Kohta saat ehkä itse keksiä oman työsi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kohta saat ehkä itse keksiä oman työsi

Palaverit uusiksi tai ehkä koko työn käsite? Kysyimme työelämän tuntijoilta, miten aherrus muuttuu ehkä jo tänä vuonna. Mutta miten ravintolapäivä siihen liittyy ja mikä on "uusi luovuus"?

2.1.2014 6:02 | Päivitetty 1.1.2014 14:59

Työelämä muuttuu rennommaksi ja työnantajat joustavat, mutta eivät pelkkää hyvää hyvyyttään. Asiantuntijat tunnistavat monta suurta muutosta. Pian ne alkanevat näkyä myös arjessa.

Esimerkiksi palavereissa ja etätyössä.

Monella työpaikalla on vielä epäselvää, saako etätyötä tehdä ja millä ehdoilla, kertoo konsulttiyhtiö 925 Designin toimitusjohtaja Pekka Pohjakallio. Asiasta keskustellaan varmasti monella työpaikalla ensi vuonna.

Toinen kyseenalainen perinne ovat palaverit. On vielä yleistä kutsua väki palaveriin vain istumaan ja kuuntelemaan, vaikka tiedon voisi jakaa sähköpostilla ja kokouksen käyttää yhteiseen ideointiin.

Sekä etätyö- että palaverikäytäntöjen muuttuminen kertoo siitä, että työpaikoilla aletaan keskittyä ajankäytön kontrolloinnista aikaansaamiseen. Tärkeintä ei ole enää se, että toimistolla istutaan oikea määrä tunteja, vaan syntyvät tulokset. Se pätee sekä työnantajiin että työntekijöihin.

– Itsensä johtaminen tulee nostamaan päätään, Pohjakallio ennustaa.

Työ, harrastus – sekä että,jotain siltä väliltä?

Toinen suuri muutos näkyy ravintolapäivässä ja muussa kaupunkikulttuurissa.

Kyse on siitä, että työn halutaan olevan merkityksellistä tekijälleen. Ajatushautomo Demos Helsinki huomasi ilmiön haastatellessaan työelämään tulossa olevia nuoria aikuisia, tutkija Juha Leppänen kertoo.

Ihmiset alkavat tehdä asioita, jotka vastaavat heidän omia arvoja. Leppäsen mukaan kiinnostavaa on se, kuinka tämä merkityksellisyyden vaatimus siirtyy työelämään – vai siirtyykö se lainkaan. Onnistuuko moni luomaan omasta kiinnostuksenkohteestaan elinkeinon vai jääkö harrastustoiminta erilliseksi?

Se kytkeytyy vielä isompaan kysymykseen: Mitä työ oikeastaan onkaan?

– Ymmärrys siitä, miten työtä voi tehdä, on murroksessa. Työn käsite itsessään muuttuu ja laajenee, Leppänen sanoo.

Kun työ siirtyy tehtaasta digitaaliseksi, yhä useampi työllistää itsensä pätkissä, freelancerina tai erilaisilla mikrotöillä. Silloin korostuu kyky löytää omille taidoilleen käyttöä ja tehdä itsestä tarpeelliseksi. Seuraavaksi tuunataantyöehtoja

Toisaalta tietoihin ja taitoihin keskittyminen ei pian enää riitä.

Niiden rinnalle työntekijän valtiksi nousee motivaatio, Demos Helsingin Juha Leppänen uskoo. Johtaja Tuomo Alasoini Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta Tekesistä taas puhuu innostuksesta tuottavuustekijänä.

Kun työ muuttuu tietovaltaiseksi palvelutyöksi, motivaation osuus tuloksen tekemisessä korostuu. Siksi työnantaja pohtii yhä enemmän sitä, kuinka saa ihmiset sitoutumaan organisaatioon ja antamaan sille työpanoksensa.

Työntekijälle se tarkoittaa parempia mahdollisuuksia räätälöidä omia työtapojaan ja työehtojaan oman elämäntilanteensa mukaan.

Kuulostaa hyvältä, mutta vapaudella on hintansa. Myös vaatimukset lisääntyvät.

– Ihmisten rooli innovoinnissa ja kehittämisessä korostuu edelleen, Alasoini arvelee.

Hänen mukaansa Suomessa onkin vielä paljon käyttämättömiä voimavaroja. Ihmiset ovat koulutettuja, mutta harva pääsee työssään todella käyttämään osaamistaan.

Keskusteluun noussee myös uteliaisuus, Leppänen povaa. Reilu vuosikymmen sitten alettiin korostaa luovuuden merkitystä työelämässä, ja nyt on uteliaisuuden vuoro nousta yhteiskunnalliseksi käsitteeksi.

Uteliaisuudesta on apua, kun tavallinen ihminen joutuu työssään huomioimaan maailmanlaajuiset muutokset. Vaikka maanviljelijälle, jonka sadostaan saamaan hintaan vaikuttavat lannoitteiden hinnat ja sään vaihtelut toisella puolen maailmaa.

Uusi sukupolvi,uudet tavat

Sitä mukaa kun Y-sukupolvi tulee työelämään, se muuttaa työtä näköisekseen. Se tarkoittaa avoimuutta, rentoutta ja epämuodollisuutta, Tekesin Tuomo Alasoini sanoo. Työtä tehdään tiimeissä, ja hierarkioiden kunnioitus vähenee.

Nuoriin on kiinnittänyt huomionsa myös sosiologian professori Antti Saloniemi Tampereen yliopistosta. Hänen mieleensä jäi peliyhtiö Supercellin perustajien Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan haastattelu Helsingin Sanomissa lokakuussa.

– Siinä oli jotain aika uuden näköistä. Jäin miettimään, onko joku tällainen sukupolvi tulossa yrittäjämaailmaan, Saloniemi kertoo.

Supercellin väki ei valittanut veroista vaan halusi panna hyvän kiertämään. Työtä ei tehdä veren maku suussa, vaan sen pitää olla kivaa.

Saloniemi kuitenkin toppuuttelee korkealentoista visiointia.

– Kukaan ei tiedä mistä tulee se musta joutsen, joka muuttaa kaikki vakiintuneet systeemit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?