Oma raha

Lainakeksintö hämmentää: "Alkaa olla isoa bisnestä"

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtiovarainministeriöllä on kirimistä. Se valmistelee uutta joukkorahoituslakia samalla, kun vertaislainat ja kaikenlaiset joukkoistamishankkeet kehittyvät ja muuttavat nopeasti muotoaan.


Vertaislainojen kysyntä kasvaa Suomessa.

Elokuussa 2013 rantautuneen virolaisen Bondoran luottoja on anottu 131,6 miljoonan euron arvosta Suomesta. Niitä on myönnetty 5,7 miljoonan euron arvosta. Koko Euroopassa vastaavat luvut ovat 400 miljoonaa ja 25 miljoonaa euroa.

– Suomi on ollut meillä kaikkein nopeimmin kasvava alue, ja odotamme nopeaa kasvua ensi vuonna, yhtiön talousjohtaja Jevgenijs Kazanins kertoo Taloussanomille.

Fixura puolestaan kertoo välittäneensä vertaislainoja yli 33 miljoonan euron arvosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tämä alkaa olla aika isoa bisnestä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Rikhard Merikoski sanoo.

Kazaninsin mukaan tyypillinen suomalaisasiakkaan lainasumma on 3 800 euroa, kahden vuoden maksuajalla. Bondora on alkanut kilpailla tosissaan koroilla. Lainan todellinen vuosikorko on 25,5 prosenttia. Tässä kuussa yhtiö alkaa tarjota "avainasiakkailleen" 14 prosentin lainoja. Ensi vuonna heille on tarkoitus tarjota yhdeksää prosenttia.

– Tulevat koronlaskut tekevät Bondorasta paljon halvemman, helpomman ja nopeamman vaihtoehdon pankkilainoille, Kazanins kehuu.

KKV linjaa vertaislainojen korkoja

Bondoran ja Fixuran lisäksi Suomessa toimivat vertaislainayhtiöistä ainakin Trustbuddy, Vertaislaina ja Fellow Finance. Niistä kaksi ensimmäistä tarjoaa pienlainoja, joiden vuosikorot voivat nousta hurjiksi, kuten pikavipeillä ennen korkokattoa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on parhaillaan vireillä muutama vertaislainajuttu. Niissä pohditaan korkokattosäännöksen soveltamista. Korkokatto on tällä hetkellä noin 50,5 prosenttia lainasta. Katto koskee vain alle 2 000 euron lainoja. Esimerkiksi Vertaislaina-yhtiön laskuri antaa 200 euron lainalle suuntaa-antavaksi todelliseksi vuosikoroksi 467 prosenttia.

– Korot ovat olleet lähes poikkeuksetta suurempia kuin korkokatto, Rikhard Merikoski KKV:stä kertoo.

Virasto on kallistumassa kantaan, jonka mukaan ainakin yksi vertaislainayhtiö on tyypiltään luotonantaja. Siten yhtiö olisi sopimussuhteessa velalliseen. Näin tulkittuna yhtiöön pitäisi soveltaa kuluttajasuojalain kulutusluottosäännöksiä ja korkokattoa.

Ylen MOT-ohjelman mukaan samaa kädenvääntöä on käyty käräjäoikeuksissa, joissa on leikattu ruotsalaisen Trustbuddyn velan korkoja. Myös KKV tutkii yhtiötä, Merikoski kertoo.

Katvealueita valvontavirastoilla

Jos yritys myöntää pienlainoja, sen on oltava Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) luotonantajarekisterissä. Toimintaa valvoo silloin myös KKV. Bondorasta kerrotaan, että yhtiö on hakeutumassa rekisteriin.

Finanssivalvonta (Fiva) valvoo sijoituspalveluyhtiöitä ja pankkeja. Lainamuotoinen joukkorahoitus tai vertaislainat eivät kuulu sille, vaikka ne myöntävät kuluttajaluottoja ja markkinoivat näin lainaamista sijoituksina, Fivan markkinavalvoja Ulla Larmi selvittää.

– Jos joku lainaa rahaa toiselle, siitä syntyy kahdenkeskinen velka. Se ei täytä siirtokelpoisen arvopaperin määritelmää, jota laki sijoituspalveluista sääntelee.

Koska vertaislainayhtiöt eivät myöskään lainaa rahaa omasta taseestaan vaan vain välittävät sitä lainaajalta toiselle, ne eivät lukeudu luottolaitoksiksi.

– Ilmiössä kuluttajalle on hankalaa, että termin sijoittaminen alla voidaan tehdä kovin monenlaisia asioita.

Osa toiminnasta menee katvealueelle, jota ei valvo kukaan, valtiovarainministeriön (VM) rahoitusmarkkinaosaston neuvotteleva virkamies Aki Kallio sanoo.

– Mikä on lainaa kuluttajalta toiselle, mikä kuluttajalta elinkeinonharjoittajalle ja missä asemassa palvelualusta on välissä? Kokonaisuus on niin juridisesti kuin käytännön tasolla hankalasti arvioitava, koska vertaislainatoimintaa ei ole erikseen säännelty.

VM valmistelee joukkorahoituslakia

VM tekee parhaillaan selvitystyötä ja hahmottelee erityislakia, jolla vastikkeellisen joukkorahoitusmuodon kenttä saataisiin kokonaisuudessaan sääntelyn piiriin. Hanke on vaikea: erilaisia toimintamuotoja paljon ja kenttä elää koko ajan.

Aki Kallio kuulostaa silti innostuneelta joukkorahoituksesta, jonka taloudellinen potentiaali alkaa valjeta myös Euroopan unionin (EU) komissiolle. Rahoitusmarkkinoilla tarvitaan selkeitä pelisääntöjä joukkorahoitustoimijoille, mutta uudenlaista kilpailua aikaansaavaa ja orastavaa markkinaa ei saisi tappaa sääntelyllä, hän sanoo.

– Moni vertaislainayritys toimii vastuullisesti. Tavoitteena on antaa heille kestävä ja ennakoitava pohja riittävää sijoittajansuojaa unohtamatta.

Lakiesitys pyritään saamaan valmiiksi jopa vielä nykyhallituksen esiteltäväksi uudelle eduskunnalle toukokuussa. On erittäin todennäköistä, että aikataulu kuitenkin venyy suunnitellusta.

Oikaisu 12.12 kello 8.00. Jutussa korjattu kohta "kaksi jälkimmäistä" "kahteen ensimmäiseen", viittaus isoista vuosikoroista kohdistui virheellisesti Fellow Financeen. Sen vuosikorko on KSL:n mukainen maksimi 50 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      OP aloittaa yt-neuvottelut – tavoitteena 100 miljoonan euron säästöt

    2. 2

      Kovimmat luvut ainakin 10 vuoteen: suomalaisten innokas verojen maksu yllätti kunnat ikävästi

    3. 3

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    4. 4

      Obaman tähdittämä tapahtuma pyrki alusta asti isoksi – Al Gore järjestyi puhujaksi pankkilainalla

    5. 5

      Yle: Kilpailu- ja kuluttajavirasto aikoo selvittää Kela-kyytien kilpailutusta

    6. 6

      Elinkeinoelämän valtuuskunta: Perustulon sijaan voisi ottaa mallia Britanniasta

    7. 7

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    8. 8

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    9. 9

      Työllisyys kasvoi elokuussa edellisvuodesta –  72 prosentin työllisyysaste lähellä

    10. 10

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    2. 2

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    3. 3

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    4. 4

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    5. 5

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    6. 6

      Kovimmat luvut ainakin 10 vuoteen: suomalaisten innokas verojen maksu yllätti kunnat ikävästi

    7. 7

      Täyttivätkö taksikyytien välittäjät kilpailutuksen vaatimukset? Kela kertoo, mitä lain kohtaa sovellettiin

    8. 8

      Lehdet: Michael Kors ostamassa Versacen

    9. 9

      Insinööriliitto harkitsee toimia irtisanomissuojan heikentämistä vastaan

    10. 10

      Kiinteistönvälittäjien järjestöt työaikalaista: ”Tuntuu sääntö-Suomen outoudelta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    2. 2

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    3. 3

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    4. 4

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    5. 5

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    6. 6

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    7. 7

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    8. 8

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    9. 9

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    10. 10

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    11. Näytä lisää