Lapsille ostettavien joululahjojen suuren määrän syynä on usein yksinkertaisesti se, että lapset ovat kinunneet niin monta eri lahjaa, eivätkä vanhemmat uskalla kieltäytyä toiveista. Toisaalta vanhemmat saattavat lapsiaan lahjomalla myös hyvittää laiminlyöntien huonontamaa omatuntoaan.
Vaikka lahjat ovat monelle lapselle hyvin tärkeitä ja joulu pilalla ilman niitä, asiantuntijoiden mukaan vielä tärkeämpää olisi, että vanhemmat olisivat paremmin ja enemmän läsnä lapsen elämässä.
– Aika ihana joululahja lapselle olisi lempeä, stressitön aikuinen, Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola sanoo.
Työn ja perheen yhteensovittamista tutkinut Työterveyslaitoksen (TTL) tutkija Minna Toivanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa työasiat pitäisi pystyä unohtamaan edes joulupyhien ajaksi.
– Hyvä joululahja monelle lapselle olisi, että aikuinen jättää joulun aikaan sähköpostit lukematta ja laittaa läppärin kiinni, Toivanen sanoo.
Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) ohjelmajohtajan, psykologi Marie Rautavan mukaan aitoja keskusteluja lapsen ja aikuisen välille syntyy harvoin silloin, kun niihin nimenomaisesti pyritään. Parasta olisi sen sijaan antaa keskustelulle aikaa ja mahdollisuuksia.
– Parhaat juttutuokiot ja keskustelut lapsen ja nuoren kanssa syntyvät yhdessäolon sivussa ja lomassa, eikä niin että siihen varataan kerran viikossa tunti laatuaikaa, Rautava sanoo.
– Tarvitaan aitoa kiinnostusta lapsen asioille ja rentoa yhdessäoloa, jotta keskusteluja syntyy spontaanisti. Ei siten, että kysymys–vastaus-menetelmällä tiedustellaan, miten koulussa meni tänään, hän jatkaa.
Myös sosiaalinen media boikottiin
Asiantuntijoiden mukaan yksi eniten lasten ja vanhempien yhteistä aikaa häiritsevistä tekijöistä on se, että vanhemmat eivät edes kotona ollessaan kykene keskittymään lapsiinsa. Heikko taloustilanne ja henkilökohtaiset huolet saavat mielen toisaalle.
– Tänä vuonna yhä useampaa perhettä painostavat yt-neuvottelut tai huoli taloudellisesta tilanteesta. Myös avioerot ja muut huolet painavat mieltä, Irja Askola sanoo.
– Tällaiset ongelmat joko lähentävät perheenjäseniä ja ystäviä luomalla ajatuksen, että tarvitsemme toisiamme entistä enemmän, tai sitten syntyy kipeitä kuiluja, hän jatkaa.
Arkipäivän murheiden lisäksi myös perinteinen ja sosiaalinen media omivat itselleen nykyään yhä enemmän vanhempien aikaa.
– Monessa perheessä on ajan kanssa tiukkaa, kun työelämä vyöryy kotiinkin ja sosiaalinen media vie vanhempien huomiota. Vaikka vanhemmat olisivatkin kotona, he ovat tietokoneen, television tai Facebookin äärellä, MLL:n Marie Rautava sanoo.
– Se syö huomiota lapselta ja estää aidon läsnäolon, sillä silloin vanhempi ei lapsen näkökulmasta varsinaisesti olekaan läsnä, hän jatkaa.
TTL:n Minna Toivasen mukaan moni vanhemmista potee huonoa omatuntoa siitä, että ovat viettäneet lastensa kanssa liian vähän aikaa. Ja kun yhdessä viimein ollaan, eivät vanhemmat silloinkaan kykene keskittymään lapsiinsa täysipainoisesti.
– Ainakin silloin, kun viettää aikaa lasten kanssa, olisi mielestäni ihan hyvä unohtaa hetkeksi mobiililaitteet ja sähköpostit ja olla henkisestikin läsnä, Toivanen sanoo.
Turhaa täydellisyydentavoittelua
Yksi huomattavasti joulustressiä lisäävä seikka on harhakuvitelma siitä, että jouluna kaiken tulisi olla täydellistä. Viestimien ja populaarikulttuurin välittämä kuva joulusta on virheetön, mikä luo ylimääräisiä paineita onnistua.
– Naistenlehtien luoma jouluidylli on sellainen, että kaikki on siistiä, kaikki pukeutuvat kauniisti ja on joulun kimallusta, Irja Askola sanoo.
– Sitten jos syystä tai toisesta, vaikkapa taloushuolien tai muiden elämäntaakkojen vuoksi ei ylletäkään siihen, tulee helposti sellainen olo, että minun joulukuntoisuuteni ei ole riittävän hyvä. Aikuisten pitäisi pystyä hyväksymään joulun keskeneräisyys ja luoda joulun ympärille sellainen mielentila, jossa kaikki mahtuisivat olemaan sellaisina kuin he jaksavat, hän jatkaa.
Toisen perheenjäsenen saatetaan usein ajatella haluavan juuri tietyt lahjat, ruuat ja vierailut sukulaisten luokse, vaikka oikeasti paljon vähempikin riittäisi tyytyväisyyteen. Askola ehdottaa, että perheet kävisivät yhdessä ennen joulua lävitse, mitä itse kukin joululta haluaa, ja listaisivat nämä asiat.
– Jos lapsi olisi mukana tällaisen yhteisen listan tekemisessä, hänkin voisi ymmärtää, ettei jouluna kannata stressata niin paljon, Askola sanoo.
Ja mikä tärkeintä, arjen hullunmyllyyn vajoamista tulisi välttää myös joulun jäädessä taakse. Sen sijaan yhteisen ajan viettoa ja toisten huomioimista tulisi jatkaa arjen koittaessa.
– Tähän tarkoitukseen voi esimerkiksi tehdä lahjakortteja, joissa luvataan mennä yhdessä lastenteatteriin, uimaan tai niin edelleen. Yhdessä tehtäviä asioita voi keksiä rajattomasti, MLL:n Rautava sanoo.
– Yleisesti ottaen lapsi tarvitsee kaikista eniten sitä, että aikuinen on kiinnostunut hänen asioistaan. Yhteiset harrastukset ovat tähän yksi erinomainen tapa, hän jatkaa.
