Oma raha

Kalapuikkojen pitkä matka Saksaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Näkökulma
Kalapuikot ovat saksalaisten suosimaa ruokaa varsinkin lapsiperheissä. Ne ovat edullista ravintoa, vaikka tulevatkin valtamerien takaa. Saattaa kuitenkin kestää kuukausia, ennen kuin Beringinmereltä saalistettu seiti ehtii kauppoihin.


Kalapuikot ovat pakastetuoretta kalaa, joka on jo kalastusaluksessa käsitelty ruodottomiksi fileiksi, puristettu paletille kasattaviksi levyiksi ja syväjäädytetty. Sen matka Saksaan on mutkainen, koska paletit rahdataan ensin Qingdaoon, Kiinaan. Siellä seitilevyt pilkotaan ja paneroidaan kalapuikoiksi.

Kiinasta pakastepuikot rahdataan Intian valtameren, Suezin kanavan, Välimeren ja Atlantin kautta Bremerhaveniin. Osa kalastusaluksista matkaa Beringinmereltä seitilevyineen toki myös suoraan Saksaan jalostuslaitoksille.

Turskansukuinen seiti on Saksan suosituin kala, ennen silliä ja lohta.

Puolet pakastetusta seitistä, samoin kuin merilohesta, tuodaan Saksaan kiinalaisten kalankäsittelylaitosten kautta. Menettelyllä saadaan kustannussäästöjä, mutta aiheutetaan ilmeisesti myös laatuongelmia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saksassa herätti viime syksynä huomiota testitulos, jonka mukaan kasvatettu ja pakastettu lohi hakkasi laadussa ja maussa pakastetun villilohen. Kuluttajatutkimuksen säätiö Stiftung Warentest oletti, että tärkein syy on villilohen pitkässä matkassa ja mahdollisissa lyhytaikaisissa katkoksissa kylmäketjussa.

Säätiöstä tulos oli yksiselitteinen, vaikkakin odottamaton. Kaikki villilohipakasteet jättivät sen mukaan paljon toivomisen varaa. Maku oli vähän outo ja liha oli vähän liian mureaa. Normaalisti luonnonvaraisen kalan lihaksiston pitäisi olla piukempaa kuin liikkumarajoitteisen viljelykalan.

Kalapuikkojen, pakastetun lohen tai seidin terveysarvot taas ovat olleet kohdallaan. Kalaskandaaleilta on täällä säästytty, vaikka onkin uumoiltu, mitä vesistöjen saastuminen tai antibioottien liiallinen käyttö "akvakulttuureissa" eli kalanviljelylaitoksilla aiheuttaa.

Jos kalapuikkoja – Fischstäbchen – ei olisi, niin kalaa muutenkin paneeraavat ja teollisia normeja intohimoisesti kehittävät saksalaiset kyllä keksisivät ne. Nyt he kuitenkin voivat tukeutua muiden kekseliäisyyteen, menetelmiin ja mittoihin.

Kalapuikot keksittiin 1950-luvulla Yhdysvaltojen itärannikolla nimellä Fish Sticks. Ne tulivat Eurooppaan Britannian kautta nimellä Fish Fingers. Saksassa ja Itävallassa puikot tulivat markkinoille 1960-luvun alussa. Briteillä ykkösmerkki oli Captain Birds Eye, ja saksalaisilla Käpt'n Iglo. Sittemmin brändit siirtyivät samaan konserniin.

Millainen on klassinen kalapuikko? Se on kalafileestä tuotettu pakaste, jonka paino on 30 grammaa ja mitat ovat 10 x 1 x 0,8 cm. Puikosta täytyy olla vähintään 65 prosenttia eli 19,5 grammaa kalafilettä, ja loput 35 prosenttia eli 10,5 grammaa paneerauskuorta.

Kala on yleensä jonkin sortin seitiä, mutta voi olla myös turskaa, koljaa, merihaukea ja myös lohta.

Kalapuikosta on tullut kaupan oma private label -tuote alimmassa hintaluokassa. Sitä saa 15 puikon pakkauksessa huippuhalvalla eli keskimäärin noin 1,40 eurolla. Silti nämä puikot ovat pärjänneet kuluttajatesteissä hyvin myös kaksi kertaa kalliimmille merkkituotteille.

Jotkut merkkituottajat ovatkin luopuneet kokonaan kalapuikoista ja yrittäneet jättää ne pidemmälle jalostamiensa kalaruokien varjoon. Kalapuikko on kuitenkin laadukas ja luotettava perustuote, joka puhuttelee myös uusia sukupolvia ja helppoutta korostavia ruokailutottumuksia.

Saksassa kalapuikoilla kisaa vielä kaksi merkkituottajaa. Frosta, pörssinoteerattu bremerhavenilainen perheyritys on palannut puikoilla kehiin. Firma myöntää, että se tuottaa myös private label -puikkoja voidakseen pitää tuotantonsa kannattavana.

Kalapuikkojen arvon palauttamista ja korottamista julistaa Iglo, joka siirtyi Unileveriltä vuonna 2006 lontoolaisen finanssisijoittaja Permiran omistukseen. Tiettävästi omistaja on kuitenkin jo pidempään hakenut pakastetoiminnoilleen ostajaa siinä onnistumatta.

Nyt konserni etsii uutta strategiaa. Pari vuotta sitten toimitusjohtajaksi valittu Elio Leoni Sceti tavoittelee liikevaihdon kaksinkertaistamista 2020 mennessä. Kalapuikoilla on tässä strategiassa oma, uusi roolinsa.

Iglolla, alansa suurimmalla konsernilla Euroopassa, on eri merkkinsä eri markkinoille. Saksassa ja Itävallassa sillä on Iglo, Italiassa Findus ja Britanniassa Birds Eye. Se on näissä maissa markkinajohtaja ja tekee niissä 85 prosenttia liikevaihdostaan.

Sceti yrittää kehittää uutta tuotevalikoimaa, joka vastaisi paremmin muuttuneita kulutustottumuksia. Hän haluaa kehittää pakasteita – ja ilmeisesti myös kalapuikkoja – sellaisiin hetkiin, joihin ne eivät ennen kuuluneet. Kirjo ulottuu aamiaisesta keskiyön naposteluun.

Kalapuikkojen perinteistä kuningaskuluttajaa Sceti ei enää kumarra. Hän on sanonut irti niiden perinteisen maskotin Käpt'n Blaubär'in. Tärkein kohderyhmä ei ole enää lapsiperheet, vaan sinkut. Heille tarjotaan helppoa ja nopeaa purtavaa: kalapuikkoja.

Oikaisu: Juttua on korjattu 18.1. klo 9.25. Seiti on Saksan suosituin kala eikä vasta kolmanneksi suosituin, kuten aiemmin väitettiin.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    2. 2

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    3. 3

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    6. 6

      Fiva: Suomessakin merkkejä kurssien manipuloinnista – riski jäädä kiinni suurempi kuin Ruotsissa

    7. 7

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    8. 8

      Sähkön kulutus nousi tänä aamuna talven ennätykseen

    9. 9

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    10. 10

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    3. 3

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    8. 8

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    10. 10

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää