Näillä opinnoilla tienaat puoli miljoonaa lisää

Julkaistu: , Päivitetty:

Yliopistokoulutus on sen suorittajalle erittäin kannattava sijoitus. Tämä selviää tutkija Kristian Koerselmanin ja professori Roope Uusitalon pian julkaistavasta tutkimuksesta.
Korkeakoulututkinto tuo suorittajalleen reippaasti enemmän tuloja työuran aikana kuin ammattikoulutus tai pelkkä peruskoulutus.

Åbo Akademin tutkijan Kristian Koerselmanin ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Roope Uusitalon Labour Economics -lehdessä piakkoin ilmestyvän artikkelin mukaan yliopistotutkinnon suorittaneiden tulot ovat selvästi paremmat, vaikka mukaan laskettaisiin verot ja tulonsiirrot.

– Yliopistokoulutus lisää työuran aikaisia käytettävissä olevia tuloja keskimäärin noin puoli miljoonaa euroa verrattuna ammatilliseen koulutukseen, Uusitalo kertoo.

Miehillä ero on puoli miljoonaa, naisilla summa on hieman pienempi eli 400 000 euroa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Käytettävissä oleviin tuloihin on laskettu työuran aikaiset palkkatulot sekä tulonsiirrot ja vähennetty verojen vaikutus. Mikäli työuran aikaiset palkkatulot laskee bruttona, korkeakoulututkinto tuo enemmän kuin puoli miljoonaa euroa.

Ammattikoulutuksen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten välillä oli eroa yli miljoona euroa koko työuralta kertyneissä palkkatuloissa. Naisilla ero oli noin 700 000 euroa.

Ammattikoulutus
ei juuri lisännyt tuloja


Toinen kiinnostava havainto on se, että peruskoulutuksen saaneiden eli vain peruskoulun tai kansankoulun käyneiden ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tuloissa ei ollut kovinkaan suurta eroa.

Peruskoulutuksen saaneilla miehellä koko työuran aikaiset käytettävissä olevat tulot olivat vain 42 000 euroa pienemmät kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Naisilla vastaava ero oli 16 000 euroa.

Uusitalon mukaan tutkimuksesta ei kuitenkaan kannata vetää johtopäätöstä, että ammattikoulutus ei nykyään kannattaisi pelkkään peruskouluun verrattuna ainakaan ansaintamielessä.

– Historiallisesti perusasteen ja ammattikoulutuksen saaneiden palkkaerot eivätkä työllisyyserotkaan ole kauhean suuria, mutta työmarkkinat on muuttumassa. Pelkän peruskoulun varassa työmarkkinoilla pärjää nykyään huonosti, hän muistuttaa.

Tutkimuksessa käytettiin aineistona otosta suomalaisista palkansaajista 22 vuoden ajalta vuodesta 1988 vuoteen 2009 asti, Uusitalo kertoo.

Yliopistokoulutus kannattaa
vaikka laskisi riskitkin


Kaikki yliopistotutkinnon suorittajat eivät kuitenkaan päädy hyväpalkkaisiin töihin ja osa saattaa jäädä työttömäksikin. Jotkut yliopistotutkinnot puolestaan vievät hommiin, joissa palkka on matalampi kuin ammattikoulun käyneellä. Esimerkistä käy yliopistokoulutuksen saanut kirjastonhoitaja verrattuna ammattikoulun käyneeseen putkimieheen.

Roope Uusitalon mukaan kimmokkeena tutkimukselle toimi nimenomaan keskustelu koulutuksen riskeistä. Opiskelija ei voi tietää, saako tämä korkeakoulusta valmistumisen jälkeen töitä ja millaisella palkalla.

– Mittaamme tutkimuksessa sitä riskiä samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin investointiriskiä. Koulutus kannattaa kuitenkin, vaikka koulutusinvestoinnille laskisi kohtuullisen riskilisänkin, Uusitalo kertoo.

Tutkimuksen perusteella korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulotasot vaihtelivat enemmän kuin ammattikoulutuksen saaneiden tulotasot. Korkeakoulutus oli siten siten riskialttiimpaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että riski olisi vain negatiivinen.

– Vaihtelu johtuu aika paljon siitä, että yliopistotutkinnon saaneilla on iso riski saada todella hyvät elinkaaritulot.

Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon korkeakoulutettujen työttömyyden kasvusta, Uusitalon mukaan ei näytä siltä, että erot korkeakoulutettujen ja ammattikoulutuksen saaneiden välillä olisivat pienenemässä.

– Työttömyysaste-erot ja palkkaerot eri koulutusasteiden välillä ovat edelleen suuria ja työttömyysriski on edelleen suurempi vähemmän koulutetuilla, Uusitalo sanoo.

Maailmalla puhutaan mahdollisena tulevaisuuden skenaariona koulutusinflaatiosta, joka näkyisi palkkojen laskuna. Koulutetun työvoiman kysyntä on kuitenkin kasvanut pitkään.

Uusitalo arvioi kysynnän kasvaneen nähtävästi samaa tahtia työvoiman tarjonnan, koska ainakaan Suomessa palkkaerot eivät ole kaventuneet. Toki nykytilannetta voi verrata vaikkapa 1970-lukuun. Tuolloin koulutus kannatti suhteessa vielä enemmän kuin nykyään.

Työuran pituus ei
muuta kuviota


Myöskään erot työuran pituuksissa eivät ole niin merkittäviä, että ne vähentäisivät koulutuksen kannattavuutta. Vaikka korkeakoulutettu opiskelee pidempään, hän pysyy usein työelämässä pidempään.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurien pituuden mediaani oli vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneillä 36,4 vuotta, kun se keskiasteella oli 38,8 vuotta ja perusasteella 38,8 vuotta.

Eläkkeelle siirtyvien palkat vuonna 2010
Ammatti Työura (vuotta) Palkkataso eläkkeelle siirtyessä (€/kk, mediaani) Vanhuuseläke (€/kk, mediaani)
Asianajaja 38,2 4200 3300
Autonkuljettaja 40,8 2100 1400
Insinööri 39,8 4300 2700
Kiinteistöhuollon työntekijä 39,5 2000 1500
Kirjastonhoitaja 36,1 2600 1900
Lähihoitaja 37,0 2300 1700
Lääkäri 36,8 5200 3800
Myyjä 40,7 2100 1200
Näyttelijä* 39,5 2800 2300
Opettaja** 37,0 3500 2500
Palomies 39,1 2600 2000
Pankkitoimihenkilö 38,5 2200 1600
Professori 38,6 6000 4900
Putkimies 42,1 2900 1800
Päiväkotityöntekijä 36,9 1800 1400
Rakennusmies 38,6 2500 1500
Sairaanhoitaja 37,2 2900 1900
Siivooja 36,6 1700 1100
Sähköasentaja 43,1 3000 1900
Terveydenhoitaja 37,5 2500 1800
Toimistoavustaja 40,6 2200 1600
Upseeri 30,0 3500 2500
Veturinkuljettaja* 43,4 3300 2000
Yliopistolehtori 37,0 4000 3200
* Vähän henkilöitä. ** Muissa oppilaitoksissa paitsi yliopistoissa opettavat.
Lähde: Eläketurvakeskus


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    7. 7

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Henkilöstön vuokraus kasvaa ennätysvauhtia

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    8. 8

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    9. 9

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    10. 10

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää