Kosmonauttien käsistä kellohipsterien ranteisiin

Julkaistu:

Näkökulma
Venäläinen rannekelloteollisuus elää ja voi hyvin. Mekaanisten kellojen ystäville itänaapurissa on tarjolla paljon laadukkaitakin aikarautoja, avaruuslentäjien, sukeltajien tai muotitietoisten tarpeisiin.


1980-luvulla kysyttiin: ”Mitä yhteistä on Ladalla ja kylpyammeella”?

Eipä kysytä enää. Perusmallin neuvosto-Lada on nykyisin kysytty harrastepeli, siitä kehtaa nousta julkisellakin paikalla.
Venäläinen rannekellokaan ei ole enää vitsi tai poliittinen kannanotto, vaan jopa muodikas osa asustusta.
 
Nimensäkin mukaan ensimmäinen Moskovan kellotehdas, Perviy Moskovski Chasovoy Zavod, esitteli vuonna 1930 ensimmäiset 50 kelloaan suurieleisesti Bolshoi–teatterissa.

Sotien aikana tehdas siirrettiin Uralille Zlatoustiin. Meri- ja ilmavoimatkin saivat sieltä ajanmittausvälineensä. Tatarstaniin perustettiin samalla Chistopolin instrumenttitehdas ja heidän tuotemerkkinsä ”Vostok” tuli tunnetuksi myös kelloissa.

Sodan jälkeen rannekelloja alkoi ilmestyä neuvostosiviileillekin. Alussa ne olivat harvojen ja valittujen statussymboleja.

Avaruuskelloja ja
ranneherättimiä


Neuvostoliiton kuuluisimpia kellomalleja on vuonna 1949 esitelty, pilottien suosima ”Shturmanskie”. Se päätyi vuonna 1961 Juri Gagarinin ranteessa avaruuslennolle.

1950-luvun lopulla esiteltiin myös hieman erikoisempia ratkaisuja, kuten ”Sputnik” jonka yhdessä versiossa sekuntiosoitin oli korvattu kellotauluun istutetulla ja satelliitin kuvalla varustetulla läpinäkyvällä levyllä.

Myös 24 tunnin ajannäyttäjä ”Antarktida” sai mainetta. Sen käyttäjäryhmänä oli Neuvostoliiton etelänaparetkikunta, napa-alueella kun ei erota päivää yöstä. Alkuperäiset ovat kalliita keräilyharvinaisuuksia, mutta retroversioitakin löytyy.

Peruskelloja mielenkiintoisempia ovat kuitenkin mekaaniset erikoisuudet ja sukeltajankellot.

1950–luvun lopulla neuvostomarkkinoille tulivat myös ranneherätyskello ”Signal” ja ”Strela” –kronografi. Viimeksi mainittua saivat aluksi vain ilmavoimien ylimmät upseerit. Vuonna 1965 kosmonautti Andrei Leonov teki historian ensimmäinen avaruuskävelyn Strela ranteessaan.

1960-luvulla esiteltiin myös ”Komandirskie” ja automaattiversio ”Amphibia”, venäläisten sukeltajankellojen perusmalli.

Neuvostokelloja vietiin parhaimmillaan yli 70 maahan, eivätkä ne olleet tuntemattomia täälläkään. Suomalainen kuitenkin suosi sveitsiläistä tai japanilaista, joten neukkukelloon suhtauduttiin kuten Ladaan.
 
Vanha mutta varma
sveitsiläistekniikka kelpasi

Idän kronografit kokivat teknisen päivityksen vuonna 1976. Vanhan sveitsiläisen Venus-pohjaisen koneiston tilalle tuli niinikään sveitsiläiseen Valjoux 7734 –koneistoon pohjautuva kaliiperi Poljot 3133.

Sveitsiläiset alkoivat myös myydä kvartsivallankumouksen tieltä kellotehtaidensa valmistuslinjoja Neuvostoliittoon ja uuden sukupolven neuvostokronot pääsivät nopeasti tuotantoon.

Neuvostoliitto kehitti kvartsikelloja samaan aikaan kuin länsikin. Mekaaninen kello pysyi kuitenkin suosittuna, kun syrjäkylillä ei patterihuolto ollut varmaa.

1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua mullistui kelloalakin. Kaatuessaan suunnitelmatalous teki – ainakin osasta – hedelmistään muodikkaita.

Varsinkin sukeltajankelloja alkoi virrata länteen. 1990–luvun alussa Amphibian ja Komandirskien hinta oli nykyvaluutassa 5–10 euroa ja malleissa oli valinnanvaraa.

Monelle suomalaisella ne olivat tuttu ostos Viron Mustamäen torilta. Halvasta hinnastaan ja usein karkeasta rakenteestaan huolimatta niistä löytyy jopa erinomaisia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi paineesta tiivistyvä takakannen rakenne hakee ideana vertaistaan.

Venäläiset kronografit olivat länsiostajille naurettavan halpoja, ja samaan aikaan alkanut mekaanisen kellon suosion uusi nousu lisäsi kysyntää. Länsivaluutan tarve johtikin ryöstöviljelyyn: venäläiset kellotehtaat ajoivat vanhat 1970–luvun koneensa loppuun. Tuotantoa tuli paljon, samoin maanantaikappaleita.
 
Koneistot Aasiasta,
hintataso lännestä


Venäläisten ja Neuvostoliiton aikaisten kellojen kysyntä jatkuu yhä, mutta neuvostotuotanto alkaa olla loppuunmyytyä.

Markkinoille on tullut myös venäläisiä kellomalleja, joilla ei ole enää muotoilullistakaan kytkyä neuvostoaikaan, vaan design kopioidaan lännestä. Muun muassa pilottikellojen ystävällä on mistä valita.

Koneistokin saattaa olla joko Aasiasta tai Sveitsistä.

Kaikkiaan tämä näkyy myös hinnoissa. Venäläiset valtion edustuslahjoina jakamat käsintehdyt kellot voivat maksaa tuhansia euroja.

Ne ajat, kun itäsuklarin sai kympillä tai kronon satasella, ovat auttamatta takana. "Amphibia” –sukeltajankello maksaa nettikaupoissa ehkä satasen ja jos kronon löytää alle 300 eurolla, saa olla tyytyväinen.

Onko tämäkään pohjimmiltaan vähän vai paljon, se on ostajan päätettävä itse.

Jussi Peltola

Jussi Peltola on merkkikelloihin erikoistunut alan markkinatuntija. Teknisen alan erikoistoimittajana hänen sydäntään lähellä ovat mekaaniset rannekellot.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    2. 2

      Työllisyysaste 72,5 prosenttia – ”Kovin vahvoina lukuja ei voi pitää”

    3. 3

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    4. 4

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    5. 5

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    6. 6

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    9. 9

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    10. 10

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    2. 2

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    3. 3

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    4. 4

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    5. 5

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    6. 6

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    9. 9

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    10. 10

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    4. 4

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    5. 5

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    6. 6

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    7. 7

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    8. 8

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    9. 9

      Taksien jättiselvitys paljastaa uudistuksen voittajat ja häviäjät: Hinnat nousseet ympäri Suomen, Kela-kyydeissä jopa vaaratilanteita

    10. 10

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    11. Näytä lisää