Viiniä ja viinaa – milloin tulee viimeinen erhe? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Viiniä ja viinaa – milloin tulee viimeinen erhe?

Alkoholikeskustelu on Suomessa jämähtänyt omiin poteroihinsa, vaikka ainakin yhdestä asiasta kiistan osapuolet ovat samaa mieltä. Siitä huolimatta esimerkiksi mainontaan liittyvät rajoitukset saavat tutkijatkin kiistelemään.

17.10.2014 6:01 | Päivitetty 17.10.2014 8:40

Viskikohu sai viikonloppuna melkoiset mittasuhteet, ainakin sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan, että kansa, juomateollisuus ja viranomaiset vuorollaan takertuisivat jokaiseen lillukanvarteen, alkoholipolitiikasta voisi puhua asiallisesti.

Vai voisiko?

Dosentti ja nuorisotutkija Mikko Salasuon mukaan asiallinen keskustelu voi olla vaikeaa. Alkoholi on osa suomalaista "syväkulttuuria", ja alkoholin käytön rajoittamiseen reagoidaan raivokkaasti, tutkija katsoo.

– Alkoholiteollisuus laajasti ymmärrettynä ja sosiaali- ja terveyspoliittinen toiminta ovat kaivautuneet tietynlaisiin vallihautoihin, Salasuo huomauttaa.

Samaa mieltä keskustelun tasosta on markkinoinnin professori.

– Siitä ollaan aika kaukana tällä hetkellä, että keskusteltaisiin järkevästi, toteaa kauppakorkeakoulu Hankenin markkinoinnin Grönroos-professori Jaakko Aspara.

Omassa poterossaon turvallista olla

Omista poteroistaan löytyvät "eikö kukaan ajattele työpaikkoja ja yrittäjiä", "ei meitä tarvitse holhota" ja "ette osaa juoda oikein" -argumenttien viskelijät.  

Välillä ilmaan singotaan se tärkein: lapsi-kortti. Eikö kukaan ajattele lapsia? kysytään. Samaa mieltä ollaan siitä, ettei kukaan halua alaikäisten juovan alkoholia.

Sanojaan eivät säästele tutkijatkaan: toinen toivoo, ettei tutkimusta vääristeltäisi, toinen sanoo, että tutkimustieto on pätevää.

Tulkinta riippuu siitä, keneltä kysyy.

Pilaako mainonta lasten elämän?

Suomessa astuu voimaan vuoden vaihteessa mietojen alkoholijuomien mainontaa käsittelevä lakimuutos. Yksi siihen liittyvistä kiistakysymyksistä koskee tutkimusta: millaisia tutkimusmetodeja pidetään luotettavina ja sopivina.

Sosiaali- ja terveystieteissä esimerkiksi "itse-tutkimukset", joissa tutkittava raportoi omasta käyttäytymisestään, nähdään käyttökelpoisina. Markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen tieteenalojen puolella luotetaan muun muassa numeeriseen tietoon kulutuksen määrästä.

Erilaiset tutkimustavat tuottavat erilaista tietoa: sosiaali- ja terveyspuolen tutkimuksissa korostetaan alkoholimainonnan lisäävän ja aikaistavan nuorten alkoholinkäyttöä, markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen puolella todetaan, että näin ei ole.

– Mainonta sinänsä ei ole myrkkyä, joka pilaisi lasten elämän. Voisi vähän miettiä, millä keinoilla ja retoriikalla asioita perustellaan, Aspara toteaa.

Salasuo taas huomauttaa, että hieman alle 18-vuotiaat lukevat mainoksista aivan samat merkitykset kuin 18-vuotiaatkin.

Lakimuuttuu

Alkoholilaissa rajoitetaan etenkin vahvojen alkoholijuomien mainontaa.

Miedompien juomien osalta mainonta kielletään esimerkiksi tapauksissa, joissa alkoholin runsasta käyttöä kuvataan myönteisesti.

Tarkoituksena on suojella lapsia ja nuoria. Tutkija Mikko Salasuon mielestä olennainen kysymys koskee sitä, miltä maailma nuorten silmissä näyttää, vaikka aiempaa useampi nuori pysyykin kokonaan raittiina.

– Onko se [maailma] kyllästetty oluella, viinillä ja viinalla vai ei, hän kysyy.

Tiukennuksista huolimatta esimerkiksi urheilutapahtumissa alkoholimainonta on lakimuutoksen jälkeenkin sallittu.

Nuoriin vaikuttaminentehokasta ennaltaehkäisyä

Sekä Mikko Salasuo että Jaakko Aspara ovat samaa mieltä myös siitä, että nykytilanne ei näytä johtavan mihinkään.

Asparan mukaan virkamiehet hukkaavat aikaa ja rahaa käyttäessään vuosikausia mainonnan sääntelyn kanssa painimiseen sen sijaan, että rahat käytettäisiin tehokkaampiin keinoihin.

Nuorten juomista voitaisiin esimerkiksi rajoittaa puuttumalla lasten ja nuorten juopotteluun julkisilla paikoilla. Siihen nähden yhdellä olutmainoksella puiston laidalla voi olla rajattu vaikutus.

– On erikoista, että puistoissa kesät läpeensä lapset juovat alkoholia, eikä kukaan puutu siihen, Aspara huomauttaa.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo korostaa mainonnan rajoitusten hyödyllisyyttä pitkällä aikavälillä: nuoriin vaikuttamalla voidaan muuttaa heidän myöhempiä juomatapojaan.

– Meillä alkoholi on joka tapauksessa osa kulttuuria, mutta pitääkö sitä erikseen tyrkyttää paikoissa, joissa nuoret ovat läsnä? Vastaukseni on siihen kiistaton ei, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?