Hei johtaja, lupasit sitten opetella suomea - Oma raha - Ilta-Sanomat

Hei johtaja, lupasit sitten opetella suomea

Suomesta löytyy suomalaisten yritysten johtajia, jotka eivät puhu suomea. Lupauksia kielen opettelusta on kuultu, mutta onko suomen osaamisella todellista merkitystä toimitusjohtajien arjessa? Ja miten veteraanit liittyvät kielen oppimiseen?

Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang kertoo, että hän keventää tunnelmaa välillä tahtomattaan: kiireisiäkin ihmisiä naurattaa, kun palaverista tulee veripala.

4.7.2014 6:01 | Päivitetty 4.7.2014 11:03

Mitä yhteistä on teknologiayhtiö Nokian Rajeev Surilla, varustamoyhtiö Finnlinesin Emanuele Grimaldilla, metsäyhtiö Stora Enson Karl-Henrik Sundströmillä ja kiinteistösijoitusyhtiö Technopoliksen Keith Silverangilla?

He kaikki ovat paitsi suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajia myös taustaltaan ei-suomalaisia.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ehdotti tammikuussa, että englannista pitäisi tehdä virallinen kieli Suomessa. Siilasmaa perusteli ehdotustaan, että sillä tavoin Suomeen saataisiin ulkomaista huippuosaamista.

Ulkomaisia osaajia Suomesta toki jo löytyy, mutta miten taipuvat toimitusjohtajilta suomen kielen sijamuodot?Englanti, ruotsi, suomi vai joku muu?

Stora Enson uusi toimitusjohtaja, ruotsalainen Karl-Henrik Sundström lupasi yhtiön tiedotustilaisuudessa maanantaina 30. kesäkuuta, että hän opettelee suomea. Lupaustaan hän tosin täydensi huomautuksella vaatimattomasta opintomenestyksestä.

Technopoliksen amerikkalaistaustainen toimitusjohtaja Keith Silverang epäilee, että lupausta voi olla vaikea pitää käytännössä.

– Onko lupaus enemmänkin ele, heitto, että voidaan olla kavereita, hän sanoo Taloussanomille.

Silverang itse on esimerkki taustaltaan ulkomaisesta ja suomea osaavasta yritysjohtajasta. Varmasti muitakin on, mutta esimerkiksi Finnlinesin toimitusjohtajan Emanuele Grimaldin kanssa asiat hoituvat englanniksi. Englanti on myös italialaisen Grimaldi-konsernin, johon Finnlines kuuluu, käyttämä työkieli.

Grimaldi kertoo sähköpostitse, ettei hän puhu suomea eikä hän aio kieltä opiskella. Syynä on halu ylläpitää omia juuria, kulttuuria ja perinteitä.

– Liiketoiminnassa sen sijaan kaikkien pitäisi puhua sujuvasti sitä kieltä, joka on työn kannalta tehokkain. Merenkulkuala on globaalia, ja siellä englantia on käytetty 1800-luvulta lähtien ympäri maailmaa, hän kirjoittaa.

Kieliopintoja saunassa

Silverang puolestaan sanoo, että hänelle suomen kielen taito on ollut olennainen. Kielen avulla on helpompi ymmärtää ihmisiä, arvoja ja taustoja.

– Jos et osaa kieltä, olet tavalla tai toisella ulkona, hän toteaa.

Samaa mieltä on iisalmelaisen kaiuttimia valmistavan Genelecin iranilaistaustainen toimitusjohtaja Siamäk Naghian, joka tuli silloiseen Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan 1980-luvun lopulla.

– Kieli on silta uuteen kulttuuriin. Minua kiinnostaa oppia ja tuntea syvemmin muita kulttuureja, ihmisiä ja yhteiskuntia, ja erityisesti yhteiskuntaa, jossa asun, Naghian kertoo.

Suomen taito on auttanut molempia miehiä sekä työssä että vapaa-ajalla. Työkavereiden ja alaisten kanssa kommunikointi sujuu paremmin, kun ihmiset voivat puhua äidinkieltään, Silverang kertoo.

Kielitaito auttaa suhteiden luomisessa: etenkin syvälliset ystävyyssuhteet, jotka voivat auttaa myös urapolulla, olisivat jääneet ohuemmiksi ilman suomen osaamista.

– Kieli on keskeinen osa kulttuuri-identiteettiä. Vieraalla kielellä ei ikinä pääse samalle tunnetasolle, Naghian huomauttaa.

Silverang tuli Suomeen vuonna 1986 suorittamaan MBA-tutkintoa Helsingin kauppakorkeakouluun (nykyinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). Kielitaito on karttunut matkalla, ilman virallisia kielikursseja. Muun muassa sauna on ollut oiva paikka oppimiseen ja kielitaidon harjoittamiseen.

– Olen oppinut Suomen historiasta enemmän saunassa talvisodan veteraaneilta kuin mitä olen ikinä kirjoista lukenut, hän sanoo.

Oman motivaationsa kielen oppimiseen tuo tietysti perhe-elämä. Silverangista on luonnollisempaa keskustella suomalaisten sukulaisten kanssa suomeksi, vaikka vaimon kanssa keskustelukielet vaihtuvat jatkuvasti.

Palaveri vai veripala?

Technopoliksen toimitusjohtaja ymmärtää, mitä Siilasmaa ajoi kieliehdotuksellaan takaa. Omalla tavallaan englanti on jo yritysmaailman "virallinen" kieli. Suomessa asuakseen ei välttämättä ole pakko edes opetella suomea, sillä nykyään pärjää englannillakin.

Silverang kuitenkin suosittelee kieliopintoja toimitusjohtajille, jotka eivät osaa suomea. Siitä kun voi olla käytännön hyötyä, esimerkiksi hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa.  

– Jos kokoukset pidetään suomeksi, niin sitten olet pihalla kuin lumiukko, hän sanoo.

Ja vaikka kokoukset pidettäisiin englanniksi, moni suomalainen työntekijä voi kokea, ettei oma ilmaisu ole riittävän selkeää.

Silverangin mukaan johtajan pitää myös osata toimia eri rooleissa, niin psykiatrina, isänä kuin viihdyttäjänä. Vitsien ymmärtäminen vieraalla kielellä, oli se sitten suomi tai englanti, voi olla vaikeaa pelkän peruskielitaidon pohjalta.

Silverang kertoo, että hän keventää tunnelmaa välillä tahtomattaan: kiireisiäkin ihmisiä naurattaa, kun palaverista tulee veripala.

Ja jos toimitusjohtajia kovasti ujostuttaa, niin Silverang on valmis perustamaan Suomen ulkomaisten toimitusjohtajien pyöreän pöydän -tapaamisen kielitaidon sparrausta varten. Myös Genelecin Naghian painottaa kielen osaamisen tärkeyttä.

Sekä Silverangin että Naghianin kokemuksen mukaan suomea ei ole sen vaikeampi tai helpompi oppia kuin muitakaan kieliä. Kielen loogisuus, kohtuullisen pieni sanasto ja foneettisuus helpottavat urakkaa, Silverang kertoo.

– Suomen kielen oppiminen on ollut minulle rikastuttava seikkailu, Naghian huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?