Oma raha

Ohi ovat ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta

Julkaistu:

Näkökulma
Saksassa olutta on pidetty Kulturgutina, arvokkaana kulttuuriperimänä ja maan kansallisjuomana. Siitä huolimatta sen arvostus, hinta ja kulutus ovat jatkuvasti laskeneet. Kun oluen kulutus vuosikausien jälkeen vilkastui vähän tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, heräsivät toiveet juoman uudestisyntymästä.


Toivonpilkahduksen toivat erikoisoluet, joita suuretkin panimot olivat alkaneet kehittää markkinoille. Niiden menekki kasvoi jopa toistakymmentä prosenttia.

Markkinatutkimusyhtiö Nielsen arvioi valinnanvaran kasvun ilahduttaneen kuluttajia ja uutuuksien vedonneen heidän uteliaisuuteensa ja kokeilunhaluunsa. Kehitys ilahduttaa myös perinteisiä oluen ystäviä, vaikka he vielä varovatkin päästämästä iloaan irti.

Panimot ovat jo kokeilleetkin kaikenlaista, mutta usein kaukana puhtaasta oluesta – ja oluen täkäläisestä puhtauslaista. Oluita on esimerkiksi maustettu eksoottisilla aromeilla tai sekoittamalla siihen mehuja ja piristeitä. Nyt monet suurpanimot ovat hakeutuneet myös juurilleen, loihtimaan esiin erilaisia perinteisen oluen makuja.

Panimot ovat alkaneet kaivaa esiin omia vanhoja reseptejään, kuten Veltins Landbierinsä, ja alkaneet myös ottaa oppia pienemmiltä, perinteitä vaalineilta paikallisilta panimoilta, kuten Kellerbier-panimoista Oberpfalzissa. Traagista kyllä, yhä useampi pienpanimo ehti jo hävitä sen myötä, kun panimoteollisuudessa alkoi alamäki. Kehitystä on kuvattu dramaattisuudessaan ja nopeudessaan Absturziksi, putoamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurimpana syypäänä siihen pidetään panimoita itsejään, jotka lähtivät kilpailemaan keskenään hinnoilla. Tietysti kuluttaja voi vain ilahtua, kun saa olutta kaupasta yhä halvemmalla. Tarjoushinnat ovat joskus alle tuotantokustannustenkin, 20–30 senttiä puolen litran pullosta tai tölkistä. Suomalaisia voi hämmästyttää myös normaalihintaisena esimerkkinä se, että olutta voi saada täällä ravintolassa halvemmalla kuin juomavettä.

Olut on kuulunut Saksassa kaupan sisäänheittotuotteisiin siinä missä Suomessa kahvi. Syöksykierteeseen oluen veivät vasta halpaketjujen omamerkkiset private label -oluet, joiden takana saattaa olla useampiakin panimoita. Netto-ketjun oluella tiedetään olevan ainakin kuusi toimittajaa.

Halpaoluiden kuningas on baijerilainen Oettinger. Se on useimmille tuntematon suuruus, vaikka se paneekin Saksan juoduimpiin kuuluvaa olutta ja on maan neljänneksi suurin panimo. Se on myös tajunnut, miten haavoittuvaista on kilpailla vain hinnoilla ja suurilla volyymeilla. Siksi panimo on laajentunut koko ajan virvoitusjuomapuolelle.

Viimeisen 20 vuoden aikana oluen hinta on puoliintunut. Samaan aikaan panimoiden tuotantokustannukset, varsinkin energia, samoin kuin raaka-aineet, varsinkin humala ja ohra, ovat kallistuneet. Tässä menossa ovat pärjänneet vain isoimmat – ja aivan pienimmät panimot paikallisine uskollisine asiakkaineen.

Oettinger veti vanaveteensä paljon muitakin panimoita, joille ei ole käynyt yhtä hyvin. Päinvastoin: Süddeutsche Magazin on kertonut surullisen tarinan konkurssiin menneestä Isenlohner-panimosta. Konkurssipesän lunastanut uusi omistaja on hylännyt Saksan markkinat ja tähtää Luxus-Bierillään vain Kiinaan.

