Oma raha

Harhaoppeja ja vääriä käsityksiä – maailma muuttui, muuttuiko opetus?

Julkaistu: , Päivitetty:

Ukraina, eurokriisi, Lähi-itä, kestävyysvaje. Miten nopeasti maailman muutokset näkyvät korkeakoulujen opetuksessa? Suurin vastuu kurssien ajantasaisuudesta on niiden opettajilla, sanovat professorit.


Talous ja politiikka ovat erottamattomia, halusi sitä tai ei. Suomi ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, vaan maailmantalouden heilahtelut ja geopoliittiset sapelinkalistelut näkyvät täälläkin.

Mitä nykyisille korkeakouluopiskelijoille, eli tuleville päättäjille ja asiantuntijoille, opetetaan? Opitaanko virheistä, vai toistellaanko talouden ja politiikan opetuksessa iankaikkisia, pysyvinä pidettyjä totuuksia?

Oppikirja vanha, mutta
luentosisältö päivittyy


Taloussanomien haastattelemien taloustieteen ja politiikan tutkimuksen professoreiden mukaan opettajilla ja luennoitsijoilla on vuosittain kova työ oppimateriaalien päivittämisessä.

Opetuskirjallisuuden vaihtaminen tai uudistaminen tapahtuu hitaammin, osaksi kustannussyistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muun muassa taloustieteen opetukseen uutta sisältöä tänä vuonna tuovat kansantalouden tilinpidon uudistus, teollisuuden rakennemuutos ja euroalueen yhteinen pankkivalvontajärjestelmä, jonka varsinainen toiminta alkaa marraskuussa.

Uusimman tiedon välittämisessä suurin vastuu on kunkin kurssin opettajalla.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun rahoitusmarkkinoita ja instituutioita käsittelevällä taloustieteen (entinen kansantaloustiede) kurssilla luennoitsijan tehtävänä on tuoda tuoreimmat institutionaaliset erityispiirteet opiskelijoiden tietoon ja talouden kehikkoon, professori Kari Heimonen kertoo.

– Se on tietysti opettajalle aika työlästä, hän sanoo.

Instituutiot muuttuvat
nopeammin kuin teoriat


Instituutioissa tapahtuvat muutokset ovat vauhdikkaampia ja selkeämpiä kuin teorioissa tapahtuvat muutokset, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.

– Teoriat muuttuvat hitaasti. Taloustieteen perusteoriat ovat noin 200 vuotta vanhoja, Pohjola toteaa.

Pohjolan mukaan teorioiden uudistuminen kestää noin kymmenen vuotta. Esimerkiksi maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroaluetta riepotelleen valuuttakriisin kaikkia seurauksia ei vielä nähdä.

Toisaalta opetusta on pakko muokata, vaikka tapahtumista ei olisikaan saatu aikaan akateemista synteesiä.

– Jos luennoilla ei käsitellä ajankohtaisia ongelmia, opiskelijat äänestävät jaloillaan, Pohjola hymähtää.

Opetuksessa pitäisi huomioida myös pitkän aikavälin trendit, jotka vaikuttavat esimerkiksi Suomen kansalliseen päätöksentekoon.

Pohjolan mukaan opetuksessa näkyvät nyt muun muassa ympäristöpolitiikan painoarvon lisääntyminen, hyvinvointiyhteiskunnan muutos ja kestävyysvaje.

Tapahtumilla on
juuret menneisyydessä


Myös poliittisessa historiassa maailman maininkien merkitystä opetukseen pohditaan vuosittain. Joka kolmas vuosi suoritetaan suurempi pyöräytys, jossa punnitaan esimerkiksi jokaisen kurssi- ja tenttikirjan sopivuus.

Esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden aikana kriittinen geopolitiikka saa opetuksessa enemmän painoarvoa.

– Ideana on, että kirjallisuus on tutkimuskirjallisuutta. Siinä kestää aikansa, että päiväkohtaiset tapahtumat pääsevät mukaan, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen kertoo.

Oppiaineen perusideaan kuuluu tarjota välineitä ajankohtaisten tapahtumien historiallisten taustojen ymmärtämiseen.

Ajankohtaisia ilmiöitä pohditaankin luennoilla ja seminaareissa. Lähi-idän ja Ukrainan tapahtumilla on omat historialliset syynsä, joiden kautta voidaan yrittää saada tolkkua tämän hetken tilanteesta.

– Tutkimustavoissa ja teoriapuolella tapahtuu jatkuvasti. Kysymyksenasettelut ja näkökulmat muuttuvat, Kettunen muistuttaa.

Samoja virheitä
yhä uudelleen


Historiallisesta näkökulmasta on hyötyä myös taloustieteessä. Professori Kari Heimonen uskoo, että vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen finanssikriisin seurauksena esimerkiksi taloushistorian opetus on noussut uuteen arvoon.

– Historiasta on paljon opittavaa. Samat virheet toistuvat, kun eri ihmiset tekevät päätöksiä, hän toteaa.

Toisaalta taloustieteen perusteet eivät juurikaan ole muuttuneet, vaikka yliopistojen opintosisältöjen painotuksissa on pieniä eroja.

– Taloustieteessä ei kuitenkaan olla menossa suuriin irtiottoihin, koska kaikille pyritään takaamaan perusteet. Sillä on merkitystä, että hallitsee yleiset totuudet, Heimonen sanoo.

Jos opettajakaan ei
tiedä olevansa väärässä?


Yleisissä totuuksissa ongelmaksi voi muodostua, että luennoitsijat eivät välttämättä itsekään tiedä opettavansa vanhentunutta tai väärää tietoa.

– Opettajalle voi olla hankala opettaa muuta kuin mitä oppikirja sanoo, jos ei tiedä, että sisällössä on suuria puutteita, sanoo poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.

Holapan mukaan suurin ongelmakohta koskee kansantaloustieteen perusopintoja, joissa yleensä opetetaan todellisuutta vastaamatonta rahakerroinmallia. Mallissa totuutena pidetään käsitystä, jonka mukaan keskuspankit voivat asettaa kierrossa olevan rahan määrän.

Tutkijan mukaan käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa: yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kierrossa olevan rahan määrä ei ole suoraan keskuspankin hallinnassa, vaan raha syntyy talouteen tyhjästä, kun liikepankit solmivat velkasopimuksia asiakkaidensa kanssa.

Vallitsevia käsityksiä vastaan voi olla vaikea esittää kritiikkiä, jos tietyn totuuden oppii jo peruskurssilla. Siihen, miksi vanhentuneista opinkappaleista ei päästä eroon, ei ole Holapan mukaan mitään erityisen hyvää syytä.

Väärät opit voivat kuitenkin johtaa vääriin johtopäätöksiin. Jos instituutiot eivät todellisuudessa toimi niin kuin niiden opetetaan toimivan, onko vika todellisuudessa vai opetuksissa?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lidl poistaa muovipussit kaupoistaan päiväksi – ”Kulutus ei ole laskenut riittävästi”

    2. 2

      Danske Bank: Rahanpesuskandaali juontaa juurensa Sampo-kauppaan

    3. 3

      Tutkimus: Aivot on ohjelmoitu laiskuuteen

    4. 4

      Onnibusin perustaja laajentaa kyytisovellusta Helsinkiin – ”Luojan kiitos päättäjät uskalsivat tehdä taksiuudistuksen”

    5. 5

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    6. 6

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    7. 7

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    8. 8

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    9. 9

      Yhdysvaltain kauppiaat: Trumpin tullipolitiikka tulee kuluttajille kalliiksi

    10. 10

      Fiva: Finanssisektorin kannattavuus riippuu yhä enemmän kiinteistömarkkinoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    2. 2

      Lidl poistaa muovipussit kaupoistaan päiväksi – ”Kulutus ei ole laskenut riittävästi”

    3. 3

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    4. 4

      Palaneen kynttilätehtaan toimitusjohtaja aloitti vasta kaksi viikkoa sitten: ”Ei oikein voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu”

    5. 5

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    6. 6

      Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen eroaa – pankilta jättilahjoitus säätiölle

    7. 7

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    8. 8

      EU tutkii: Tekivätkö BMW, Volkswagen, Audi ja Daimler salaisen sopimuksen?

    9. 9

      Jos asuntokaupat menevät pieleen, mikä on välittäjän rooli? ”Häntä ei voi periaatteessa asettaa vastuuseen”

    10. 10

      Krista, 23, pyörittää huoltoasemaa – ”Vuosi sitten olin varma, ettei minusta tule koskaan bensayrittäjää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    2. 2

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    3. 3

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    4. 4

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Makuunin ikkunoilta löytyi jopa tuhansien eurojen arvoisia esineitä – ”Tuntuvat kiinnostavan”

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Ronja, 22, kertoo kuinka velkaantui viidessä kuukaudessa 50 000 euroa – otti lainaa 23 eri yhtiöstä

    10. 10

      7 esimerkkiperhettä: Katso, kenen reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna

    11. Näytä lisää