Oma raha

Laitteiden kehno kestävyys kiusaa saksalaisia

Julkaistu:

Näkökulma
Teollisuus tekee halvoista kodinkoneista tahallaan heikompia kuin ennen. Saksalaisilla on pulmaan vastaus valmiina: opetelkaa korjaamaan laitteita itse – tai ostakaa kalliimpia ja kestävämpiä tuotteita.
Suunnitellaanko erilaisten tuotteiden (kameroiden, tulostimien tai tehosekoittimien) elinikä ennenaikaisen lyhyeksi, jotta kuluttajat joutuisivat ostamaan niitä useammin?

Saksassa käydään tästä jatkuvasti keskustelua, mutta tuotteiden "suunniteltua loppuunkulumista" on kuitenkin vaikea näyttää toteen. Pyrkimys ei ole suinkaan uusi, eikä liioin vailla näyttöjä.

Sitäpaitsi vasta tuotteiden digitalisoituminen on tarjonnut valmistajille tähän todella suuria mahdollisuuksia. Laitteisiin voidaan ohjelmoida piileviä heikkouksia. Kukaan ei tiedä miten paljon sitä tehdään, toteaa Saksassa tietotekniikka-alan arvostetuin C'T-aikakauslehti.

Nyt kuitenkin on arvioitu, että tuotteiden eliniän keinotekoinen lyhentäminen maksaisi saksalaiselle kuluttajalle noin 110 euroa kuussa. Tällaiseen summaan on päätynyt kansantaloustieteen professori Christian Krauß, jolta on vastikään jukaistu uusi teos "Geplanter Verschleiß" (Europa Verlag, Berlin 2014). 
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Malliuudistukset nopeammiksi
ja ohjelmoituja sammumisia


Tuotteiden "suunniteltua loppuunkulumista" edelsi niiden pinnallinen uudistaminen ja mallisyklin nopeuttaminen. Malliuudistustrendin, faceliftin keksijänä pidetään General Motorsin johtajaa Alfred P. Sloania, joka 1920-30-luvuilla onnistui vähitellen tavoittamaan tuotantovolyymeissaan kaikenkestävistä T-mallisia autoistaan tunnetun Fordin.

Samoihin aikoihin otettiin myös seuraava askel tuotteiden kulutuskierron nopeuttamiseksi eli niiden loppuunkulumisen keinotekoinen nopeuttaminen. Erimaalaisten hehkulamppujen valmistajat olivat vuonna 1924 sopineet Phoebus-kartellissaan lamppujen keston vähentämisestä 1800:sta tunnista tuhanteen tuntiin.

Digitaalilaitteiden oppikirjaesimerkiksi on noussut mustesuihkutulostin. Tunnetussa tapauksessa valmistaja oli ohjelmoinut laitteen sammahtamaan tietyn kopiomäärän jälkeen. Tavallisia tapauksia ovat edelleen laitteiden yksittäisten, heikoista materiaaleista valmistettujen osien pettäminen.

Omatoimisesta korjauksesta
apua?


Itse kullakin on varmasti omia kokemuksia eri laitteiden yllättävistä heikkouksista. Omalla kohdallani todella ongelmalliseksi on osoittautunut kestävän taskukokoisen digikameran löytäminen ammattikäyttööni.

Tarjolla on toki kovakuorisia iskun, paineen tai veden kestäviä laitteita. Ongelmani ovat olleet nuo pienet säätönapit ja näppäimet, joita täytyy tuon tuostakin painella ja pyörittää.

Tunnetulla valmistajallakin juuri ne ovat heikkoa tekoa ja löystyvät nopeasti. Yhtäkkiä kädessäsi on hyvännäköinen, mutta myös huippuoptiikaltaan käyttökelvottomaksi käynyt laite.

Ratkaisu voisi olla korjaus, mutta siitäkin on tullut ongelma. Joko laitteita ei voi korjata, kun osia ei voi irrottaa ja vaihtaa, tai korjaaminen ja varaosat - sikäli kun niitä on saatavilla - tulevat kalliimmaksi kuin uuden ostaminen.

Ongelmaa on nyt yritetty ratkaista kuluttajien omilla korjauspajoilla. Repair Cafés -liike sai vuonna 2009 alkunsa Amsterdamissa, Hollannissa, ja se on sittemmin levinnyt myös ympäri Saksan.

Sitä on siivittänyt oma kansainvälinen manifestinsa. Saksassa liikkeen sivustolle voi kirjata epäilyjä eri laitteiden eliniän manipuloinnista.

Oikeasti hyvät laitteet
kestävät nyt pitempään


Yksittäistapauksia varmasti on. Saksalainen puolueeton tuotetestaussäätiö, Stiftung Warentest on kuitenkin heittänyt suurta teollisuushuijausta epäileville jäitä hattuun.

Viime elokuussa julkaisemassa selvityksessään se totesi, että vuosikymmenen aikana laitteiden käyttöiät ovat pikemminkin vähän pidentyneet.

Testaajat eivät löytäneet todisteita tuotteiden suunnitellulle ikäännyttämiselle (Obsoleszenz). Sen sijaan he pitivät uskottavampana oletusta, jonka mukaan laitteille kyllä suunnitellaan tietty käyttöikä. Sen mukaan laitteisiin käytetään sitten joko arvokkaampia tai vähemmän arvokkaita materiaaleja.

Johtopäätös tästä on, että "mitä kestävämpi laitteen pitäisi olla, niin sen kalliimpi se on". Lisäksi verkkokyselyn perusteella on voitu päätellä, että joiltakin laitteilta kuluttajat eivät odotakaan pitkää ikää, vaan vaihtavat esimerkiksi kännykkää tiuhaan tahtiin. Syynä ei ole kuluminen, vaan halu saada uusi, paremmin toimiva laite.

Kun kysymys on nopeasti kehittyvistä ja innovatiivisista aloista, kysymys niiden tuotteiden kestävyydestä kääntyy pikemminkin kysymykseksi niiden kierrätettävyydestä tai moduloitavuudesta.

Christian Kreißin pohdinnat kohdistuvat pikemminkin vakiintuneempiin standardituotteisiin. Tuotteiden tahallinen ennenaikainen loppuunkuluminen on hänen analyysissään tietysti kansantaloudellisesti hölmöläisten touhua.
Vaikka se voikin olla kannattavaa yksittäisile yrityksille ja ylläpitää lyhytaikaisesti työllisyyttä.

Parempi olisi tietysti tuottaa kestäviä tuotteita. Ne ovat tosin kalliimpia, mutta tulevat käytössä halvemmiksi.
Sitä paitsi nopeasti jätteeksi joutuvien tuotteiden valmistamisesta vapautunut energia, työvoima ja osaaminen kannattaisi pikemminkin suunnata uusille ja uutta luoville aloille.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    7. 7

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    8. 8

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    9. 9

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    10. 10

      Kela päätti: yksi ihminen tekee kahden työt – sitten todellisuus iski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    9. 9

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    10. 10

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää