Työntekijän stressi kasvaa, mutta muuten menee hyvin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Työntekijän stressi kasvaa, mutta muuten menee hyvin

Suomalaisten työntekijöiden usko omaan työkykyyn on vahvistunut selvästi. Myös korkki narahtaa aiempaa harvemmin, eikä savukekaan nouse huulille entiseen malliin.

27.3.2014 13:09 | Päivitetty 27.3.2014 13:40

Suomalaiset työntekijöiden usko omaan työkykyyn on vahvistunut viime vuosina selvästi, käy ilmi työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy:n tekemästä selvityksestä.

Huiminta kasvu on 50–59-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyssä. Vielä vuonna 2009 heistä 17,6 prosenttia epäili tai oli epävarma siitä, voiko jatkaa omassa ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Vuonna 2013 heidän määränsä oli vähentynyt 13,6 prosenttiin.

– Jokainen ikäluokka on aiempaa terveempi ja työkykyisempi, Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs sanoi selvityksen julkistustilaisuudessa.

Se näkyy muun muassa lyhyiden poissaolojen vähenemisessä kaikissa ikäluokissa. Myös pitkät poissaolot ovat vähentyneet, paitsi 40–49-vuotiaiden keskuudessa.

Suomalaiset työntekijät myös elävät aiempaa terveellisemmin. Yhä useampi harrastaa liikuntaa, moni lopettaa tupakoinnin tai nuuskaamisen ja alkoholinkäyttökin on laskussa.

Myös henkinen hyvinvointi on parantunut, mutta yhä useampi työntekijä kärsii stressistä ja uniongelmista. Aiempaa useampi kertoi kyselyssä kärsivänsä unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisin kesken unien heräämisestä.

– Sitä voi spekuloida, että työelämän hektisyys, stressi ja muutokset vaikuttavat, Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila pohti selvityksen julkistustilaisuudessa.

Moni suomalainen tekee työtä usealla eri aikavyöhykkeellä olevien työkavereiden kanssa. Jonkun on joustettava, jos konferenssipuheluun pitää saada San Franciscon, Helsingin ja Shanghain toimistoissa työskentelevät työkaverit.

– Siinä tulee ongelmaksi työn ja perheen yhteensovittaminen, kun vapaallakin pitää olla vähän töissä. Tämä on mielestäni osittain sitä, miten työpaikalla suhtaudutaan näihin ja miten ratkaistaan se, koska ja miten ollaan yhteydessä, että se ei kuormittaisi työntekijöitä liikaa, Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen sanoo.

110 miljoonan säästö

Varman ja Odumin selvityksen mukaan suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut vuodesta 2009 vuoteen 2013 noin 2,3 prosenttiyksikköä.

Laskennallisesti se vastaa 110 miljoonan euron säästöä ennenaikaisista työeläkkeistä. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes 20 500 suomalaista.

Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen huomautti, että yrityksillä riittäisi vielä työnsarkaa työkykyjohtamisen ymmärtämisessä osana liiketoimintaa.

– Uskon, että hyvällä työkykyjohtamisella voidaan välttää turhia työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisia, joka ei ole yrityksen etu, mutta ei myöskään yksilön etu, Rokkanen sanoi.

Tutkimuksen aineisto koostuu lähes 101 000 työhyvinvointikyselyn vastauksesta. Tietoja on kerätty vuodesta 2005. Tutkimuksen vastaajat työskentelevät eri puolilla Suomea, ja he työskentelevät eri toimialoilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?