59 000 nuorta on ilman töitä ja koulujen ulkopuolella - Oma raha - Ilta-Sanomat

59 000 nuorta on ilman töitä ja koulujen ulkopuolella

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on kasvanut. Näin voi päätellä ainakin Tilastokeskuksen tänään julkaisemista luvuista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret olisivat yhteiskunnan ulkopuolella, nuorisotutkija huomauttaa.

1.4.2014 14:59 | Päivitetty 1.4.2014 14:52

Suomessa oli viime vuonna 59 000 sellaista 15–24-vuotiasta nuorta, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa tai suorittamassa asevelvollisuuttaan.

Tällainen oli tilanne ainakin neljän Tilastokeskuksen tutkimusta edeltäneen viikon aikana. 59 000 nuorta on joka tapauksessa yhdeksän prosenttia koko ikäluokasta ja 5 000 nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin.

Luvut ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää muistuttaa. Niistä ei voi päätellä, että nämä nuoret olisivat väistämättä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa. Syrjäytymisen kasvustakaan on vaikea puhua, koska koko käsite on epämääräinen.

– Ovatko nämä nuoret tilastojen ulkopuolella vai yhteiskunnan ulkopuolella? Ja miten he itse sen kokevat? Suurpää kysyy.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa 59 000 nuoren ryhmästä piti itseään työttöminä.

Syrjäytymisen ehkäisyyn, etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen on tutkijan mielestä kyllä suunnattu viime aikoina varsin paljon varoja. Mutta onko erilaisten nuorisoryhmien todelliset ongelmat tunnistettu?

Suurpään mukaan nuorisotakuussa on ehkä liiankin paljon uskottu siihen, että syrjäytymisongelma ratkaistaan takaamalla nuorille koulutus ja työ. Iso osa nuorista tarvitsisi kokonaisvaltaisempaa tukea pysyäkseen mukana työssä tai koulutuksessa.

Aktiivinen yhteiskunnan jäsen– mitä se edes tarkoittaa?

Ulkopuolisuus palkkatyöstä tai opiskelusta ei myöskään välttämättä tarkoita ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Nuorilla on yhä moninaisempia käsityksiä siitä, mitä aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa, Suurpää sanoo.

Nykynuoret eivät näe tulevaisuuttaan niin kuin nykyisten valtaapitävien ikäluokka aikanaan. He joutuvat odottamaan epävarman nuoruutensa jälkeen epävarmaa aikuisuutta.

Ja jos työhön liittyvä epävarmuus kestää koko elämän, joudutaan miettimään uudestaan, mitä yhteiskunnan jäsenyys ylipäätään on.

Yhdelle se voi hyvinkin merkitä säännöllistä palkkatyötä, toisille vapaaehtoistöitä, harrastuksia tai niiden erilaisia yhdistelmiä. Esimerkiksi pelialalla harrastaminen voi muuttua ammatiksi. Osa valitsee polkunsa vapaaehtoisesti, osa pakotettuna.

Suurpää korostaa, ettei missään nimessä halua vähätellä nuorisotyöttömyyttä.

– Mutta keskustelu ei voi olla vain sitä, että miten nuoret sopeutuvat tähän olemassa olevaan järjestelmään ja yhteiskuntaan. Miten yhteiskunta ja rakenteet pystyvät mukautumaan nykynuorten erilaisiin ja eriarvoisesti jakautuneisiin elämäntilanteisiin ja elämänehtoihin?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?