Töissä voisi olla kivempaa – prolaiset vain 62 prosenttisesti tyytyväisiä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Töissä voisi olla kivempaa – prolaiset vain 62 prosenttisesti tyytyväisiä

Työn huono organisointi, vahva ylin johto ja johtajien pyöriminen omassa taajuudessaan saavat työntekijät tyytymättömiksi, selviää ammattiliitto Pron tutkimuksesta.

Ideaalitilanteessa kaikkien työtyytyväisyys olisi vähintään 80 prosentin tietämillä, sanotaan Prosta.

9.4.2014 9:27 | Päivitetty 9.4.2014 9:27

Suomalainen työelämä ja koko yhteiskunta saadaan melko yksinkertaisella keinolla kertaheitolla paremmaksi, jos uskotaan ammattiliitto Pron tutkijan Petri Palmun neuvoa.

– Yritysjohtajille tekisi hyvää, jos he tekisivät edes viikon lattiatason hommia, Palmu sanoo Taloussanomille.

Tutkijan mukaan liian monet johtajista ovat saaneet auktoriteettinsa tittelin kautta. Tärkeämpää olisi ansaita uskottavuus työntekijöiden silmissä osallistumalla jollain tavoin työntekijöiden arkeen.  

Suomalaisen työelämän suurimmat ongelmat voidaankin Pron mukaan paikantaa ylätasolta.

Ideaalitilanteessa kaikki80 prosenttisesti tyytyväisiä

Ammattiliitto Pron vuoden 2014 työmarkkinatutkimuksen mukaan suomalainen toimihenkilö ei viihdy työssään tarpeeksi hyvin.

Yksityisellä sektorilla palkansaajat olivat vain noin 62 prosenttisesti tyytyväisiä työelämäänsä. Viime vuonna vastaava luku oli 64 prosenttia, Palmu kertoo. Hänen mukaansa ero on merkittävä.

Ammattiliitolla on noin 130 000 jäsentä, joista tutkimukseen vastasi joulu–tammikuussa 12 500. Kahden prosenttiyksikön lasku tarkoittaa Palmun mukaan, että alimman 10 prosentin asema on heikentynyt.

– Ideaalitilanteessa kaikkien tyytyväisyys olisi vähintään 80 prosentin tietämillä. Taantuman aikana työttömyysriski on kasvanut ja yritykset keskittyvät huolehtimaan tärkeistä ihmisistä. Muut jäävät vähemmälle, tutkija arvelee.

Hyvä organisointipalkitaan tyytyväisyydellä

Suurimmat epäkohdat tutkimuksen perusteella ovat työkulttuurissa, jota johdetaan tiukan hierarkkisesti ylhäältä alas. Yritys voisi saada työntekijöistään enemmän irti, jos ihmisiä ei käsiteltäisi vain lukuina.

– Ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita itsestään, työnsä sisällöstä ja omasta asemastaan organisaatiossa, Palmu kertoo.

Jos ihmiset eivät saa ääntään kuuluviin, työssä viihtyminen voi kärsiä. Pron tutkimuksessa parhaiten pärjäsivät yritykset, joissa ihmisiä kuunneltiin, eikä ylin johto leijunut vain omissa korkeuksissaan.

Muitakin yhteisiä tekijöitä löytyi tyytyväisyysrankingissa pärjänneistä yrityksistä. Vakiintuneet palkkauksen kehittämisjärjestelmät, koulutukset ja monipuoliset työnkuvaukset lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Myös uutta tukevat järjestelmät, kuten aloitepalkkiot, ovat Palmun mukaan merkki hyvästä yrityksestä.

Kuvaavaa kenties on, että viisi yritystä löytyi kärkikymmeniköstä myös viime vuonna.

– Ylipäänsä johtaminen ja töiden organisointi parantavat tyytyväisyyttä, Palmu toteaa.

Yksi iso tekijä on tietenkin palkka. Tutkijan mukaan liian suuri työntekijän ja johtajan välinen palkkaero on yksi epätasa-arvoisuutta lisäävistä tekijöistä.

Palkka ei kuitenkaan ole historiallisesti irrallinen, puolueeton mittari.

– Johtajilla palkka saattaa olla moninkertainen, eikä sen määräytymistä kyseenalaisteta, Palmu sanoo.

Vuokratyö ja voimakasylin johto – ei hyvä

Yhteisiä tekijöitä löytyy myös Pron tutkimuksessa huonoimmin pärjänneistä yrityksistä. Kymmenestä hännänhuipusta kuusi ei ollut parantanut sijoitustaan viime vuodesta.

Erot parhaiten ja huonoiten pärjänneiden yritysten välillä olivat jopa 30 prosenttia, kun arvioidaan tyytyväisyyden ajallista muutosta edellisen viiden vuoden aikana.

Palmun mukaan monia listan häntäpään yrityksiä yhdistää vuokratyö, tulosorientoitunut johtamiskulttuuri ja voimakas ylin johto suhteessa työpaikan muihin toimijoihin, kuten henkilöstöhallintoon tai luottamusmiehiin.

Vuokratyössä viihtyvyyttä vähentää työn epävarmuus ja usein huonompi palkka kuin samaa työtä ei-vuokratyöfirmassa tekevällä.

Tulosta korostavissa yrityksissä työntekijät joutuvat kilpailemaan keskenään, mikä vähentää yhteishenkeä ja toisten auttamista.

– Työyhteisö ei silloin toimi, tutkija moittii.

Työntekijöiden tyytyväisyyttä vähentää tutkimuksen mukaan myös johdon sählääminen. Jatkuvat yt-neuvottelut ja organisaatiomuutokset sekoittavat koko työpaikan pakkaa.

– Olennaista olisi miettiä, miten ihmiset toimisivat paremmin yhdessä, Palmu sanoo.

Eikä hän tarkoita vain työntekijöitä ja pomoja omissa lokeroissaan, vaan myös keskenään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?