Oma raha

Toimiiko tuotesijoittelu, näkyykö kello?

Julkaistu:

Näkökulma
Jos elokuvassa näytetään tarkoituksellisen pitkään sankarin rannekelloa, silmäyksestä on todennäköisesti maksettu isoja tuotesijoittelukorvauksia. Kökköä tai ei, tällainen markkinointitapa ei ihan heti lopu.


Elokuvakellot tekevät joskus hassuja temppuja, kuten muuttavat muotoa kesken kohtausta. Se, että metrovaunuun (Kaappaus metrossa-Pelham 1 2 3 ) linnoittautuneen John Travoltan Breitling-kello vaihtuu mallista toiseen lienee puhdas vahinko. Mutta tuotemerkki sen sijaan ei ole vahingossa valittu.
Näyttelijä-liikennelentäjä Travolta on ollut Breitlingin mannekiini jo pitkään ja avoimesti.

Nykyelokuvissa ja TV-sarjoissa katsoja voi olla aika varma, että minkä tahansa tuotemerkin (shampoosta alushousuihin tai kellosta kenkään asti) tarkoituksellinen näyttäminen on maksullinen mainos.

Piilomainonnan, hienommin sanoen tuotesijoittelun historiaa ei ole aivan yksinkertaista tutkia, sillä sen on tarkoituskin olla piilovaikuttamista. Kellobongausta elokuvista sen sijaan on helpompi tehdä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rolex kieltäytyi antamasta
Bond-filmiin sponsorikelloa


Tuotteilla briljeeraus alkoi laajimmin 1960-luvulla James Bond-elokuvissa. Ian Fleming oli kirjoittanut kirjoihinsa pikkutarkasti, joskaan ei aina asiantuntevasti sankarinsa agentti 007:n aseista, juomista, savukkeista, vaatteista ja kelloistakin.

Rolex löysi tiensä Bondin ranteeseen mitä ilmeisimmin Flemingin omasta ranteesta. Merkki tuli myös ensimmäiseen Bond-elokuvaan ”Dr. No” vuonna 1962, koska tuottajat halusivat tehdä elokuvasta hyvin tarkkaan kirjan mukaisen. Tässä kohtaa kyse ei ollut tuotesijoittelusta, ainakaan valmistajan maksamasta sellaisesta.

Rolex nimenomaisesti kieltäytyi toimittamasta kelloa, joten sellainen lainattiin elokuvatuottaja Albert Broccolilta suoraan ranteesta. Näin syntyi kellokeräilijöiden maailmaan ”Bond-Rolex” –käsite, vaikkakaan kellon malli ei ollut ihan sama kuin kirjoissa kuvattu.

Rolex istui Bondin ranteeseen siinä missä Dom Perignon –lasi käteen, mutta pikkuhiljaa taisi tuotesijoittelu iskeä kaupallisessakin mielessä. ”Pallosalama” –elokuvassa nähtiin, lentäjähommissa kun oltiin, useampiakin Breitlingeja. Yksi oli Breitling Top Time, joka palveli samalla geiger-mittarina. Kyseinen kelloyksilö myytiin viime vuonna Christien huutokaupassa 60 000 punnalla.
 
Digikellot tulivat
myös elokuviin


Kvartsivallankumous näkyi myös viihdeteollisuudessa. ”007 rakastettuni” vuodelta 1977 toi Seikon Bond-tuotteeksi, tällä kertaa tietenkin digitaalikellona, joka Bond-tyyliin toimi monipuolisena viestintävälineenäkin. Seikon eri mallit pysyivät Mooren ranteessa viisi seuraavaakin elokuvaa.

Moorella mitä luultavimmin oli henkilökohtainen sopimus Seikon kanssa, koskapa Seikon laadukas sukeltajankello näytettiin hyvinkin selvästi elokuvassa ”Kaappaus Pohjanmerellä” (1979). Samanlainen nähtiin myös Bond-elokuvassa ”Erittäin salainen” (1981), molemmissa luonnollisessa käyttöympäristössään.

Seiko näkyi luonnollisesti muuallakin. 1980-luvun elokuvista ”Paluu tulevaisuuteen” -sarjassa nähtiin aikansa Seiko -digitaalikelloja. Tieteiselokuvassa ”Aliens” (1986) oli Seikon futuristisia kronografimalleja. Joku vuosi sitten yhtiö teki näistä uuden keräilysarjan.

Japanilaisista nykykelloista ehkä merkillepantavin on Casion G-Shock-tuoteryhmä. Selvää on, että ”Mission Impossible” ja ”Speed” –elokuvissa jatko-osineen kyseessä oli tuotesijoittelu. Mutta monissa toimintapätkissä näitä kelloja näkee ihan senkin vuoksi, että ylipäätään ne ovat tosielämän sotilas- ja suojelualan ihmisten suosiossa.
 
Kasarista nykypäivään

1980-luvun lopun etsiväsarja Miami Vice halusi vanhimpien Bondien tavoin olla enemmänkin tyylin edelläkävijä kuin seuraaja.

Don Johnsonin roolihahmo Sonny Crockett suosi alkuun Rolexin President –mallia, joka tosin hänen Ferrarinsa tavoin oli kopiotuote. Sittemmin ranteeseen tuli aito EBEL ja ajokiksi aito Ferrari Testarossa. Tämän vuosituhannen Miami Vice -elokuva (2006) oli puolestaan selvästi sveitsiläisen IWC:n sponsoroima.

Vuonna 1995 Omega kaappasi James Bondin (silloisen esittäjän Pierce Brosnanin) ranteen Seamaster 300 –mallillaan. Kelloharrastajille syntyikin käsite ”Bond-Omega”. Tuosta Goldeneye -elokuvasta lähtien Omega on toistaiseksi pysynyt Bondin ranteessa. Nimenomaan Omega onkin ollut ahkera tuotesijoittelija.

CSI –sarja ja varsinkin sen Miami –versio on mitä ilmeisin tuotesijoittelun koekenttä. Sarjan alussa päähenkilö Canen (David Caruso) ranteessa nähtiin meillä suht. tuntemattoman italialaisen Ritmo Mundo.
Sittemmin Canen ranteeseen on ilmestynyt Omega Planet Ocean. Sama kellomerkki ja -mallikin on tuttu muistakin TV-sarjoista, kuten NCIS.

Mad Men -sarjassa mainosmies Don Draper (Jon Hamm) käytti aluksi siroa Jaeger-LeCoultrea, mutta vaurastuessaan siirtyi Omegan Seamasteriin ja Rolex Exploreriin. Snobi Roger Sterling (John Slattery) pitää Tudorista.

Henkilökohtainen makukin
vaikuttaa kellovalintoihin


Monilla tähdillä näyttäisi olevan valta päättää itse, mitä kelloja elokuvaranteisiinsa laittavat. Jos Roger Moore oli Seikon ja John Travolta Breitilingin miehiä, Steven Seagalilla on sopimus Luminoxin kanssa.

Nicole Kidman ja George Clooney ovat Omegan mainoskasvoja. Ei siis mikään ihme, että Omega näkyy Clooneyn Gravity-astronauttielokuvassakin.

Arnold Schwarzenegger samoin kuin Sylvester Stallonekin käyttivät nuoruutensa toimintaelokuvissa sen ajan ammattilaisten kelloja. Usein esimerkiksi Seikoa. Ajat muuttuivat, talous parani ja Stallone ihastui vuonna 1995 Italiassa kuvatessaan muhkeaan Paneraihin.

Panerain suosio onkin pitkälti Stallonen ansiota. Arnoldinkin elokuvissa on Panerai nähty, se kun oli lahja Stallonelta. Sittemmin Arnoldista tuli äveriään Audemars Piguetin yhteistyökumppani.

Jussi Peltola

Jussi Peltola on merkkikelloihin erikoistunut alan markkinatuntija. Teknisen alan erikoistoimittajana hänen sydäntään lähellä ovat mekaaniset rannekellot.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Eronnut mies haki lohtua nettipeleistä: asunto meni, auto meni – oikeus lähetti tylyt terveiset

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    6. 6

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    7. 7

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    9. 9

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    10. 10

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää