Oma raha

Harhaoppeja ja vääriä käsityksiä – maailma muuttui, muuttuiko opetus?

Julkaistu: , Päivitetty:

Ukraina, eurokriisi, Lähi-itä, kestävyysvaje. Miten nopeasti maailman muutokset näkyvät korkeakoulujen opetuksessa? Suurin vastuu kurssien ajantasaisuudesta on niiden opettajilla, sanovat professorit.


Talous ja politiikka ovat erottamattomia, halusi sitä tai ei. Suomi ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, vaan maailmantalouden heilahtelut ja geopoliittiset sapelinkalistelut näkyvät täälläkin.

Mitä nykyisille korkeakouluopiskelijoille, eli tuleville päättäjille ja asiantuntijoille, opetetaan? Opitaanko virheistä, vai toistellaanko talouden ja politiikan opetuksessa iankaikkisia, pysyvinä pidettyjä totuuksia?

Oppikirja vanha, mutta
luentosisältö päivittyy


Taloussanomien haastattelemien taloustieteen ja politiikan tutkimuksen professoreiden mukaan opettajilla ja luennoitsijoilla on vuosittain kova työ oppimateriaalien päivittämisessä.

Opetuskirjallisuuden vaihtaminen tai uudistaminen tapahtuu hitaammin, osaksi kustannussyistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muun muassa taloustieteen opetukseen uutta sisältöä tänä vuonna tuovat kansantalouden tilinpidon uudistus, teollisuuden rakennemuutos ja euroalueen yhteinen pankkivalvontajärjestelmä, jonka varsinainen toiminta alkaa marraskuussa.

Uusimman tiedon välittämisessä suurin vastuu on kunkin kurssin opettajalla.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun rahoitusmarkkinoita ja instituutioita käsittelevällä taloustieteen (entinen kansantaloustiede) kurssilla luennoitsijan tehtävänä on tuoda tuoreimmat institutionaaliset erityispiirteet opiskelijoiden tietoon ja talouden kehikkoon, professori Kari Heimonen kertoo.

– Se on tietysti opettajalle aika työlästä, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Instituutiot muuttuvat
nopeammin kuin teoriat


Instituutioissa tapahtuvat muutokset ovat vauhdikkaampia ja selkeämpiä kuin teorioissa tapahtuvat muutokset, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.

– Teoriat muuttuvat hitaasti. Taloustieteen perusteoriat ovat noin 200 vuotta vanhoja, Pohjola toteaa.

Pohjolan mukaan teorioiden uudistuminen kestää noin kymmenen vuotta. Esimerkiksi maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroaluetta riepotelleen valuuttakriisin kaikkia seurauksia ei vielä nähdä.

Toisaalta opetusta on pakko muokata, vaikka tapahtumista ei olisikaan saatu aikaan akateemista synteesiä.

– Jos luennoilla ei käsitellä ajankohtaisia ongelmia, opiskelijat äänestävät jaloillaan, Pohjola hymähtää.

Opetuksessa pitäisi huomioida myös pitkän aikavälin trendit, jotka vaikuttavat esimerkiksi Suomen kansalliseen päätöksentekoon.

Pohjolan mukaan opetuksessa näkyvät nyt muun muassa ympäristöpolitiikan painoarvon lisääntyminen, hyvinvointiyhteiskunnan muutos ja kestävyysvaje.

Tapahtumilla on
juuret menneisyydessä


Myös poliittisessa historiassa maailman maininkien merkitystä opetukseen pohditaan vuosittain. Joka kolmas vuosi suoritetaan suurempi pyöräytys, jossa punnitaan esimerkiksi jokaisen kurssi- ja tenttikirjan sopivuus.

Esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden aikana kriittinen geopolitiikka saa opetuksessa enemmän painoarvoa.

– Ideana on, että kirjallisuus on tutkimuskirjallisuutta. Siinä kestää aikansa, että päiväkohtaiset tapahtumat pääsevät mukaan, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen kertoo.

Oppiaineen perusideaan kuuluu tarjota välineitä ajankohtaisten tapahtumien historiallisten taustojen ymmärtämiseen.

Ajankohtaisia ilmiöitä pohditaankin luennoilla ja seminaareissa. Lähi-idän ja Ukrainan tapahtumilla on omat historialliset syynsä, joiden kautta voidaan yrittää saada tolkkua tämän hetken tilanteesta.

– Tutkimustavoissa ja teoriapuolella tapahtuu jatkuvasti. Kysymyksenasettelut ja näkökulmat muuttuvat, Kettunen muistuttaa.

Samoja virheitä
yhä uudelleen


Historiallisesta näkökulmasta on hyötyä myös taloustieteessä. Professori Kari Heimonen uskoo, että vuonna 2007 Yhdysvalloista alkunsa saaneen finanssikriisin seurauksena esimerkiksi taloushistorian opetus on noussut uuteen arvoon.

– Historiasta on paljon opittavaa. Samat virheet toistuvat, kun eri ihmiset tekevät päätöksiä, hän toteaa.

Toisaalta taloustieteen perusteet eivät juurikaan ole muuttuneet, vaikka yliopistojen opintosisältöjen painotuksissa on pieniä eroja.

– Taloustieteessä ei kuitenkaan olla menossa suuriin irtiottoihin, koska kaikille pyritään takaamaan perusteet. Sillä on merkitystä, että hallitsee yleiset totuudet, Heimonen sanoo.

Jos opettajakaan ei
tiedä olevansa väärässä?


Yleisissä totuuksissa ongelmaksi voi muodostua, että luennoitsijat eivät välttämättä itsekään tiedä opettavansa vanhentunutta tai väärää tietoa.

– Opettajalle voi olla hankala opettaa muuta kuin mitä oppikirja sanoo, jos ei tiedä, että sisällössä on suuria puutteita, sanoo poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.

Holapan mukaan suurin ongelmakohta koskee kansantaloustieteen perusopintoja, joissa yleensä opetetaan todellisuutta vastaamatonta rahakerroinmallia. Mallissa totuutena pidetään käsitystä, jonka mukaan keskuspankit voivat asettaa kierrossa olevan rahan määrän.

Tutkijan mukaan käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa: yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kierrossa olevan rahan määrä ei ole suoraan keskuspankin hallinnassa, vaan raha syntyy talouteen tyhjästä, kun liikepankit solmivat velkasopimuksia asiakkaidensa kanssa.

Vallitsevia käsityksiä vastaan voi olla vaikea esittää kritiikkiä, jos tietyn totuuden oppii jo peruskurssilla. Siihen, miksi vanhentuneista opinkappaleista ei päästä eroon, ei ole Holapan mukaan mitään erityisen hyvää syytä.

Väärät opit voivat kuitenkin johtaa vääriin johtopäätöksiin. Jos instituutiot eivät todellisuudessa toimi niin kuin niiden opetetaan toimivan, onko vika todellisuudessa vai opetuksissa?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomi lyhentää valtionvelkaansa – valtiovarainministeri yllättyi, Nordean pääekonomisti ei: ”Olen ihmetellyt ministeriön vaisua talousnäkymää”

    2. 2

      Palkasta on voinut saada vaikka tonnin etukäteen – tulorekisteri uhkaa sysätä förskotit historiaan

    3. 3

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    4. 4

      SAK:n kysely: Aktiivi­mallista kärsivät etenkin yli 55-vuotiaat työttömät – ”Eläke­kertymä­vuodet jäivät kokematta”

    5. 5

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    6. 6

      HS: Suomi lyhentää valtion­velkaa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Orpo yllättyi

    7. 7

      Kommentti: Tätä menoa korot voivat laskea ennen kuin niitä ehditään nostaa

    8. 8

      Ekonomisti: valtionvelan lyhennys, eli ”mukavat jouluterveiset” – nyt on aika kerätä puskuria

    9. 9

      Ostitko jonkin näistä suosituista leluista? Palauta se kauppaan – Tukes: ”Vanhempien vastuulla valvoa pikkulasten leikkejä”

    10. 10

      Asiantuntija: Sähkö­auto ei ole välttämättä ekoteko – valmistus kuluttaa ”todella paljon enemmän” energiaa kuin perinteisen auton

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    2. 2

      HS: Suomi lyhentää valtion­velkaa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Orpo yllättyi

    3. 3

      Suomi lyhentää valtionvelkaansa – valtiovarainministeri yllättyi, Nordean pääekonomisti ei: ”Olen ihmetellyt ministeriön vaisua talousnäkymää”

    4. 4

      SAK:n kysely: Aktiivi­mallista kärsivät etenkin yli 55-vuotiaat työttömät – ”Eläke­kertymä­vuodet jäivät kokematta”

    5. 5

      Palkasta on voinut saada vaikka tonnin etukäteen – tulorekisteri uhkaa sysätä förskotit historiaan

    6. 6

      Ostitko jonkin näistä suosituista leluista? Palauta se kauppaan – Tukes: ”Vanhempien vastuulla valvoa pikkulasten leikkejä”

    7. 7

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    8. 8

      Kommentti: Tätä menoa korot voivat laskea ennen kuin niitä ehditään nostaa

    9. 9

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    10. 10

      Ekonomisti: valtionvelan lyhennys, eli ”mukavat jouluterveiset” – nyt on aika kerätä puskuria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    4. 4

      Oletko varakkaampi kuin ikäisesi keskimäärin? Katso tästä!

    5. 5

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    6. 6

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    7. 7

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    8. 8

      Kotitalouksien varallisuudessa suuria alueellisia eroja – Katso vertailu: Tällä alueella on köyhimmät kodit

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    11. Näytä lisää