Hätäapupaita josta tuli muotivaate

Julkaistu:

Näkökulma
Kovin moni alun perin sosiaaliapuna valmistettu vaatekappale ei ole noussut samanlaiseen kulttimaineeseen kuin rutiköyhien Aran-saarten paksu villapaita.


Aran-neule (engl. Aran jumper, fisherman's jumper) on brittiläinen vapaa-ajan villapaitamalli, joka erottuu kookkaan ja koristeellisen kudontansa ansiosta.
Useimmin tarjolla oleva malli on kermanvärinen, paksuhko ja sen miehustasta löytyy kookas kuviointi.

Nimensä neule on saanut lähellä Irlannin länsirannikkoa olevista Aran-saarista, jossa malli syntyi vuonna 1891.
Tällöin paikallishallinto perusti The Congested Districts Board -nimisen sosiaalilautakunnan, joka alkoi huolehtia seudun lukuisten työttömien ja ruoattomien murheista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lautakunta kannusti kalastajaperheitä valmistamaan neuleita myyntiin, ja opetti heille kuvioiden kutomista sekä tehokkaampia kalastustapoja. Ennen tätä paikalliset suosivat neuleissaan paikallista tummaa, öljyistä villaa helpon hoidon ja lämmön vuoksi. Lautakunta suositteli pehmeämpää, värjäämätöntä villaa myyntituotteisiin.

Aidoissa on mukana
myös lampaan aromi


Ensimmäiset Aranit kudottiin paikallisesta viimeistelemättömästä villasta, jonka tuhti kerros lanoliinia eli lampaanvillarasvaa takasi paitsi jännän tuoksun myös erinomaisen vedenpitävyyden.

Paksummat langat sallivat kutojien viimeistellä neuleensa nopeammin, ja toi myös kuviot paremmin esille.

Lautakunnan ja ahkerien naisten yhteistyö oli menestys. Historioitsija Kenneth McNally luettelee tuloksia kirjassaan Achill:
– Opetusta monenlaisessa kudonnassa annettiin Keelissä, ja yhtenä vuonna (maaliskuuhun 31. mennessä, 1914) ansiot yhdestä lähteestä ylittivät 510 puntaa. Samaan aikaan pitsinkudonta tuotti Achill Soundissa 102 puntaa ja Keelissä 34 puntaa.

Vuosisata sitten viisisataa puntaa tarjosi huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä. Neuleiden myyntitulot auttoivat saarelaisia nälän ja työttömyyden aikoina suuresti.

Brittein saarten lisäksi Aranin neuleet olivat vientimenestys myös kaukaisessa Amerikassa. Satoja naisia koulutettiin kutomaan Aran-neuleita ennen kuin neulekoneet kehittyivät vastaamaan kysyntään.

Koristeluissa oli saarelaisille
tärkeitä kuvioita


Aran-neuleen koristekuvioissa on symbolismia: hunajakennot kuvaavat uutteria ampiaisia, ankkurit turvaa vellovilla vesillä, timantit muistuttavat rikkauksista veden alla, korit taas kaloja pullistelevista koreista.

Nämä koristeet ommellaan pystysuunnassa neuleen etu- ja takapuolelle, joskus myös hihoihin. Miehustan kuvio on yleensä kaula-aukon levyinen, kun muissa kohdin kuviot ovat kapeampia.

Myyntiversioiden sijaan kalastajien käyttöön kudotuissa neuleissa oli helmassa omistajan nimikirjaimet, jotta merellä kadonneet voitiin myöhemmin tunnistaa.

Romanttista on tietysti ajatella, että vanha myyntitarina pitäisi paikkansa: kuinka jokaisen kutojan omaleimainen kädenjälki näkyi kuvioissa ja niiden ansiosta rannalle huuhtoutunut kalmo voitiin tunnistaa.

Käyttivätkö kalastajat
tätä villapaitaa lainkaan?


On myös kaunista harhaa uskoa toista tarinaa, jonka mukaan villapaitaiset kalastajat pitivät päänsä kylmänä ja jatkoivat työtään, vaikka neuleet kastuivat.

Oikeasti perinteiset Aran-neuleet ovat jäykkinä ja paksuina epäsopivia verkkojen käsittelyyn. Miltei saumattomat ja paremmin joustavat Guernsey-neuleet olivat ammatikseen kalastavien mielestä paljon kätevämpiä.

Tästä kertoo myös anglo-irlantilainen näytelmäkirjailija John Millington Synge, joka asui ajoittain Aranin saarilla vuosien 1898–1902 välillä.
Hänen muistiinpanonsa julkaistiin kirjassa The Aran Islands vuonna 1907, ja teos mainitsee kalastajien neuleista seuraavaa:
– In Aranmor many of the younger men have adopted the usual fisherman’s jersey, but I have only seen one on this island.
Synge viittasi Guernsey-neuleisiin, jotka eroavat Aran-neuleista tasaisen rakenteensa vuoksi: jälkimmäiset kudotaan palasina, jotka liitetään lopuksi yhteen, kun taas edelliset kudotaan putkimaisista palasista.

Araneissa on paksuja saumoja, jotka eivät takaa kovin mukavaa työvaatetta, sillä joustoa on vähemmän ja saumat voivat revetä rasituksessa. Siksi Aran-neuleet eivät todennäköisesti olleet kalastajien käytössä, vaikka moni lähde näin väittää.

Kallis, kestävä mutta hieman
epäkäytännöllinen


Tänä päivänä Aran on yhä yksi tuhti, mukava, lämmin ja yksityiskohtainen vapaa-ajan neule, jonka suurin osa vaatevalmistajista tarjoaa muodossa tai toisessa.

Viimeistelemättömästä villasta luodut kappaleet ovat harvinaisia, sillä lanoliinin vahva tuoksu ei kaikkiin neniin vetoa.

Myös käsin kudotut tai Aranin saarilla valmistetut mallit ovat hintavia. Valtaosa kauppojen esimerkeistä on villan sekä nailonin sekoituksia, jotka hiostavat ikävästi.

Silti Aran on aika lailla ulkopuolinen: alkuperäinen kerman väri on epäkäytännöllinen metsästyksessä, kalastamisessa, puutarhan hoidossa ja näin edelleen, kun taas paksu kudos on turhan kuuma sisätiloissa.
Siispä Aranit toimivat todennäköisesti parhaiten kevyempinä ja tummemmissa väreissä – seuraavan sadan vuoden ajan.

Ville Raivio

Ville Raivio on miesten klassiseen tyyliin erikoistunut vapaa kirjoittaja, joka ylläpitää Suomen suosituinta saman aihealueen nettisivustoa, Keikari.comia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    2. 2

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    3. 3

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    4. 4

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    5. 5

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    6. 6

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    7. 7

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    8. 8

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    9. 9

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    10. 10

      Oriolassa tapahtui inhimillinen virhe – väärennetyksi epäiltyä syöpälääkettä jaettiin sairaaloihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää