Oma raha

Ohi ovat ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta

Julkaistu:

Näkökulma
Saksassa olutta on pidetty Kulturgutina, arvokkaana kulttuuriperimänä ja maan kansallisjuomana. Siitä huolimatta sen arvostus, hinta ja kulutus ovat jatkuvasti laskeneet. Kun oluen kulutus vuosikausien jälkeen vilkastui vähän tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, heräsivät toiveet juoman uudestisyntymästä.


Toivonpilkahduksen toivat erikoisoluet, joita suuretkin panimot olivat alkaneet kehittää markkinoille. Niiden menekki kasvoi jopa toistakymmentä prosenttia.

Markkinatutkimusyhtiö Nielsen arvioi valinnanvaran kasvun ilahduttaneen kuluttajia ja uutuuksien vedonneen heidän uteliaisuuteensa ja kokeilunhaluunsa. Kehitys ilahduttaa myös perinteisiä oluen ystäviä, vaikka he vielä varovatkin päästämästä iloaan irti.

Panimot ovat jo kokeilleetkin kaikenlaista, mutta usein kaukana puhtaasta oluesta – ja oluen täkäläisestä puhtauslaista. Oluita on esimerkiksi maustettu eksoottisilla aromeilla tai sekoittamalla siihen mehuja ja piristeitä. Nyt monet suurpanimot ovat hakeutuneet myös juurilleen, loihtimaan esiin erilaisia perinteisen oluen makuja.

Panimot ovat alkaneet kaivaa esiin omia vanhoja reseptejään, kuten Veltins Landbierinsä, ja alkaneet myös ottaa oppia pienemmiltä, perinteitä vaalineilta paikallisilta panimoilta, kuten Kellerbier-panimoista Oberpfalzissa. Traagista kyllä, yhä useampi pienpanimo ehti jo hävitä sen myötä, kun panimoteollisuudessa alkoi alamäki. Kehitystä on kuvattu dramaattisuudessaan ja nopeudessaan Absturziksi, putoamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurimpana syypäänä siihen pidetään panimoita itsejään, jotka lähtivät kilpailemaan keskenään hinnoilla. Tietysti kuluttaja voi vain ilahtua, kun saa olutta kaupasta yhä halvemmalla. Tarjoushinnat ovat joskus alle tuotantokustannustenkin, 20–30 senttiä puolen litran pullosta tai tölkistä. Suomalaisia voi hämmästyttää myös normaalihintaisena esimerkkinä se, että olutta voi saada täällä ravintolassa halvemmalla kuin juomavettä.

Olut on kuulunut Saksassa kaupan sisäänheittotuotteisiin siinä missä Suomessa kahvi. Syöksykierteeseen oluen veivät vasta halpaketjujen omamerkkiset private label -oluet, joiden takana saattaa olla useampiakin panimoita. Netto-ketjun oluella tiedetään olevan ainakin kuusi toimittajaa.

Halpaoluiden kuningas on baijerilainen Oettinger. Se on useimmille tuntematon suuruus, vaikka se paneekin Saksan juoduimpiin kuuluvaa olutta ja on maan neljänneksi suurin panimo. Se on myös tajunnut, miten haavoittuvaista on kilpailla vain hinnoilla ja suurilla volyymeilla. Siksi panimo on laajentunut koko ajan virvoitusjuomapuolelle.

Viimeisen 20 vuoden aikana oluen hinta on puoliintunut. Samaan aikaan panimoiden tuotantokustannukset, varsinkin energia, samoin kuin raaka-aineet, varsinkin humala ja ohra, ovat kallistuneet. Tässä menossa ovat pärjänneet vain isoimmat – ja aivan pienimmät panimot paikallisine uskollisine asiakkaineen.

Oettinger veti vanaveteensä paljon muitakin panimoita, joille ei ole käynyt yhtä hyvin. Päinvastoin: Süddeutsche Magazin on kertonut surullisen tarinan konkurssiin menneestä Isenlohner-panimosta. Konkurssipesän lunastanut uusi omistaja on hylännyt Saksan markkinat ja tähtää Luxus-Bierillään vain Kiinaan.

Panimoala on voimakkaasti keskittynyt. Se ei kuitenkaan ehtinyt synnyttää sellaisia suurpanimoita, jotka olisivat kyenneet valloittamaan maailmaa. Kävi päinvastoin: suuri osa Saksan panimoalasta on siirtynyt ulkomaisiin käsiin, isoimpana haina Anheuser-Bush InBev (Beck's, Franziskaner, Gilde, Hasseröder, Löwenbräu, Spaten).

Keskittymisen logiikkaan kuului tietysti saneeraaminen. Suurpanimot ovat rakentaneet uusia tuotantolaitoksia, joissa pannaan myös niiden haltuunsa ottamien pienpanimoiden oluita – tyyliin yksi pytty ja monta etikettiä. Täällä onkin puhuttu oluen samanlaistumisesta – ja pahimmillaan vesittymisestä.

Kehityksestä voi panna vastuuseen myös kuluttajat – ei vain pennin venyttäjinä, vaan myös uusien elämäntapojen edustajina. Suuressa mittakaavassa on kysymys saksalaisten raitistumisesta niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin. Toisaalta nuorimpia kuluttajia eivät enää sido perinteet.

Ohi ovat ne ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta tai myös tehtaiden liukuhihnalla juotiin tauko-olutta. Kun keskivertosaksalainen kuluttaa kaupasta ostamiaan juomia 770 litraa vuodessa, oluen osuus on laskenut taannoisesta viidenneksestä enää seitsemäsosaan – eli 106 litraan.

Oluen kulutettu litramäärä on toki edelleenkin suuri ja oikeuttaa Saksan pitämään itseään edelleenkin oluen keulakuvamaana. Täällä on edelleen yli 1 000 panimoa – joidenkin arvioiden mukaan vielä jopa 1 300, mutta erään listan mukaan enää 1000 ja yksi. Ja täkäläisillä panimoilla on tarjolla yli 5 000 olutnimekettä.

Toinen suuri muutos oluen kulutuksessa on sen merkityksen muuttuminen elämäntavoissa. Olut on menettänyt ja muuttanut merkitystään arkijuomana. Se on lisännyt merkitystään juhlajuomana – humalahakuisena vastapainona arjelle niin kuin Oktoberfestissa – tai arkisena maistelujuomana viinin tapaan.

Markkina-analyytikot ennustavat ja oluen ystävät toivovat, että saksalaisen oluen todellinen, eikä vain nimekkeiden, moninaisuus taas lisääntyisi, ja halpahintainen vesitys loppuisi. Juhlija- ja maistelijakuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta ja makuelämyksistä enemmän ja tukemaan saksalaisoluen uudestisyntymistä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    2. 2

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    3. 3

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    4. 4

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    5. 5

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    6. 6

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    7. 7

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    8. 8

      KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle

    9. 9

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    10. 10

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    4. 4

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    10. 10

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää