1. Oikean työpaikanlöytäminen
Hyvä brändi on sitä, että pystyy viestimään tarkasti muille, millainen itse on, kertoo kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä Katleena Kortesuo.
– Jos ihminen on brändännyt itsensä hyvin ja hänet rekrytoidaan, hän on todennäköisesti oikea rekrytointi, hän sanoo Taloussanomille.
Brändäys tapahtuu Kortesuon mukaan viestimällä suullisesti, kirjallisesti ja nonverbaalisesti eli kehonkielen välityksellä. Ideaalitilanteessa kaikki viestintämme ja tekomme kertoisivat Kortesuon mukaan siitä, millaisia oikeasti olemme. Muut ihmiset saisivat meistä silloin totuudenmukaisen kuvan, eikä työnhakutilanteissa tapahtuisi virherekrytointeja.
2. Työelämän epävakaus
Itsensä brändääminen liittyy työelämän epävakauteen, ja sosiaalinen media lisää itsensä brändäämistä yhdysvaltalaisen Northeastern Universityn professorin Steve Vallasin entisestään.
Vallas puhui aiheesta Suomessa järjestetyssä konferenssissa vuosi sitten, kerrotaan Turun yliopiston nettisivuilla.
Brändääminen ja oman ainutlaatuisuuden korostaminen yleistyvät työmarkkinoilla Vallasin mukaan. Erityisesti nuoret kokevat sen kuuluvan työelämään siirtymiseen.
3. Työnhaussa erottautuminen
Työnhakutilanteessa hakijan on jotenkin pystyttävä erottautumaan joukosta yhteiskuntatieteiden tutkijan Katariina Mäkisen mukaan, jos muut hakijat ovat yhtä koulutettuja ja kokeneita.
Ammatillisen henkilöbrändin avulla voi erottautua. Työ- ja elinkeinotoimistot järjestävät työnhakijoille koulutuksia, joissa opetetaan esimerkiksi työnhaussa erottautumista ja itsensä tuotteistamista. Pirkanmaan TE-toimiston alkuvuonna järjestämää koulutusta mainostettiin osallistujille ehdotuksella "Brändää itsesi sosiaalisessa mediassa työnhakua varten."
Internetissä toimivat työpaikkailmoituspalvelut Monster.fi ja Oikotie.fi ovat koonneet sivuilleen ohjeita henkilökohtaisen brändin rakentamisesta. Aiheesta on kirjoitettu myös kirjoja.
Mäkinen kertoo Taloussanomille, että esimerkiksi valmentajien ja konsulttien määrä kasvaa. He auttavat ihmisiä brändäämään itsensä.
4. Itsensä kehittäminenja uralla eteneminen
Objektiivisen kuvan antaminen itsestään ei ole välttämättä helppoa. Katleena Kortesuon mielestä kaikki lähtee kuitenkin siitä, että pitäisi tuntea itsensä. Jos ei ole huumorintajuinen, ei kannata väkisin yrittää kertoa vitsejä. Kaikkien ei tarvitse olla huumorintajuisia.
Kortesuo pitääkin brändäämistä itsensä kehittämisenä. On tärkeää huomata myös huonot puolensa. Jos sosiaalinen ihminen puhuu koko ajan toisten päälle ja keskeyttää muita, olisi syytä pohtia omaa toimintaansa. Löytyisikö siitä kenties jotain kehitettävää?
Itsensä brändääminen voi lisätä itsensä tuntemista. Katariina Mäkisen mukaan se on yleensä suhteessa esimerkiksi uralla etenemiseen tai työmarkkinoiden odotuksiin ylipäätään.
5. Tekojensa vaikutuksen ymmärtäminen
Katleena Kortesuo uskoo sosiaalisen median lisänneen ihmisten tietoisuutta tekemistensä vaikutuksesta brändiin. Sosiaalisen median luoman tietoisuuden ja paineen alla ihmisille on kehittynyt erilaisia selviytymisstrategioita: Joku haluaa olla yltiörehellinen, toinen kaunistelee brändiään ja kolmas pakenee kokonaan sosiaalista mediaa.
Katariina Mäkinen sanookin, että itsensä brändääminen on varsin henkilökohtaista. Kun oma itse tulee tiiviiksi osaksi sitä, kuinka näkyy työmarkkinoilla ja miten tekee töitä, myös takaiskut tuntuvat eri tavalla. Jos ei saakaan hakemaansa työpaikkaa, takaisku ei kohdistu pelkästään siihen, ettei omille taidoille ollut tarvetta. Sen sijaan se voi saada ajattelemaan, että on itse kokonaisuutena huono tuote.
6. Omana itsenään esiintyminen
– Hyvä brändi ei tarkoita tiettyä adjektiivirypästä, vaan se tarkoittaa aitoa ja todenmukaista, Katleena Kortesuo sanoo.
Työnvälityssivusto Monsterissakin ammatillisen itsensä brändäysvinkeissä muistutetaan todenmukaisuudesta. Ammatillista brändiä rakentaessa on pysyttävä faktoissa. Ei ole järkeä brändätä itseään tarkaksi ihmiseksi, jos todellisuudessa on täysi huithapeli.
7. Ihminen brändääitseään huomaamattaan
Brändi tarkoittaa Suomen Mediaoppaan mukaan "tavaramerkin ympärille muodostunutta positiivista mainetta". Brändi on sen mukaan jonkinlainen yhteenveto tuotteen sisällöstä ja identiteetistä. Onnistunut brändi antaa tuotteelle lisäarvoa ja vahvistaa käyttäjänsä identiteettiä.
Sen lisäksi, että tuotteiden ja ihmisten brändejä voidaan tietoisesti rakentaa, Katleena Kortesuon mukaan ihmiset brändäävät itseään tiedostamattaan. Jos kertoo kaksimielisiä vitsejä, brändäytyy kaksimieliseksi.
– Ihmiset tekevät mielestäni liian vähän tiedostavaa brändäämistä. Pitäisi tietoisesti miettiä, millaisen vaikutuksen tekee muihin, hän sanoo.
