Työajan pidentäminen jakaa mielipiteet – "En välittömästi ampuisi ruttuun" - Oma raha - Ilta-Sanomat

"Työ olisi jaettava tasaisemmin"

Kuvituskuva
Julkaistu: 18.8.2014 18:28, Päivitetty 18.8.2014 18:53

Suomalaisten olisi tehtävä enemmän töitä samalla palkalla, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen ehdottaa. Ehdotus saa asiantuntijoilta sekä kritiikkiä että kannatusta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hyvinkäällä puhuneen Satosen mukaan viikoittainen työaika pitäisi palauttaa 40 viikkotuntiin.

Pidemmän työajan puolesta aiemminkin puhunut Satonen perusti keskustelunavauksensa huoleen Suomen heikentyneestä kilpailukyvystä.

Jujua vai ei?

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman on ehdotuksen suhteen myötämielinen.

– Tunnen suorastaan ymmärrystä sitä kohtaan ja mielestäni siinä on jujua. En ainakaan haluaisi kuulua niihin, jotka ampuvat sen välittömästi ruttuun.

Korkmanin mukaan viikkotyöajan pidentämisellä voidaan vähentää työn yksikkökustannuksia. Se puolestaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä tuotannon kasvattamiselle.

– Se on hyvinkin harkinnanarvoinen ehdotus, joita mielellään näkisi muitakin. Työmarkkinoilla tulisi pohtia luovasti ja rakenteellisesti, löytyisikö sieltä keinoja, joilla saataisiin potkua tähän talouskehitykseen.

Korkmanin mukaan viikkotyöajan pidentämistä on kokeiltu Saksassa, ja kokemukset ovat olleet suhteellisen myönteisiä. Kilpailukyky on kohentunut.

Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Alaja suhtautuu Satosen ehdotukseen skeptisemmin. Alajan mukaan työn epätasainen jakautuminen on liian lyhyttä työaikaa polttavampi ongelma.

Tutkija arvioi, että Suomessa on paljon esimerkiksi osa-aikaisia ja pätkätyöläisiä, jotka tarvitsisivat enemmän työtunteja.

– Työpanos olisi jaettava tasaisemmin, eikä siihen vaikuteta normityöaikaa pidentämällä.

Korkman ja Alaja pitävät työajan pidentämistä kuitenkin palkanalennuksia parempana vaihtoehtona. Vientikilpailukyvyn kohentaminen palkkoja leikkaamalla nakertaisi väistämättä kotimaista kulutuskysyntää.

Tuottavuus ja teknologia avainasemassa

Kokoomuksen Satonen korosti puheessaan Hyvinkäällä, että työelämässä on tapahtunut siirtymä "ruukkiajasta digiaikaan". Kalevi Sorsa -säätiön Alajan mukaan Satosen keskustelunavaus menee kuitenkin eri suuntaan kuin viimeaikainen työstä käyty keskustelu.

– On keskusteltu paljon työn tuottavuudesta ja työn korvautumisesta roboteilla. Vaikea nähdä, että keskustelun vieminen työajan kasvattamisen suuntaan olisi kovin järkevää.

Menneen maailman ruukkiajassa työajan kasvattaminen tarkoitti, että tavaroita valmistui enemmän. Alaja arvioi, että jatkuvasti yleistyvässä tietotyössä työajan pidentyminen ei välttämättä synnytä yhtään enempää kännykkäsovelluksia tai verkkosivuja. Kasvu syntyy sen sijaan tuottavuudesta: siitä, että työaika käytetään tehokkaammin ja järkevämmin.

Alajan mukaan olisi erikoista, jos työn tuottavuuden kasvu ei näkyisi työajan vähentymisenä.

– Toki on priorisointikysymys, haluammeko käyttää tuottavuuden kasvua ja teknologista kehitystä kulutukseen vai vapaa-aikaan.

Sixten Korkmanin mukaan tuottavuuskehitys ja teknologia pitää ilman muuta ottaa huomioon työelämää pitkällä aikavälillä muokkaavina tekijöinä.

Professori arvioikin, ettei viikkotyöajan pidentämistä ole välttämättä tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi.

– Uskon että Satosen ehdotuksessa on kyse siitä, mitä me voimme tehdä tässä ja nyt. Miten voisimme saada Suomen hieman joutuisammin nousuun tästä akuutista tilanteesta?

Tuoreimmat osastosta