessa pitäisi olla 30 vuoden päästä 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet turvattaisiin

    4. 4

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    5. 5

      Nordea: Isyysvapaat pitämällä voi saada jopa tuhansien eurojen hyödyt – silti moni isä jättää sen käyttämättä

    6. 6

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    7. 7

      Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutuu – uuden johtajan etsintä alkaa heti

    8. 8

      Epäilyt laiminlyönneistä säikäyttivät markkinat – Nokian osake syöksyy

    9. 9

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    10. 10

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    5. 5

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    6. 6

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    7. 7

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    8. 8

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää