Saksassakin pääsiäistavat alkavat väistyä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Paastonaika tai ei, Saksan kauppa rahastaa pääsiäisellä

Saksalaisille pääsiäinen on edelleen suuri kristillinen juhlapyhä. Siihen liittyvä paasto ja monet muutkin hiljentymistavat ovat kuitenkin häviämässä, pääsiäismyyntiä kaipaavan kaupan onneksi.

19.4.2014 7:01 | Päivitetty 17.4.2014 14:16

Mitäs siitä, kunhan pääasia pysyy - pitkä vapaa viikonloppu, pitkäperjantai mukaan lukien. Käydään sukuloimassa ja syödään hyvin, vaikka lammasta tai parsaa.

Vanhat perinteet väistyvät vähitellen. Paasto on vaikeaa nykyihmiselle jo luopumisen vuoksi. Puhumattakaan periksiantamattomuudesta paholaisen houkutuksille raamatullisella erämaavaelluksella. Ja jos kuitenkin on luovuttava, niin vain jostakin vähästä, ja siitäkin vain lyhyeksi aikaa - vai?

Paaston yhteyttä pääsiäiseen ei useinkaan enää tiedosteta. Eikä sitä, miksi karnevaalirieha täällä huippukohdassaan laskiaistiistaina päättyy kuin seinään. Seuraavana päivänä, tuhkakeskiviikkona alkaa pääsiäiseen päättyvä 40 päivän paastonaika, jota munkit viettivät nauttimalla vain vahvaa olutta.

Kristillisessä perinteessä nimenomaan pääsiäissunnuntai, Jeesuksen ylösnousemuksen päivä on myös suuren herkuttelun juhlaa - varsinkin jos sitä ennen on ollut kanttia herkistää makuhermojaan paastoamalla. Ruokahan voi todella maistuakin, eikä vain tyydyttää naposteluhimoa ja täyttää mahaa.

Päästä meidätpaastosta -päivä

Pääsiäinen on suomalainen uudissana, jolle ei ole vastinetta muissa kielissä. Se on kirjakielemme yhtenä isänä pidetyn ja raamatun ensimmäisen suomentajan Mikael Agricolan (1510-1557) käsialaa. Se viittaa ainutlaatuisella tavalla kristillisestä paastosta pääsemiseen eli sen jälkeiseen päivään.

Pääsiäispyhistä pitkäperjantai on ainoa, joka on yhä säilynyt sellaisena, kuin sen muistan myös lapsuudestani - todella pitkänä päivänä. Lähes kaikissa osavaltioissa vallitsee yhä myös tanssikielto. Se alkaa Baijerissa ja muutamissa muissa osavaltiossa jo kiirastorstaina ja kestää vielä lauantainkin.

Pitkään perjantaihin suhtautuvat luterilaiset ja katolilaiset eri tavalla. Luterilaiset käyvät läpi jo edellisillasta lähtien kärsimysnäytelmää. Itse käyn joka vuosi pitkänäperjantaina kokemassa Johann Sebastian Bachin "Matteus-Passion" - joka koskettaa minua aina ja yhä uudestaan riipaisevasti ja todella syvältä.

Katoliset eivät tohdi pysyä kärsivällisinä tai keskittyä tämän päivän raamatullisiin tapahtumiin, vaan ovat pikemminkin taipuvaisia käyttämään päivän erilaisiin arkiaskareisiin. He jaksavat tuskin odottaa pääsiäissunnuntaita ja ylösnousemuksen ilosanomaa, päästäkseen taas ahdistuksetta juhlimaan.

Paasto olisikaupalle kauhistus

Paasto ja muu luopumisharjoittelu pääsiäisaikana olisi täkäläiselle kaupalle tietysti kauhistus. Sitä sen ei tarvitse kuitenkaan pelätä. Se on oppinut tekemään kaikesta juhlinnasta bisnestä, ja ottamaan osaa yhä useampiin juhliin, joita täällä ei ennen ollut tapana viettää, kuten Halloweenia tai ystävänpäivää.

Pääsiäinen, ja varsinkin ilman paastoa on tietysti myös kaupan juhlaa. Täällä kauppa juhlii pääsiäistä jo toisena jouluna - eikä vain suklaamunien ja muiden herkkujen, vaan myös lelumyynnin huippusesonkina. Toisaalta sitä rajoittaa vähän se, että saksalaiset lähtevät tällöin myös mielellään lomalle ulkomaille.

Ja täällä myös hurskastellaan kaupan aukioloaikojen rajoittamisella. Kaupat ovat yhä kiinni pyhäpäivinä. Se tietää aina tungosta alkuviikosta, ja varsinkin kiirastorstaina ja lauantaina. Kiinnostava näkökulma: paljon uskovaisempi Italia on vapauttanut kaupan aukioloajat, ja kaupat ovat auki myös pääsiäispyhinä.

Pääsiäistä vietetään Saksassa, Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa myös kevään ja sen aloittaman hedelmällisyyden juhlana. Routaisessa Suomessa kevään tuloa ja vehreyttä tosin on hoputettava kodin sisätiloissa rairuoholla ja koivun ja pajun oksilla, ja niistä esiintyöntyvillä hiirenkorvilla ja pajunkissoilla.

Saksassa ja englannissa pääsiäistä tarkoittavilla sanoilla  - Ostern, easter - viitataankin esikristillisiin perinteisiin. Satujen kerääjänä veljensä Wilhelmin kanssa parhaiten tunnettu kielitieteilijä Jacob Grimm (1785-1863) palauttaa sen vanhaan germaaniseen, aamunsarastuksen ja kevään jumalattareen Ostaraan.

Niin Saksassa kuin Suomessakin juhlitaan pääsiäistä myös värjätyillä munilla, pupuilla ja tipuilla, jotka ovat kaikki vahvoja hedelmällisyyden symboleja. Kun kevät Saksassa on kuitenkin pidemmällä, ja ulkonakin jo viheriöi, täällä lasten on etsittävä näitä hahmoja kotipuutarhastaan tai pihapiirin nurmilta.

Ensin arki, ehkä myös paasto, ja sitten vasta juhlapyhä, jonka viettoon ideat voi saada pääsiäisperinteistä. Pitkä viikonloppu, jolloin voi levätä, lukea hyvää kirjaa, lähteä lomamatkalle tai hoitaa puutarhaa. Tai tehdä töitä ja seurata tarkkaan, mitä maailmassa tapahtuu. Mitä kaikkea edessämme onkaan: Hyvää pääsiäistä!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?