16 000 eläkkeelle vuodessa – näiltä aloilta löydät työn

Kunnista eläköityy nyt väkeä vauhdilla. Ennusteen mukaan kunnista lähtee eläkkeelle yli 16 000 työntekijää kuluvana vuonna. Lähivuosina määrä pysyy yhtä korkeana. Joko vihdoin eläkepommi auttaa myös työnhakijaa?

10.3.2014 6:01 | Päivitetty 10.3.2014 7:10

Kuntien eläkevakuutuksen eli Kevan tekemän ennusteen mukaan kunta-alalta eläköityy väkeä rivakkaa vauhtia.

Tänä vuonna eläkkeelle lähtee 16 488 henkeä ja sama tahti jatkuu vähintäänkin vuosikymmenen loppuun asti, Keva arvioi. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatöistä jäisi eläkkeelle runsaat 160 000 henkeä.

Menossa on siis reipas verenvaihto – siitäkin huolimatta, että joidenkin eläkkeelle lähteneiden tilalle ei oteta lainkaan uutta väkeä.

Kuntien työntekijöiden määrä kasvoi monena vuonna 2000-luvulla, mutta viime aikoina kuntien yhdistyminen ja heikko taloustilanne ovat vähentäneet henkilöstöä. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan viime vuonna kuntien henkilöstömäärä väheni noin 4000:lla. Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan kunnissa oli töissä noin 437 000 henkeä.

Tästä määrästä 160 000 eläkkeellelähtijää on paljon. Millaisia osaajia kuntatyöntekijöiden runsas eläköityminen oikein auttaa ja millaisia ei? 

Sosiaali- ja terveysala kärjessä

– Kunta-alalla on tässä muutoksessa töitä tarjolla hyvinkin erilaisiin tehtäviin, vakuuttaa projektipäällikkö Sirpa Sivonen KT Kuntatyönantajista.

Kuntarekry.fi-sivusto on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen kuntien avoimia työpaikkoja. Palvelua tuottavan KL-Kuntarekry-yhtiön toimitusjohtaja Tuula Nurminen kertoo, että jo nyt monet kunta-ammatit kärsivät työvoimapulasta. Näitä ammatteja löytyy varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella.

– Lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, hammaslääkärit, hän luettelee.

Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuun lopulla julkistaman katsauksen mukaan kymmenestä voimakkaimmasta hakijapulasta kärsivästä ammatista yhdeksän on kunta-alan tyypillisiä ammatteja. Ainoastaan myyntiedustus ja puhelinmyyjät eivät kuulu kuntien repertuaariin.

Vastausta siihen, millaisia työpaikkoja kunnissa seuraavina vuosina avautuu, voi hakea myös Kevan eläköitymisennusteesta. Sen mukaan isoista kunta-alan ammattiryhmistä eniten eläkkeelle lähdettäisiin vuosien 2012 ja 2030 välillä esimerkiksi osastonhoitajan, kodinhoitajan, siivoojan, sihteerin, sairaala-apulaisen ja kiinteistöhuoltomiehen tehtävistä.

– Eläköityminen on vauhdikasta. Lääkäripulaa on jo, onko tulevaisuudessa myös luokanopettajapulaa? Opettajien lisäksi myös perushoitajista, sairaanhoitajista ja siivoojista voi tulla paikka paikoin pulaa, sanoo JHL:n Jarkko Eloranta.

Ostopalvelut siirtävät kunnilta yksityisille

Näissä kunta-alan ammateissa eläköidytään vauhdilla Prosentuaalinen eäkepoistuma vuosina 2012-2030

AmmattiEläkkeellejäämisprosentti Osastonhoitajat75,7Kodinhoitajat75,7Siivoojat74,8Sihteerit74,8Sairaala-apulaiset72,4Kiinteistöhuoltomiehet71Johdon sihteerit, osastosihteerit69,9Perhepäivähoitajat67Keittiöapulaiset67Maatalouslomittajat59,3 Lähde: Keva: Kunta-alan eläkepoistumaennuste 2012–2030

Kaikki eläkkeelle lähtevien työpaikat eivät välttämättä korvaudu kunta-alan työpaikkoina, vaan ulkoistukset ja ostopalvelut kasvattavat yksityisen sektorin työpaikkoja esimerkiksi ruokapalveluissa, it-palveluissa, kiinteistönhoidossa, teknisissä palveluissa, rakentamisessa tai vaikkapa palkanlaskennassa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalveluiden käyttö on tuttu juttu jo monessa kunnassa.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön määrä ei laske kunnissa, mutta kasvu kohdistuu alan yksityisiin tuottajiin, kuvailee JHL:n Eloranta.

Kunta-alalla tehtävät eivät siis välttämättä katoa, mutta monet työpaikat siirtyvät kunnista yksityiselle tai kolmannelle sektorille. Niinpä esimerkiksi kaikkien eläkkeelle jäävien siivoojien tai vahtimestareiden tilalle ei välttämättä palkata uusia henkilöitä, vaan työt teetetään yksityisillä palveluntarjoajilla, kuten vaikkapa siivousfirmoilla tai huoltoyhtiöillä.

