Verottaja karhuaa Tiedon irtisanomilta tonnien mätkyjä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Verottaja karhuaa Tiedon irtisanomilta tonnien mätkyjä

Kuvituskuva
Julkaistu: 11.11.2014 15:16, Päivitetty 11.11.2014 14:50

Verottaja haluaa jälkikäteen verottaa Tiedolta irtisanottujen eläkevakuutuksia. Se tarkoittaa jopa tuhansien eurojen mätkyjä työttömiksi jääneille, joille vakuutuksen luvattiin olevan verotonta tuloa.

Tietotekniikan palveluyhtiö Tieto eli entinen TietoEnator on vuodesta 2008 lähtien myöntänyt irtisanomilleen työntekijöille eläkevakuutuksia. Toisin kuin yhtiön käyttämät verojuristit aikoinaan, verottaja on nyt tulkinnut niiden olevan veronalaista tuloa.

Tieto halusi ensisijaisesti tarjota irtisanottaville työntekijöille työnhakuvalmennusta ja työnantajan maksamaa ammatillista lisäkoulutusta.

Koska uudelleenkouluttautuminen ei välttämättä olisi ollut mielekästä vanhimmille työntekijöille, heille annettiin mahdollisuus valita sen sijaan lisäeläkevakuutus. Näin yhtiö halusi pehmentää mahdollisesta työttömyydestä seuraavaa eläkkeen pienenemistä.

Sekä henkivakuutusyhtiön juristit että yhtiön konsultoiman tilintarkastusyhtiön verojuristit pitivät lisäeläkettä verottomana tulona, Tiedon henkilöstöpäällikkö Kaj Dahlström sanoo. Sitä siis verotettaisiin vain kuten normaalia eläkettä siinä vaiheessa, kun eläkettä nostetaan.

Tehtyään viime vuonna Tietoon tarkastuksen verottaja kuitenkin tulkitsi, että lisäeläke oli sittenkin verotettavaa tuloa. Verohallinto on lähettänyt kyseisille lisäeläkkeensaajille kirjeen, joilla perii veroa jälkikäteen.

Kaksi tulkintaavalinnasta

Juristien ja verottajan tulkintaerot liittyvät työntekijöiden saamaan valinnan mahdollisuuteen, Kaj Dahlström arvelee.

– Ollaan vähän huuli pyöreänä, että miten he tulkitsevat sitä.

Työntekijät saivat siis valita koulutustuen ja eläkevakuutuksen välillä. Valintatilanteessa lisäeläke voidaan katsoa veronalaiseksi, ja siksi Tiedon olisi verottajan mukaan pitänyt tehdä ennakonpidätys sijoituksesta eläkevakuutukseen. Koska tätä ei tehty, summaa karhutaan nyt lisäeläkkeen saajilta – joilta siis joka tapauksessa otetaan ennakonpidätys lisäeläkkeen nostamisvaiheessa.

Tiedon käyttämien asiantuntijoiden mukaan ennakonpidätys pitää tehdä vain silloin, jos lisäeläkkeen vaihtoehtona on raha. Kenellekään ei kuitenkaan maksettu irtisanottaessa senttiäkään, Dahlström sanoo.

– Ennen kaikkea minua ihmetyttää se, että samasta asiasta verotetaan kahteen kertaan.

Verohallinnosta ei voida kommentoida julkisesti yksittäisiä tapauksia. Valintaoikeuden tulkinnasta on kuitenkin käyty vuosien mittaan keskustelua eri tapausten yhteydessä, verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo kertoo.

Merisalon mukaan myös lisäeläkkeen kaksinkertainen verotus on joissakin olosuhteissa mahdollista. Hän korostaa puhuvansa pykälistä yleisellä tasolla.

Vero vieison osan

Eläkevakuutuksen suuruus oli korkeintaan 8 500 euroa, jonka voisi eläkeikäisenä nostaa vähintään kahden vuoden aikana.

Dahlströmin mukaan Tieto toimi hyvässä uskossa ja korosti myös irtisanottaville työntekijöille, että lisäeläke on verotonta tuloa.

– Eihän kukaan olisi edes ottanut lisäeläkettä, jos olisi tiedetty. Sehän olisi lohkaissut niin ison osan siitä.

Eläkkeensaajilla on vielä mahdollisuus lähettää vastineensa verottajalle. Näin aikoo tehdä myös Tieto.

Tuoreimmat osastosta