Työttömyys jarruttaa työurien pidentämistä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tulppa vai elätti – päätä itse, kumpi haluat olla

Yli kuusikymppisiä on helppo syyllistää. Yhtäältä heitä patistetaan pysymään töissä, mutta toisaalta uraansa pidentäviä moititaan siitä, että he ovat tulppa, joka estää nuorten työllistymisen. Mitä heidän pitäisi tehdä ja ketä kuunnella?

27.3.2014 6:01 | Päivitetty 26.3.2014 15:45

Milloin jäisin eläkkeelle? Se voi olla monelle 60 vuotta täyttäneelle kimurantti kysymys, joka liittyy omaan kuntoon, talous- ja elämäntilanteeseen, työhön, työpaikkaan ja työnantajaan. Päätöstä vaikeuttaa aiheen ympärillä vellova ristiriitainen yhteiskunnallinen keskustelu.

Julkisen sektorin työeläkkeistä huolehtivan Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén ja työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sanovat, että ratkaisu on henkilökohtainen ja päätös kannattaa tehdä omista lähtökohdista.

– Liiallinen uhrautuja ei tarvitse olla, Kiander sanoo.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti on samaa mieltä.

– Yhden ihmisen ratkaisut eivät ole niin merkityksellisiä, että niiden pohjalta kannattaisi kantaa omantunnontuskia.

Silti vastaus on hänen mielestään tavallaan pöljä, ”koska yksittäisistä päätöksistä syntyy kokonaisuus”.

Ervasti kuitenkin muistuttaa, että eläkkeelle jäämistä säännellään kollektiivisesti. Eläkeiän saavuttaneella on täysi oikeus jättää työelämä. Koska hän on maksanut eläkemaksuja koko työuransa, hänellä ei ole mitään syytä tuntea itseään yhteiskunnan elätiksi.

Kaikki kiertyytyöllisyyteenEläkeiän nostamisesta on puhuttu pitkin 2000-lukua ja etenkin siitä lähtien, kun asian merkitys vuonna 2009 kirkastui tuolloiselle pääministeri Matti Vanhaselle.

Enää ei riitä, että eläkkeelle jäämistä myöhennetään. Nykyisen hallituksen mielestä työuraa on pidennettävä myös alusta ja keskeltä.

– Työurien pidentäminen on pidemmän ajan tavoite ja sinänsä hyvä, Hellstén sanoo.

Kiander lisää, että lähivuosien päämäärä on työllisyyden parantaminen. Kaikki kiertyykin työllisyyteen. Ervasti toteaa, että kansalaisilta vaaditaan mahdottomia, jollei huolehdita siitä, että työtä ylipäätään on.

Työttömyys on hiljalleen kasvanut viiden vuoden ajan. Se haittaa Kianderin mukaan etenkin nuoria.

Työttömyysaste kohosi helmikuussa 9,1 prosenttiin viime vuoden helmikuun 8,7 prosentista. Suunta ei ollut yllätys, sillä ekonomistit ovat arvioineet työttömyyden kasvavan tänä vuonna. 15–24-vuotiaiden työttömien osuus oli liki 23 prosenttia.

Todellisuudessa tilanne on tätäkin pahempi. Työllisyyden heikettyä monet ovat enää osatyöllisiä, lähteneet opiskelemaan tai jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Tai tekevät täysin koulutustaan vastaamattomia töitä.

Töissä pysyminen hyödyntäätyöntekijää ja yhteiskuntaa

Asiantuntijat muistuttavat, että tilanteet vaihtelevat paljon työpaikoittain ja etenkin aloittain. Esimerkiksi kuntien työntekijöistä moni hipoo eläkeikää.

– Niissä avautuu työpaikkoja, Hellstén sanoo.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomessa on käyty tuhansia yt-neuvotteluja. Niissä on tavallista, että väkeä vähennetään eläkejärjestelyin. Kianderin mielestä se on ymmärrettävää, jos väkeä pitää vähentää.

Hän muistuttaa, että kaikki yritykset eivät irtisano.

– Jos töitä on ja voimia ja kykyjä riittää, olisi hyvä, että töissä pysyttäisiin vähän pidempään, hän sanoo.

Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen kasvattaa eläkettä, joten se hyödyttää sekä ihmistä itseään että yhteiskuntaa.

– Eläkeläinen pystyy paremmin huolehtimaan menoistaan ja maksaa enemmän veroja, Kiander huomauttaa.

Työntekijöitä kannattaa kuunnella

Jos halutaan, että ihmiset pysyvät töissä yhä vanhemmiksi, heitä kannattaa kuunnella. Työterveyslaitoksen viime viikolla julkistamasta kunta-alalla tehdystä seurantatutkimuksesta ilmenee, että mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin töissä jatkamista ennustava tekijä.

Hellstén arvioi, että nykyinen työelämä voi olla liian yksioikoinen.

– Ehdottomasti tarvitaan kipeästi kaikenlaisia luovia ratkaisuja, Ervasti sanoo.

Hän muistuttaa, että etenkin työuran lopulla yksilölliset erot ovat suuria. Toiset ovat terveitä, mutta toisten kunto on kehno ja eri työt kuormittavat eri tavalla.

– Tämä kaikki pitäisi ottaa huomioon, hän lisää.

Joillekin esimerkiksi osa-aikaeläke voi olla hyvä ratkaisu. Työkuorma kevenee, mutta työssäkäynti voi pitää yllä henkilön aktiivisuutta ja toimintakykyä.

Osa-aikaisuus voi tukea myös työllisyyttä: Jos työpaikalla on parikin osa-aikaista, Kianderin mukaan on aivan mahdollista, että palkataan yksi nuori tekemään täyttä päivää.

Tilanne ontosi vaikea

Kaiken varjona leijuu alamaissa tarpova talous. Finanssikriisin jälkeen talous on hetkittäin alkanut nousta, mutta lässähtänyt uudelleen milloin mikäkin syyn vuoksi. Ontuva talous karsii työpaikkoja ja nyt vielä Ukrainan kriisi pahentaa yhtälöä.

– Tilanne on tosi vaikea ja hallituksen liikkumavara vähäinen, Kiander sanoo.

Hän toivoo Euroopan unionilta järkeviä päätöksiä Ukrainan kriisin käsittelyssä ja Euroopan keskuspankilta kasvua tukevia toimia eli muun muassa ohjauskoron alentamista.

– EKP voisi pohtia myös epätyypillisiä rahapoliittisia keinoja, Kiander lisää.

Ervastin mielestä Suomessa tulisi ottaa kaikki työllistämistemput käyttöön. Hän oudoksuu ajatuksia, joiden mukaan työttömyys olisi työvoiman tarjonnan vähyyden syytä tai työttömät vieroksuisivat työtä. Tutkimukset eivät hänen mukaansa tue niitä.

Poliitikot ovat vaatineet, että sosiaaliturvan saaminen pitää sitoa koulutukseen tai työhön osallistumiseen. Ervasti suosittelee käyttämään pakkokeinoihin suunnitellut rahat siihen, että työttömät saavat järkeviä ja hyödyllisiä tehtäviä.

– Pidän vähän kummallisena, että rakennetaan järjestelmää, jossa työttömiä kuritetaan, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?