Talousahdinko ajaa luukulle jo lapsettomia pariskuntia - Oma raha - Ilta-Sanomat

Talouskriisi ajaa apuluukulle jo lapsettomia pariskuntia

Kelan myöntämän asumistuen saajien määrä on kasvanut rajusti vuosina 2008–2013. Huolestuttavaa on, että tukea tarvitsee yhä useampi lapseton pariskunta.

21.3.2014 12:44 | Päivitetty 21.3.2014 12:44

Asumistukea saavien ruokakuntien määrä kasvoi yli 20 000:lla finanssikriisivuosina  2008–2009, selviää Kelan uusista tilastoista. Tuen saajajoukko alkoi kasvaa jälleen vuonna 2011, ja viime vuonna asumistukea sai taas uudet 20 000 ruokakuntaa.

Kansantalouden kannalta luvut ovat kurjia. Yksinhuoltajaperheiden kohdalla viesti on hieman lohdullisempi. Asumistukea saaneiden yksinhuoltajaperheiden määrä nimittäin kasvoi "vain" 12 prosenttia vuosien 2008 ja 2013 välillä. Se on vähiten erilaisista ruokakunnista.

Lapsettomien pariskuntien määrä on sen sijaan kasvanut vertailuvuosina 36 prosenttia.

– Ihan kansantaloudellisestikaan ajateltuna ei ole hyvä merkki, että viimeisen kuuden vuoden aikana meille on tullut lähes 2 500 uutta asumistukea saavaa lapsetonta pariskuntaa, Kelan erikoistutkija Ilpo Airio sanoo.

– Juuri tämän ruokakuntatyypin pitäisi olla parhaiten suojattu toimeentulovaikeuksilta: kaksi potentiaalista palkansaajaa, eikä lapsista kustannuksia, Airio jatkaa.

Myös yksinasuvien asumistuet kasvoivat kolmanneksen. Kahden huoltajan perheissä kasvua oli viidennes, ja kaikkiaan asumistuen saajien määrä kasvoi 27 prosenttia.

Vuokrataso lisää köyhyyttä

Asumistukia tarvitaan enemmän paitsi yleisen taloustilanteen takia, mutta myös siksi että asumismenot nousevat suurissa kaupungeissa. 

Erityisesti Helsingissä vuokrahinnat ovat karanneet käsistä. Tämä selittänee paljon esimerkiksi lapsettomien pariskuntien avuntarpeen lisääntymistä.

Kela korotti asumistukea tänä vuonna hieman. Keskimääräinen asumistuki on noin 300 euroa. Helsingissä Kelan huomioon ottama vuokrataso oli viime vuonna vain noin 400 euroa, Yle kertoi.

Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan suomalaisten pienituloisuus väheni tilastollisesti hiukan viime vuonna. Kelan luvut kuitenkin kertovat, ettei köyhyys ole kadonnut minnekään, päinvastoin. 

Airio huomauttaa, että Tilastokeskuksen tulorajoissa joku voi olla "köyhä" edes tietämättä sitä itse. Siinä mielessä pienituloisuus on huono mittari kuvaamaan huono-osaisuutta.

– Asumistuen kasvu on hyvä ilmapuntari siitä, että huono-osaisuus ja köyhyys ovat lisääntymässä. Asumistuki ja toimeentulotuki ovat tarveharkintaisia, apua täytyy lähteä hakemaan ja rajat ovat tiukat, Airio sanoo.

Yksinhuoltajat silti selvästisuurin saajajoukko

Vaikka muutosprosentit ovat isoja, asumistuen saajien suuri kuva on pysynyt samana: Tukea tarvitsevat eniten yksinhuoltajaperheet, joista lähes joka neljäs saa asumistukea. Yksinasuvista asumistukea tarvitsee joka kymmenes.

Lapsettomien pariskuntien ja lapsiperheiden osuus on kasvanut, mutta on silti vain 1–3,5 prosenttia tuensaajista.

Viime vuonna asumistukea sai runsaat 44 000 yksinhuoltajaperhettä. Lapsettomia pareja tuensaajissa oli vajaat 7 000.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?