Oma raha

Lainakeksintö hämmentää: "Alkaa olla isoa bisnestä"

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtiovarainministeriöllä on kirimistä. Se valmistelee uutta joukkorahoituslakia samalla, kun vertaislainat ja kaikenlaiset joukkoistamishankkeet kehittyvät ja muuttavat nopeasti muotoaan.


Vertaislainojen kysyntä kasvaa Suomessa.

Elokuussa 2013 rantautuneen virolaisen Bondoran luottoja on anottu 131,6 miljoonan euron arvosta Suomesta. Niitä on myönnetty 5,7 miljoonan euron arvosta. Koko Euroopassa vastaavat luvut ovat 400 miljoonaa ja 25 miljoonaa euroa.

– Suomi on ollut meillä kaikkein nopeimmin kasvava alue, ja odotamme nopeaa kasvua ensi vuonna, yhtiön talousjohtaja Jevgenijs Kazanins kertoo Taloussanomille.

Fixura puolestaan kertoo välittäneensä vertaislainoja yli 33 miljoonan euron arvosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tämä alkaa olla aika isoa bisnestä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Rikhard Merikoski sanoo.

Kazaninsin mukaan tyypillinen suomalaisasiakkaan lainasumma on 3 800 euroa, kahden vuoden maksuajalla. Bondora on alkanut kilpailla tosissaan koroilla. Lainan todellinen vuosikorko on 25,5 prosenttia. Tässä kuussa yhtiö alkaa tarjota "avainasiakkailleen" 14 prosentin lainoja. Ensi vuonna heille on tarkoitus tarjota yhdeksää prosenttia.

– Tulevat koronlaskut tekevät Bondorasta paljon halvemman, helpomman ja nopeamman vaihtoehdon pankkilainoille, Kazanins kehuu.

KKV linjaa vertaislainojen korkoja

Bondoran ja Fixuran lisäksi Suomessa toimivat vertaislainayhtiöistä ainakin Trustbuddy, Vertaislaina ja Fellow Finance. Niistä kaksi ensimmäistä tarjoaa pienlainoja, joiden vuosikorot voivat nousta hurjiksi, kuten pikavipeillä ennen korkokattoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on parhaillaan vireillä muutama vertaislainajuttu. Niissä pohditaan korkokattosäännöksen soveltamista. Korkokatto on tällä hetkellä noin 50,5 prosenttia lainasta. Katto koskee vain alle 2 000 euron lainoja. Esimerkiksi Vertaislaina-yhtiön laskuri antaa 200 euron lainalle suuntaa-antavaksi todelliseksi vuosikoroksi 467 prosenttia.

– Korot ovat olleet lähes poikkeuksetta suurempia kuin korkokatto, Rikhard Merikoski KKV:stä kertoo.

Virasto on kallistumassa kantaan, jonka mukaan ainakin yksi vertaislainayhtiö on tyypiltään luotonantaja. Siten yhtiö olisi sopimussuhteessa velalliseen. Näin tulkittuna yhtiöön pitäisi soveltaa kuluttajasuojalain kulutusluottosäännöksiä ja korkokattoa.

Ylen MOT-ohjelman mukaan samaa kädenvääntöä on käyty käräjäoikeuksissa, joissa on leikattu ruotsalaisen Trustbuddyn velan korkoja. Myös KKV tutkii yhtiötä, Merikoski kertoo.

Katvealueita valvontavirastoilla

Jos yritys myöntää pienlainoja, sen on oltava Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) luotonantajarekisterissä. Toimintaa valvoo silloin myös KKV. Bondorasta kerrotaan, että yhtiö on hakeutumassa rekisteriin.

Finanssivalvonta (Fiva) valvoo sijoituspalveluyhtiöitä ja pankkeja. Lainamuotoinen joukkorahoitus tai vertaislainat eivät kuulu sille, vaikka ne myöntävät kuluttajaluottoja ja markkinoivat näin lainaamista sijoituksina, Fivan markkinavalvoja Ulla Larmi selvittää.

– Jos joku lainaa rahaa toiselle, siitä syntyy kahdenkeskinen velka. Se ei täytä siirtokelpoisen arvopaperin määritelmää, jota laki sijoituspalveluista sääntelee.

Koska vertaislainayhtiöt eivät myöskään lainaa rahaa omasta taseestaan vaan vain välittävät sitä lainaajalta toiselle, ne eivät lukeudu luottolaitoksiksi.

– Ilmiössä kuluttajalle on hankalaa, että termin sijoittaminen alla voidaan tehdä kovin monenlaisia asioita.

Osa toiminnasta menee katvealueelle, jota ei valvo kukaan, valtiovarainministeriön (VM) rahoitusmarkkinaosaston neuvotteleva virkamies Aki Kallio sanoo.

– Mikä on lainaa kuluttajalta toiselle, mikä kuluttajalta elinkeinonharjoittajalle ja missä asemassa palvelualusta on välissä? Kokonaisuus on niin juridisesti kuin käytännön tasolla hankalasti arvioitava, koska vertaislainatoimintaa ei ole erikseen säännelty.

VM valmistelee joukkorahoituslakia

VM tekee parhaillaan selvitystyötä ja hahmottelee erityislakia, jolla vastikkeellisen joukkorahoitusmuodon kenttä saataisiin kokonaisuudessaan sääntelyn piiriin. Hanke on vaikea: erilaisia toimintamuotoja paljon ja kenttä elää koko ajan.

Aki Kallio kuulostaa silti innostuneelta joukkorahoituksesta, jonka taloudellinen potentiaali alkaa valjeta myös Euroopan unionin (EU) komissiolle. Rahoitusmarkkinoilla tarvitaan selkeitä pelisääntöjä joukkorahoitustoimijoille, mutta uudenlaista kilpailua aikaansaavaa ja orastavaa markkinaa ei saisi tappaa sääntelyllä, hän sanoo.

– Moni vertaislainayritys toimii vastuullisesti. Tavoitteena on antaa heille kestävä ja ennakoitava pohja riittävää sijoittajansuojaa unohtamatta.

Lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi jopa vielä nykyhallituksen esiteltäväksi uudelle eduskunnalle toukokuussa. On erittäin todennäköistä, että aikataulu kuitenkin venyy suunnitellusta.

Oikaisu 12.12 kello 8.00. Jutussa korjattu kohta "kaksi jälkimmäistä" "kahteen ensimmäiseen", viittaus isoista vuosikoroista kohdistui virheellisesti Fellow Financeen. Sen vuosikorko on KSL:n mukainen maksimi 50 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    3. 3

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    4. 4

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    5. 5

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    6. 6

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    7. 7

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    8. 8

      Kommentti: EKP lopettaa hyödyttömät velkakirjaostot – mutta ei rahaelvytystä

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    2. 2

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    5. 5

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    6. 6

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    7. 7

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    8. 8

      Asiantuntijat kommentoivat autoilun päästöesitystä – ”veroruoska” herättää kysymyksiä: ”Siinä piilee vaaransa”

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    3. 3

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    4. 4

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    5. 5

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    11. Näytä lisää