Satu Ojala tutki väitöskirjaan työn tekemistä kotona - Oma raha - Ilta-Sanomat

Teetkö näin? Olet piilo-ongelmainen

Julkaistu: 3.6.2014 6:01, Päivitetty 2.6.2014 16:19

Työaika tunkee yhä useamman vapaa-aikaan. Jos osaat hyödyntää uudenlaisia työn tekemisen muotoja, muutos parantaa elämänlaatua. Mutta jos teet paljon täydentävää työtä palkatta, voit olla piilo-ongelmainen ja pulassa. Miten on, otitko taas työt mukaan kotiin?

Paluuta entiseen ei ole. Vanhaa selkeää työaikaa ei kannata edes haikailla, vaan ottaa muuttuneet käytännöt haltuun.

Näin tiivistää väitöskirjansa viestiä sosiaalipolitiikan ja työelämän tutkija Satu Ojala, joka tutki työelämän muuttuneita käytäntöjä kotona tehtävän työn kautta.

Monilla aloilla kuten hoitoalalla, kuljetuksessa, maatiloilla ja asiantuntijatehtävissä, työaika ei noudata perinteistä noin kahdeksaa tuntia. Se voi venyä aamusta iltaan.

Tutkimuksen mukaan työpäivien venyttäminen yleistyy nopeammin kuin etätyö. Teknologiasta ja paljosta puheesta huolimatta etätyö ei ole vieläkään kovin yleistä.

Kotona työtä tekee kolmannes palkansaajista. Heitä on maataloudessa ja pienyrittäjissä, perhepäivähoitajissa, taiteilijoissa, tietotyön tekijöissä ja johtotehtävissä.

Uusi piilo-ongelma:Täydentävä työ Eräs hankalasti tutkittava piilo-ongelma on Ojalan täydentäväksi nimittämä työ. Se tarkoittaa työtä työntekijän vapaa-aikana, usein yksityisissä tiloissa, ilman että työstä on sovittu työnantajan kanssa.

On tilanteita, joissa työntekijä ei välttämättä edes tahdo kertoa, miten paljon vaikea työtehtävä on vaatinut aikaa.

Kotona tehtävään työhön liittyy paljon neuvotteluita ja kädenvääntöä – perheenjäsenten elintilasta ja yhteisestä ajasta. Noin neljännes työntekijöistä kokee tilanteen vaikeaksi, Ojala siteeraa aiempaa tutkimusta. Täydentävän työn tekijät ovat Ojalan mukaan tyypillisesti nuoria, jotka vasta rakentavat uraansa.Lainsäädäntölaahaa jäljessä

Miten työntekijä saa muuntuneet käytännöt haltuunsa? Ojalan mukaan uudistuksia tarvitaan sekä oman ajan hallinnassa että työlainsäädännössä.

– Lainsäädäntö pitää saada kattamaan kaikki uudet työajan ja työnteon paikkojen muodot. Työsuojelukin lähtee paljolti ajatuksesta, että on tietty työaika, joka liittyy työpaikkaan. Ne eivät enää päde, Ojala sanoo.

Työnantajan ei pitäisi lisätä paineita ylityöhön tai "informaaliin" täydentämiseen vaan käytännöistä tulisi puhua työpaikoilla. Myös työntekijän itsensä pitäisi oppia hallitsemaan aikaa.

– Se vaatii ihan tietoista opettelua.

Suomalaisetarvostavat perhettä Amerikkalaistyyppiseen suuryrityskulttuuriin liittyvässä tutkimuksessa on keskusteltu, onko työlle uppoutuminen ”nykyihmisen olemisen tapa”.

Työn henkilökohtaistuminen saa pitämään työstä enemmän kuin kotioloista ja arkisista vastuista. Siksi töitä kannetaan kotiin. Ojalan mukaan suomalaiset ovat kuitenkin yleisesti perhekeskeisiä työntekijöitä.

Työkeskeisyydestä on havaittu piirteitä organisaatioissa, joissa vaaditaan voimakasta sitoutumista, mutta erityisen tyypillinen ilmiö se ei Suomessa ole.

Etätyön ennakkoluulotistuvat sitkeässä

Suomessa ei hyödynnetä Ojalan mukaan etätyötä niin paljon kuin voisi. Etätyö helpottaisi työelämän paineita, mutta sitä ei "anneta" varsinkaan alemmille työntekijäportaille.

– Olen yrittänyt miettiä mistä se johtuu. Tietoteknologian välityksellä voi viedä työtehtäviä verkkoon.

Osin kysymys on rahasta. Esimerkiksi taloushallinnossa tietojärjestelmät on saatava tietoturvallisiksi. Myös organisaatiokulttuuri vaikuttaa.

– Onko luottamusta vai epäilläänkö, että kotona tehdään muutakin kuin työtä. Sellainen pelko on turha.

Ojalan mukaan suomalaiset ”ovat liiankin sitoutuneita työhönsä”.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?