Valkoinen kauluspaita oli alkujaan vain varakkaille - Oma raha - Ilta-Sanomat

Valkoinen paita, varakkuuden merkki

Juhlavan kauluspaidan evoluutio nykymuotoonsa kesti parisataa vuotta. Valkoista paitaa käyttivät aluksi vain ne harvat, joilla oli varaa pitää paitansa puhtaana.

7.9.2014 7:02 | Päivitetty 12.9.2014 15:26

Kauluspaidan historia on alusvaatteen historiaa. Ennen 1900-luvun koittoa kauluspaita oli yhtä henkilökohtainen kuin alushousut, eikä siitä sopinut näyttää tuntemattomille takin alta kuin pilkahduksia kalvosinten ja kauluksen muodossa.

Poikkeus sääntöön olivat työläiset, jotka viljelivät maata tai valmistivat käsitöitä katseilta piilossa, mutta heidän yllään oli harvemmin kauluksellinen paita.

Kauluspaidan perusmuoto, siis miehusta siihen liitetyillä hihoilla ja kauluksella, on pysynyt samana ainakin 1700-luvulta asti, kun taas materiaalit, valmistus ja yksityiskohdat ovat seuranneet aikaansa.

Varhaisimmat valmispaidat olivat säkkimäisiä, jotta ne istuisivat mahdollisimman monen kehon ylle. Niiden päällä oli aina yksi tai useampi kerros muita vaatteita, joten tyköistuvuus ei ollut lainkaan arvossaan, vain kauluskoolla oli väliä.

Sopiva hihojen pituus saatiin hihastimilla, jotka kiristettiin käden ympäri. Plastronien ja kravattien aikakaudella nykyistä frakkipaitaa muistuttava pystykaulus tai suora, kärjetön kaulus olivat vakiomalli, jonka ympäri kaulan asuste kierrettiin ja solmittiin. Kaulus ja kalvosimet tärkättiin tasaisen, edustavan ja siistin pinnan saamiseksi.

Valkoisuus olivarallisuuden merkkiAina 1800-luvun alkuun asti värilliset paidat olivat työväen nöyrä vaate, kun hienosto erottautui puhtaan valkoisin kauluspaidoin.

Nykyinen kauluspaita on suoraa perua viktoriaanisen Britannian herrasmiehen paidasta. Valkoinen oli muinoin vaikein väri pitää puhtaana. Tällaisia paitoja tarvitsi useamman, jotta viikosta selvisi hohtavana, joten vitivalkoisiin siirtyminen vaati joutilasta pääomaa.

Lisäksi paitojen pesu oli hyvin työläs ja hidas toimi, joten valtaosa miehistä käytti surutta paitaa viikon tai pari ennen hoitoa.

Likainen paita näytti ehommalta, kun siihen vaihtoi pelkän irtokauluksen tai -kalvosimet. Nämä pienet irto-osat, jotka syntyivät 1820-luvun alkupuolella Amerikassa, oli myös helpompi pestä kuin koko vaate. Ennen teollistumista kaikki kauluspaidat valmistettiin käsin, useimmiten lähilampaiden villasta, kun taas paitoihin erikoistuneet räätälit loivat hienompia tilauksia puuvillasta tai pellavasta. Vasta 1800-luvun lopulla tehdasvalmisteinen valkoinen paita halpeni tarpeeksi.

Samoihin aikoihin ilmestyi ensimmäinen kauluspaita, jonka miehusta napitettiin kauluksesta helmaan asti. Aiemmin paidoissa oli joko nyöritys tai muutama nappi, ja ne vedettiin ylle. Hyvin korkeat ja jäykät kaulukset estivät vapaan liikkumisen ja työnteon, joten joutilas luokka valitsi ne käyttöönsä statusvaatteina. He eivät pystyneet juuri kumartumaan, joten tältä ajalta on peräisin sanonta "Katsoo nenänvarttaan pitkin."

Irtokaulus katosisotien välissä

Aina ensimmäiseen maailmansotaan asti valkoinen, pitkä ja väljä irtokauluspaita oli jokaisen hienompaa paitaa tarvitsevan valinta. Sodan seurauksena Euroopan Belle Époque ja entinen säätyläiskulttuuri kuihtuivat, eikä pehmeisiin univormupaitoihin tottunut mies halunnut palata jäykkään malliin.

Myös kankaiden säännöstely haittasi kovasti minkään ylimääräisen pukeutumisen tavoittelua. Näin irtokauluspaita katosi vuosien kuluessa, ja tilalle valmistettiin kauluspaitoja kiinni ommelluin kauluksin. 1930-luvulta alkaen pehmeämmät, tärkkäämättömät kaulukset yleistyivät.

1900-luku oli kauluspaidan juhlaa, sillä koskaan aiemmin tämä vaate ei ollut tarjolla yhtä vaihtelevin yksityiskohdin, eikä siitä näkynyt yhtä paljon. Kaulus, kankaat, värit, kalvosimet ja muut muuttujat valmistettiin tuhansissa eri muodoissa.

Samalla paidan semantiikka muuttui alusvaatteesta päällysvaatteeksi aina 1950-luvulta alkaen, kun miehet joukolla ryhtyivät käyttämään kauluspaitoja housujen päällä myös kaupungeissa, ilman takkia tai neuletta. Vaikka kauluspaita ei enää ole jokaisen miehen pukine, se on kestänyt aikaa mainiosti – sitä voi muunnella loputtomiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?