Oma raha

Ohi ovat ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta

Julkaistu:

Näkökulma
Saksassa olutta on pidetty Kulturgutina, arvokkaana kulttuuriperimänä ja maan kansallisjuomana. Siitä huolimatta sen arvostus, hinta ja kulutus ovat jatkuvasti laskeneet. Kun oluen kulutus vuosikausien jälkeen vilkastui vähän tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, heräsivät toiveet juoman uudestisyntymästä.


Toivonpilkahduksen toivat erikoisoluet, joita suuretkin panimot olivat alkaneet kehittää markkinoille. Niiden menekki kasvoi jopa toistakymmentä prosenttia.

Markkinatutkimusyhtiö Nielsen arvioi valinnanvaran kasvun ilahduttaneen kuluttajia ja uutuuksien vedonneen heidän uteliaisuuteensa ja kokeilunhaluunsa. Kehitys ilahduttaa myös perinteisiä oluen ystäviä, vaikka he vielä varovatkin päästämästä iloaan irti.

Panimot ovat jo kokeilleetkin kaikenlaista, mutta usein kaukana puhtaasta oluesta – ja oluen täkäläisestä puhtauslaista. Oluita on esimerkiksi maustettu eksoottisilla aromeilla tai sekoittamalla siihen mehuja ja piristeitä. Nyt monet suurpanimot ovat hakeutuneet myös juurilleen, loihtimaan esiin erilaisia perinteisen oluen makuja.

Panimot ovat alkaneet kaivaa esiin omia vanhoja reseptejään, kuten Veltins Landbierinsä, ja alkaneet myös ottaa oppia pienemmiltä, perinteitä vaalineilta paikallisilta panimoilta, kuten Kellerbier-panimoista Oberpfalzissa. Traagista kyllä, yhä useampi pienpanimo ehti jo hävitä sen myötä, kun panimoteollisuudessa alkoi alamäki. Kehitystä on kuvattu dramaattisuudessaan ja nopeudessaan Absturziksi, putoamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurimpana syypäänä siihen pidetään panimoita itsejään, jotka lähtivät kilpailemaan keskenään hinnoilla. Tietysti kuluttaja voi vain ilahtua, kun saa olutta kaupasta yhä halvemmalla. Tarjoushinnat ovat joskus alle tuotantokustannustenkin, 20–30 senttiä puolen litran pullosta tai tölkistä. Suomalaisia voi hämmästyttää myös normaalihintaisena esimerkkinä se, että olutta voi saada täällä ravintolassa halvemmalla kuin juomavettä.

Olut on kuulunut Saksassa kaupan sisäänheittotuotteisiin siinä missä Suomessa kahvi. Syöksykierteeseen oluen veivät vasta halpaketjujen omamerkkiset private label -oluet, joiden takana saattaa olla useampiakin panimoita. Netto-ketjun oluella tiedetään olevan ainakin kuusi toimittajaa.

Halpaoluiden kuningas on baijerilainen Oettinger. Se on useimmille tuntematon suuruus, vaikka se paneekin Saksan juoduimpiin kuuluvaa olutta ja on maan neljänneksi suurin panimo. Se on myös tajunnut, miten haavoittuvaista on kilpailla vain hinnoilla ja suurilla volyymeilla. Siksi panimo on laajentunut koko ajan virvoitusjuomapuolelle.

Viimeisen 20 vuoden aikana oluen hinta on puoliintunut. Samaan aikaan panimoiden tuotantokustannukset, varsinkin energia, samoin kuin raaka-aineet, varsinkin humala ja ohra, ovat kallistuneet. Tässä menossa ovat pärjänneet vain isoimmat – ja aivan pienimmät panimot paikallisine uskollisine asiakkaineen.

Oettinger veti vanaveteensä paljon muitakin panimoita, joille ei ole käynyt yhtä hyvin. Päinvastoin: Süddeutsche Magazin on kertonut surullisen tarinan konkurssiin menneestä Isenlohner-panimosta. Konkurssipesän lunastanut uusi omistaja on hylännyt Saksan markkinat ja tähtää Luxus-Bierillään vain Kiinaan.

Panimoala on voimakkaasti keskittynyt. Se ei kuitenkaan ehtinyt synnyttää sellaisia suurpanimoita, jotka olisivat kyenneet valloittamaan maailmaa. Kävi päinvastoin: suuri osa Saksan panimoalasta on siirtynyt ulkomaisiin käsiin, isoimpana haina Anheuser-Bush InBev (Beck's, Franziskaner, Gilde, Hasseröder, Löwenbräu, Spaten).

Keskittymisen logiikkaan kuului tietysti saneeraaminen. Suurpanimot ovat rakentaneet uusia tuotantolaitoksia, joissa pannaan myös niiden haltuunsa ottamien pienpanimoiden oluita – tyyliin yksi pytty ja monta etikettiä. Täällä onkin puhuttu oluen samanlaistumisesta – ja pahimmillaan vesittymisestä.

Kehityksestä voi panna vastuuseen myös kuluttajat – ei vain pennin venyttäjinä, vaan myös uusien elämäntapojen edustajina. Suuressa mittakaavassa on kysymys saksalaisten raitistumisesta niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin. Toisaalta nuorimpia kuluttajia eivät enää sido perinteet.

Ohi ovat ne ajat, kun ruokatunnilla tempaistiin parikin olutta tai myös tehtaiden liukuhihnalla juotiin tauko-olutta. Kun keskivertosaksalainen kuluttaa kaupasta ostamiaan juomia 770 litraa vuodessa, oluen osuus on laskenut taannoisesta viidenneksestä enää seitsemäsosaan – eli 106 litraan.

Oluen kulutettu litramäärä on toki edelleenkin suuri ja oikeuttaa Saksan pitämään itseään edelleenkin oluen keulakuvamaana. Täällä on edelleen yli 1 000 panimoa – joidenkin arvioiden mukaan vielä jopa 1 300, mutta erään listan mukaan enää 1000 ja yksi. Ja täkäläisillä panimoilla on tarjolla yli 5 000 olutnimekettä.

Toinen suuri muutos oluen kulutuksessa on sen merkityksen muuttuminen elämäntavoissa. Olut on menettänyt ja muuttanut merkitystään arkijuomana. Se on lisännyt merkitystään juhlajuomana – humalahakuisena vastapainona arjelle niin kuin Oktoberfestissa – tai arkisena maistelujuomana viinin tapaan.

Markkina-analyytikot ennustavat ja oluen ystävät toivovat, että saksalaisen oluen todellinen, eikä vain nimekkeiden, moninaisuus taas lisääntyisi, ja halpahintainen vesitys loppuisi. Juhlija- ja maistelijakuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta ja makuelämyksistä enemmän ja tukemaan saksalaisoluen uudestisyntymistä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

    2. 2

      TJ Groupin Jyrki Salmista ei vankila rajoita

    3. 3

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    4. 4

      Cheekin levy-yhtiö takoo huikeita voittoja – osinkoja yli 500 000 euroa

    5. 5

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    6. 6

      Minna, 36, valittiin sokkona työhaastatteluun – työnantaja ei tiennyt muuta kuin osaamisen

    7. 7

      Luksushotelli St. Georgen rakentamisesta riita – rakennusyhtiö aloittaa välimiesmenettelyn

    8. 8

      Air France valitsi kanadalaisen toimitusjohtajan – liitot uhkaavat lakoilla

    9. 9

      Oriola saa 9 miljoonan euron korvauksen varastojärjestelmän ongelmista

    10. 10

      Yhdysvallat uhkaa Turkkia lisäpakotteilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    2. 2

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    3. 3

      Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

    4. 4

      ”Minulla ei ole varaa tukea suomalaista työtä, siksi tilaan ulkomailta”

    5. 5

      Cheekin levy-yhtiö takoo huikeita voittoja – osinkoja yli 500 000 euroa

    6. 6

      Luksushotelli St. Georgen rakentamisesta riita – rakennusyhtiö aloittaa välimiesmenettelyn

    7. 7

      Air France valitsi kanadalaisen toimitusjohtajan – liitot uhkaavat lakoilla

    8. 8

      Vain harva työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä sokkona – ”Prosessi on kohtuuttoman työläs”

    9. 9

      Oriola saa 9 miljoonan euron korvauksen varastojärjestelmän ongelmista

    10. 10

      Minna, 36, valittiin sokkona työhaastatteluun – työnantaja ei tiennyt muuta kuin osaamisen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

    2. 2

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

    6. 6

      Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

    7. 7

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    8. 8

      Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

    9. 9

      Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

    10. 10

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    11. Näytä lisää