Olkaimet pysyvät ylhäällä pukumuodissa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Porhomuoti meni, olkaimet jäivät

Olkaimet ehtivät jo kertaalleen poistua muodista vöiden tieltä. Sitten tuli elokuva Wall Streetin ahneesta porhosta Gordon Gekkosta, ja nuori pukumiesten sukupolvi heräsi näkemään henkselien hienoudet. Suosio on säilynyt, vaikka pörssityyli onkin jo passé.

23.2.2014 7:01 | Päivitetty 20.2.2014 14:38

Olkaimet (engl. braces, suspenders) ovat miesten asuste housujen ylhäälläpitoon. Ennen kuin vöiden läpimurto sekä koristeena että housujen pidikkeenä tapahtui, miehet käyttivät polvihousujen kera olkaimia.

Näiden asusteiden pääjujuna on joustonauha, joka joustaa liikkeessä, mutta palautuu nopeasti muotoonsa. Näin olkain ei häiritse liikettä ja housut pysyvät yllä kaikissa tilanteissa. Y-kirjaimen mallisissa olkaimissa on selkäpuolella yksi nauha ja nauha kummankin hartian yllä. H-mallissa nauhoja on myös takana kaksi. Nämä kiinnittyvät nahkaiseen välikappaleeseen, joka yhdistää olkaimen etu- ja takanauhat. Joustonauhat päättyvät nahkaisiin remmeihin, jotka kiinnittyvät housujen vyötärönauhan sisä- tai ulkopuolelle.

Henkselit metallisine takuulukkoineen ovat myöhempien aikojen keksintö, joka ei tarvitse erillisten nappien ompelua. Ne ajavat saman asian kehnommin, sillä klipseillä on paha tapa repiä kangasta.

Pitkään salattu alusvaatteiden osa

Nykyisten olkaimien esi-isät ilmestyivät viimeistään 1700-luvulla. Dokumentit Amerikan puolelta kertovat, että Benjamin Franklin perusti Philadelphian ensimmäisen vapaapalokunnan vuonna 1736 ja päätti punaisten olkaimien olevan osa joukkojen univormua.

Hätätiloja lukuun ottamatta olkaimet pysyivät kauluspaitojen lailla alusvaattena aina 1900-luvulle asti, ja niiden paljastaminen herkälle neidolle oli yhtä hävytöntä kuin alushousujen vilahdus.

Herrasväki käytti silkkisiä tai kirjailtuja olkaimia, työläiset karkeampia ja kestävämpi materiaaleja. Jotta housut pysyivät paremmin yllä, ne leikattiin lantion sijaan vyötärön korkeudelle tai napaan asti. Olkainten ansiosta vyötärönauhan saattoi jättää väljäksi, jolloin kookas vatsa tai ruokaillessa pullistuva kupu eivät haitanneet. Yhä tänä päivänä olkainten kanssa voi vyötärön jättää surutta väljäksi, minkä vuoksi olkaimille leikatut housut ovat hyvin miellyttäviä.

Vuonna 1820 maineikas englantilainen olkaintehdas Albert Thurston esitteli uudet mallinsa. Ne kiinnittyivät nahkaremmeillä, mutta olkaimet olivat H-mallia ja jousto-osa huovutettua boxcloth-villaa. Myöhemmin tehdas tarjosi myös Y- ja X-malleja. Erikoista kyllä, myös kirjailija Mark Twain kunnostautui olkainten kaltaisten nauhojen keksijänä. Joulukuun 19. vuonna 1871 hän sai patentin projektille nimeltä "Adjustable and Detachable Straps for Garments". Hänen malliaan saattoi käyttää alusvaatteiden, korsettien, housujen ja vastaavien vaatekappaleiden kera. Twain koki olonsa epämukavaksi olkaimissa ja suosi remmejä niiden sijaan.

Vuonna 1894 saapuivat metalliset klipsiolkaimet, jotka eivät tarvinneet vyötärönappien apua. Silti vöitä ei käytetty yhdessä olkainten kanssa, ellei mies halunnut keikaroida viimeisen päälle.

Sotilasvyö vei olkaintenmarkkina-aseman

Ensimmäinen maailmansota muutti paljon. Univormujen housuissa oli matalampi vyötärö ja sotilaille jaettiin paksuja vöitä osana säädettyä asua.

Vaatekankaiden valmistusta säännösteltiin ympäri Eurooppaa ja kutomot valjastettiin kutomaan kankaita sotakäyttöön. Siispä liivipuvut miltei katosivat kaupoista ja vyötäröt laskeutuivat alemmas. Kun pukuliivit eivät enää peittäneet olkaimia, jotka olivat yhä alusvaatteita, vyöt ottivat niiden paikan. Miehetkin olivat tottuneet sotavuosina matalampiin housuihin sekä nopeisiin vöihin. Amerikkalainen Life-lehti kertoi jo heinäkuussa 1938, että vain noin 40 prosenttia miehistä käytti enää olkaimia. Toinen maailmansota kiihdytti muutosta.

Tämän jälkeen olkaimet ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi jokaisen vuosikymmenen kuluessa. Joitakin pilkahduksia on näkynyt esimerkiksi 1960-luvun skinheadien räväköissä olkaimissa, joita käytettiin alusvaatteen sijaan selvästi näkyvillä. Vuonna 1971 saapui elokuvateattereihin ultraväkivaltainen Kellopeliappelsiini valkoisine olkaimineen.

Kuviteltu Wall Streetin porhopalautti henkselit muotiin

Kaksi tekijää elvytti olkaimet klassiseen tyyliin. Ensin ohjaaja Oliver Stonen vuoden 1987 elokuva Wall Street näytti ahneen Gordon Gekkon raitaolkaimet, joita kopioitiin ahkerasti. Tuolloin yleinen käytäntö Wall Streetillä oli, ettei olkaimia saanut käyttää työpaikalla ennen kuin ne oli ansaittu. Ne olivat kokeneiden pörssipelurien merkki.

Toinen tekijä tuli verkosta. 2000-luvulla klassisen miestentyylin foorumit sekä blogit alkoivat levittää tietoa olkainten mukavuudesta sekä sopivasta käytöstä. Esimerkiksi nahan väri on hyvä sovittaa yhteen jalkineiden värin kanssa, vaikka kyseessä onkin yleensä takin alle piiloon jäävä asuste. Jos housuja aikoo käyttää olkainten kanssa, vyölenkit olisi hyvä poistaa kokonaan. Näin vyötärönauhasta tulee siistimpi.

Jos seuraa vanhan polven tapaa ja pitää olkaimet piilossa, niiden värillä tai kuviolla ei ole väliä. Jos taas mielellään näyttää omansa, vain mielikuvitus on rajana, sillä joustonauhoja voidaan kutoa millä kuviolla tahansa. Olkaimet ovat omassa sarjassaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?