– On pitkälti poliittisesta päätöksenteosta kiinni, mikä kuntien palveluksessa olevien työntekijöiden määrä tulee tulevaisuudessa olemaan. Eri puolueilla on hyvin erilaisia linjoja, Eloranta muistuttaa.

Toimistotyöntekijöitä vähennetään

Kuntaliitoksissa yleinen väen vähentämiskohde on kuntien keskushallinto. Harvemmin vähennykset koskevat esimerkiksi terveydenhoidon henkilökuntaa, jonka tarve kasvaa jo väestön ikärakenteesta johtuen.

Toimistoväkeä, kuten sihteereitä ja toimistoapulaisia, vähentää myös teknologinen murros. Sanelukoneen käyttö vähenee, kun kaikki kirjoittavat tekstinsä itse, sähköiset dokumentit vähentävät tarvetta kopioida, arkistoida ja mapittaa.

Toimistotyöntekijät ovatkin työ- ja elinkeinoministeriön katsauksessa se ammattiryhmä, jossa on eniten ylitarjontaa hakijoista.

Myös talouden rakennemuutos vie kunnista työpaikkoja. Esimerkiksi maatilojen vähetessä maatalouslomittajia tarvitaan yhä vähemmän.

Kuntarekryn Nurminen on huomannut puolestaan, että kuntien talousvaikeudet ovat viime aikoina vaikuttaneet rekrytointeihin.

– Viime syksynä työpaikkailmoituksia oli vähemmän kuin vuoden 2012 syksyllä. Samaten nyt tammi-helmikuussa työpaikkailmoituksia on ollut vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kesätyöntekijöitä kunnat näyttävät kuitenkin rekrytoivan entiseen malliin, Nurminen sanoo.

Matala palkka, hyvät lomat?

Kun kadunmieheltä kysyy, millainen on kunta-alan työ, usein vastauksena on matala palkka, varma työsuhde, hyvät lomat, kova byrokratia ja huonot mahdollisuudet edetä uralla.

Kuntarekryn Nurmisen mukaan työnantajakuvaa ei pitäisi yleistää liikaa, eihän niin tehdä yksityiselläkään sektorilla.

–  Jokainen kunta rakentaa maineensa itse. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on hyvä maine. Se saa hyvin osaajia palvelukseensa.

JHL:n Eloranta ja Kuntarekryn Nurminen vahvistavat molemmat, että kunnissa lomaedut ovat edelleen paremmat kuin yksityisellä sektorilla.

Kun yksityisellä sektorilla vuosilomaa on yleensä maksimissaan viisi viikkoa, pitkään kunnalla työskennellyt voi saada 38 päivää lomaa eikä lauantaipäiviä lasketa lomapäiviksi toisin kuin yksityisellä sektorilla.

Myös palkka on usein matalampi, toki tehtävästä riippuen.

– Keskimäärin kunta-alan työ on matalammin palkattua kuin työ yksityisellä sektorilla. Keskipalkka on muutamia satasia pienempi kuukaudessa, sanoo JHL:n Eloranta.

Nurmisen mukaan palkka on usein matalampi esimerkiksi johtajilla tai johtavilla asiantuntijoilla.

Sen sijaan aloilla, joissa pääosa alan väestä on muutenkin kuntatyöntekijöitä, palkka ei juuri eroa yksityisen sektorin palkoista. Esimerkiksi sairaanhoitajan palkka on liki sama kunnallisella ja yksityisellä sektorilla.

Kunta-alan työpaikkoja on vanhastaan pidetty varmoina eläkepesteinä. Tämä kuva on kuitenkin muuttumassa. Kunnatkin lomauttavat ja irtisanovat.

– Kunnat ovat kuitenkin edelleen vakaampi työnantaja kuin yksityinen sektori. Kunnissa ei ole samanlaista kvartaalitaloutta. Irtisanominen on kunnissa ihan viimeinen keino, Nurminen vakuuttaa.

Nurmisen mukaan työntekijätkin ovat muuttuneet. Samassa työpaikassa ei haluta edes pysyä koko työikää.

Byrokratiaa kunnista löytyy niin kauan kuin on demokratiaa. On lautakuntaa, hallitusta ja valtuustoa. Nurminen kuitenkin muistuttaa, että byrokratiaa on myös yksityisellä sektorilla.

– Asioita joudutaan ehkä alistamaan emoyhtiölle, jopa toiseen maahaan.

Näissä kunta-alan ammateissa on hakijapulaa

  • Lääkärit

  • Sairaanhoitajat

  • Hammaslääkärit

  • Sosiaalityöntekijät

  • Erityisopettajat

  • Puheterapeutit

  • Perushoitajat ja lähihoitajat

  • Psykologit

  • Lastentarhanopettajat

  • Suuhygienistit

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?