Panimoala on voimakkaasti keskittynyt. Se ei kuitenkaan ehtinyt synnyttää sellaisia suurpanimoita, jotka olisivat kyenneet valloittamaan maailmaa. Kävi päinvastoin: suuri osa Saksan panimoalasta on siirtynyt ulkomaisiin käsiin, isoimpana haina Anheuser-Bush InBev (Beck's, Franziskaner, Gilde, Hasseröder, Löwenbräu, Spaten).

Keskittymisen logiikkaan kuului tietysti saneeraaminen. Suurpanimot ovat rakentaneet uusia tuotantolaitoksia, joissa pannaan myös niiden haltuunsa ottamien pienpanimoiden oluita – tyyliin yksi pytty ja monta etikettiä. Täällä onkin puhuttu oluen samanlaistumisesta – ja pahimmillaan vesittymisestä.

Kehityksestä voi panna vastuuseen myös kuluttajat – ei vain pennin venyttäjinä, vaan myös uusien elämäntapojen edustajina. Suuressa mittakaavassa on kysymys saksalaisten raitistumisesta niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin. Toisaalta nuorimpia kuluttajia eivät enää sido perinteet.

Ohi ovat ne ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta tai myös tehtaiden liukuhihnalla juotiin tauko-olutta. Kun keskivertosaksalainen kuluttaa kaupasta ostamiaan juomia 770 litraa vuodessa, oluen osuus on laskenut taannoisesta viidenneksestä enää seitsemäsosaan – eli 106 litraan.

Oluen kulutettu litramäärä on toki edelleenkin suuri ja oikeuttaa Saksan pitämään itseään edelleenkin oluen keulakuvamaana. Täällä on edelleen yli 1 000 panimoa – joidenkin arvioiden mukaan vielä jopa 1 300, mutta erään listan mukaan enää 1000 ja yksi. Ja täkäläisillä panimoilla on tarjolla yli 5 000 olutnimekettä.

Toinen suuri muutos oluen kulutuksessa on sen merkityksen muuttuminen elämäntavoissa. Olut on menettänyt ja muuttanut merkitystään arkijuomana. Se on lisännyt merkitystään juhlajuomana – humalahakuisena vastapainona arjelle niin kuin Oktoberfestissa – tai arkisena maistelujuomana viinin tapaan.

Markkina-analyytikot ennustavat ja oluen ystävät toivovat, että saksalaisen oluen todellinen, eikä vain nimekkeiden, moninaisuus taas lisääntyisi, ja halpahintainen vesitys loppuisi. Juhlija- ja maistelijakuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta ja makuelämyksistä enemmän ja tukemaan saksalaisoluen uudestisyntymistä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso, mitkä juna-asemat ovat auki vartijoiden lakon aikana

    2. 2

      Suomalaisten yleisin ansio on 2 600 €/kk – riittääkö se elämiseen?

    3. 3

      Nuorilta kysyttiin, millaiseen työpaikkaan he haluaisivat – suomalaisten vastaukset pomoista yllättivät

    4. 4

      PAM päätti uudesta lakosta – kohdistuu Securitakseen

    5. 5

      Työllisyysasteen trendi jäi alle hallituksen tavoitteen – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”

    6. 6

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    7. 7

      Valmet petrasi tulostaan – tilauskanta ennätyksellisen korkea

    8. 8

      Lähihoitajien opettaja epäilee soveltuvuuskokeita: ”Psykologi ei suositellut opiskelijaa alalle, itse näin hänessä mahdollisuuksia”

    9. 9

      Valtion nettolainanotto jää runsaaseen miljardiin – tulot ovat vankistuneet

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten yleisin ansio on 2 600 €/kk – riittääkö se elämiseen?

    2. 2

      Lähes 8 500 vartijaa menossa lakkoon – turvallisuusalan johtaja varoittaa: ”Vaikutukset voivat näkyä melkein missä vaan”

    3. 3

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    4. 4

      Nuorilta kysyttiin, millaiseen työpaikkaan he haluaisivat – suomalaisten vastaukset pomoista yllättivät

    5. 5

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    6. 6

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    7. 7

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    8. 8

      Työllisyysasteen trendi jäi alle hallituksen tavoitteen – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”

    9. 9

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      Suomalaisten yleisin ansio on 2 600 €/kk – riittääkö se elämiseen?

    11. Näytä lisää