Stressistä ja mielenterveysongelmista on tehty syntipukki asiaan kuin asiaan, vaikka ne eivät ole ainakaan sen suurempi ongelma kuin ennenkään. Näin väittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja Pekka Puska tuoreessa kirjassaan Rahat tai henki.
Puhutaanko mielen ongelmista siis liikaa?
– En nyt tiedä, puhutaanko liikaa. Niin fyysinen kuin mielenterveydenkin hyvinvointi on tärkeää. Mutta sellainen valitus, että kaikki menee huonompaan suuntaan ei pidä paikkaansa, Puska perustelee Taloussanomille.
Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan masennus ei ole yleistynyt, vaan jopa vähentynyt. Työuupumustutkimukset puolestaan osoittavat, että tilanne on pikemminkin parantunut.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Marianna Virtanen vahvistaa, että mielenterveysongelmien ilmaantuvuus ei ole lisääntynyt. Vakava työuupumus ei ole yleinen ilmiö eikä työstressistä kärsiminenkään ei ole ainakaan dramaattisesti lisääntynyt, jos nyt ei selvästi vähentynytkään.
Kun elintaso kasvaa, on Puskan mukaan luonnollista, että esimerkiksi mielenterveysongelmien ja stressin kaltaisiin asioihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
– Entistä pienempiin ongelmiin myös haetaan apua, Puska sanoo.
Masennus vie aiempaauseammin eläkkeelle
Esimerkiksi masennuksen diagnosointi on parantunut, ja OECD:n tilastojen mukaan masennuslääkkeiden kulutus kaksinkertaistui Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Masennuslääkkeiden käytön lisääntyminen ei kuitenkaan tarkoita, että masennus itsessään olisi lisääntynyt. Sitä hoidetaan enemmän lääkkeillä, minkä lisäksi masennuslääkkeitä määrätään myös muihin vaivoihin, kuten ahdistukseen, paniikkihäiriöihin ja unettomuuteen.
Masennus on myös entistä yleisempi sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Marianna Virtasen mukaan masennus ja stressi haittaavat enemmän nykyisessä työelämässä kuin aiemmin.
– Ihminen ei pärjää työelämässä vajaakuntoisena niin kuin parikymmentä vuotta sitten. Työn vaatimukset ovat aika kovat, kun pitää olla sataprosenttisen työkykyinen koko ajan.
Mielenterveysongelmat eivät Virtasen mukaan kenties ole aivan yhtä suuri häpeän aihe kuin takavuosina, mutta edelleen niistä mielellään vaietaan ainakin työpaikoilla. Moni pelkää työpaikkansa puolesta.
Pekka Puska korostaa, ettei halua vähätellä stressiongelmaa. Hänen mukaansa stressiä ei tosin niinkään aiheuta työn määrä kuin se, miten työ on järjestetty.
– Luulen, että tässä on menty paljon eteenpäin.
Omia elintapojaei haluta muuttaa
Elintavat ovat tärkeitä stressin ja mielenterveysongelmien selättämisessä, Puska sanoo. Hänen mukaansa usein väitetään masennuksen aiheuttavan alkoholismia, vaikka asia on pikemminkin päinvastoin: runsas alkoholinkäyttö johtaa masentumiseen.
Puska viittaa vetämäänsä Pohjois-Karjala-projektiin, jossa maakunnan sydäntautikuolleisuus saatiin elintapojen muutoksella vähenemään selvästi. Tuolloinkin esitettiin väitteitä, että sydäntauteja aiheuttaa stressi eikä viina, rasva ja tupakka.
– Sellaiset viestit, jotka ovat vastoin omaa käyttäytymistä, torjutaan.
Puska painottaa, etteivät elintavat kaikkia mielenterveysongelmia ratkaise. Hän perää kuitenkin myös ihmisen omaa vastuuta terveydestään.
