Oma raha

Hyvinvointivaltio murenee – edes lapsilisä ei ole pyhä

Julkaistu:

Lapsilisien leikkaus on historiallisesti suuri päätös. Se on yksi askel pitkään jatkuneessa hyvinvointivaltion nakertamisessa. Tutkijoiden mielestä hyvinvointivaltiosta pitäisi pitää kiinni jo pelkästään siksi, että tulonsiirrot vaimentavat globaalin talouden iskuja.
Hallitus päätti kehysriihessään leikata lapsilisiä. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä kyseessä on iso periaatteellinen päätös. Etuutta on maksettu vuodesta 1948 ja sitä on leikattu vain kerran aiemmin.

– Lapsilisä on ollut pyhä ja kannatettu osa hyvinvointivaltiota, hän huomauttaa.

Lapsilisä tasaa tuloja eri elämänvaiheiden välillä. Pääosa suomalaisista on hyötynyt siitä jo vähintään kerran, lapsena. Toisen kerran voimme nauttia siitä ehkä vanhempana.

Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitokselta huomauttaa, että lapsilisä on viimeisiä universaaleja hyvinvointivaltion perusetuuksia, jossa ei ole tuloharkintaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tulojen vaikuttamattomuus tosin pysyy edelleen, sillä hallitus aikoo leikata kaikkia lapsilisiä 8,4 prosenttia. Se tarkoittaa, että ensimmäisestä lapsesta maksettava lisä kutistuu nykyisestä 104 eurosta 95 euroon. Koska lisä suurenee lapsiluvun mukaan, viisilapsinen perhe menettää 60 euroa kuukaudessa.

Lapsilisää on käytännössä heikennetty monesti ennenkin, kun sitä ei ole korotettu elinkustannusten tahtia. Aiemmin nykyinen hallitus teki  lapsilisäpäätöksen, jota oli toivottu pitkään: Vuonna 2011 se sitoi etuuden indeksiin. Tämän se kuitenkin pyörsi jo seuraavana vuonna.

Tempoilu ei välttämättä ole ohi. Yle kertoi perjantaina, että hallituksen alkuviikolla tekemä lapsilisäpäätös ei kelpaakaan sosiaalidemokraateille ja vihreille.

Järsiminen jatkunee,
jollei talous kohene


Kehysriihipäätösten kokonaisvaikutusta on tutkijoiden mukaan vielä vaikea sanoa, sillä moni asia on täsmentymättä. Hallitus ei tehnyt rajuja yksittäisiä ratkaisuja, vaan kursi kokoon paketin, jossa niukkuutta jaetaan vähän kaikille.

– Laajapohjaisuus heijastuu päätöksissä; vaikuttaa siltä, että hallitus on yrittänyt olla mieliksi monille, Heikki Hiilamo sanoo.

Menoleikkaukset näyttävät hänestä hitaalta hivuttamiselta. Jouko Karjalainen huomauttaa, että hallitus paloitteli kestävyysvajeen ja siirsi osan säästötavoitteesta seuraavalle hallitukselle, jonka kokoonpanosta ei tietenkään ole mitään tietoa. Olennaista on, jatkaako se perimäänsä suuntaa.

Koska taloudessa ei ole nähtävissä muutosta, Karjalainen ennakoi, että näin tehdään.

– Parin, kolmen vuoden päästä tilanne alkaa näkyä jälkeenjääneisyytenä, hän ennakoi.

Tulonsiirrot vaimentavat
ulkoa tulevia iskuja


Pelkästään nykyhallitusta ei voida syyttää hyvinvointivaltion alasajosta. Päinvastoin, Heikki Hiilamosta se on ollut jopa hyvinvointivaltiomyönteinen. Verotulojen niukkuus on kuitenkin koetellut idealismia.

Jouko Karjalaisen mukaan alasajo on ollut agendalla 1990-luvun lamasta lähtien, vaikka hyvinä vuosina on välillä otettu vähän takaisinkin.

– Hyvinvointivaltiota on purettu sieltä täältä, hän huomauttaa.

Etuusjärjestelmät ovat hänen mukaansa ohentuneet ja peruspalvelut heikentyneet ja jääneet jälkeen.

Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) sanoo, että kyse on kansainvälisestä trendistä. Maailman avautuminen on tuonut kansainvälistä kilpailua verotukseen. Rahoituksen niukkuus on hänen mukaansa ajanut hyvinvointivaltiot yhä ahtaammalle ja lukuisia toimia on yksityistetty ja ulkoistettu.

Suoniemen mielestä Suomen kaltaisissa pienissä avoimissa maissa tulonsiirrot ovat erityisen tärkeitä. Hän muistuttaa, että Suomi on riippuvainen viennistä; maailmankaupasta ja idänkaupasta. Kansainvälisestä taloudesta johtuvia notkahduksia voidaan loiventaa tulonsiirroin.

– Globalisaatiossa hyvinvointivaltion tarve on entisestään kasvanut, hän arvioi.

Keskituloiselta
300 euroa pois


Hyvinvointivaltio nielee rahaa, joten verojen pienennys tai niistä luopuminen on Suoniemen mukaan sen kannalta huolestuttavaa. Aiemmin tuloverotusta on pienennetty. Yritysveroa lukuun ottamatta merkittävistä veronalennuksista on kuitenkin viime aikoina luovuttu.

Julkisilla päätöksillä on monta puolta. Hallitus päätti, että verotukseen ei ensi vuonna tehdä ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksia. Käytännössä se tarkoittaa, että verotus kiristyy inflaation verran.

Osa veromuutoksista kiihdyttää inflaatiota. Veronmaksajain Keskusliitto arvioi, että ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat 1,9 prosenttia. Tältä pohjalta liitto laskee, että keskituloisen 3 215 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima pienenee 300 euroa. Liitto on ottanut huomioon myös työeläkemaksujen muutokset sekä ennakoinut ansiotason nousevan 1,2 prosenttia.

Myös suurituloisten ostovoima niukkenee, sillä ensi vuonna jo 90 000 euron tuloista maksetaan solidaarisuusveroa.

Ostovoiman pienenemisen pelätään supistavan kulutusta. Tämä puolestaan voi johtaa työpaikkojen vähentämiseen, julkisten tukimenojen kasvuun ja verojen vähenemiseen.

Tupakoiva ja autoileva
vanhempi menettää

Muutokset kasaantuvat joillekin. Vaikkapa alaikäisten lasten asuntovelkainen vanhempi, joka asuu sähkölämmitteisessä talossa, ajaa työmatkat autolla, tupakoi, käyttää lääkkeitä ja syö karkkia, tuntee hallituksen päätökset kukkarossaan.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan. Kasaantumisen vuoksi lapsilisien leikkaus voi iskeä työttömän perheeseen kovasti, sillä pienissä tuloissa jokainen euro on tärkeä.

– Se voi tuoda työttömiä toimeentuloluukulle eli on mahdollista, että tämä valtion säästö koituu kuntien menoksi, PT:n Ilpo Suoniemi huomauttaa.

Kehyspaketti vaikuttaa Heikki Hiilamosta kumarrukselta luottoluokittajille. Hän arvioi, että hallitus on halunnut kasata uskottavalta vaikuttavan paketin, jotta Suomen luokitusta ei alenneta. Sen pysyminen mallikkaana on toki hyvä kansalaistenkin kannalta.

Vaikka politiikka osin näyttää hötkyilevältä ja lyhytnäköiseltä kehysriihestä seuraavaan selviytymiseltä, tutkijat myös ymmärtävät päättäjiä.

– Tilanne on erittäin huono. Päätöksentekijöitä ei käy kateeksi, Jouko Karjalainen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    2. 2

      JHL:n poliittinen lakko jatkuu – Myös tiistaina osalla koululaisista on eväspäivä

    3. 3

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    4. 4

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    5. 5

      KKV moittii apteekkialan kilpailuavauksia – reseptilääkkeiden myynti 32 %, apteekkeja sama määrä

    6. 6

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    7. 7

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    8. 8

      Vartijoiden lakko alkaa keskiviikkona – poikkeuslupia myönnetty suurlähetystöihin ja hissipäivystäjille

    9. 9

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    10. 10

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    2. 2

      Laura, 29, tekee neli­päiväistä työ­viikkoa: ”Down­shiftaamisesta tulee elämän­tapa­laiskottelijan leima”

    3. 3

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    4. 4

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    5. 5

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    6. 6

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    7. 7

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    8. 8

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    9. 9

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    10. 10

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää