Oma raha

"Älytöntä keskustelua johtajien palkkakatosta"

Julkaistu:

Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo ei pidä johtajien palkkoja rajaavia lakeja järkevinä. Hänestä johtajien ja vähiten ansaitsevien palkkasuhde on Suomessa hyvin kohtuullinen.


Aalto-yliopiston varadekaanin ja laskentatoimen professorin Seppo Ikäheimon mielestä valtion puuttuminen yritysten palkkaukseen ei tunnu järkevältä.

– Lähtökohtaisesti suhtaudun negatiivisesti palkkoja rajoittaviin lakeihin. Rajoja ei ole järkevää asettaa, ellei niistä on yrityksille ja kansalaisille selkeää hyötyä, Ikäheimo sanoo.

Palkkakeskustelussa on noussut esiin sunnuntaina Sveitsissä järjestetty kansanäänestys maksimipalkasta.

Sveitsiläiset hylkäsivät kahden kolmanneksen enemmistöllä lain, joka olisi rajannut yritysjohtajan kuukausipalkan korkeintaan 12 kertaa yrityksen pienintä palkkaa suuremmaksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Palkkakeskustelua on käyty lähinnä tuloerojen ja niiden kaventamisen näkökulmasta. Ikäheimon mielestä tärkein kysymys liittyy kakun kasvattamiseen, ei sen jakamiseen.

– Jos kakun kasvattaminen ei olisi yhteydessä sen jakamiseen, kaikille työntekijöille voitaisiin toki maksaa saman verran. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi tämä on mielestäni älytön keskustelu, Ikäheimo lataa.

Ikäheimon mukaan yritysten bonusjärjestelmillä on selkeä yhteys yritysten menestykseen. Tuloeroilla pyritään löytämään oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Mitä isompi yritys, sitä isompi vastuu ja palkka.

Palkkoja rajaava laki ei kannustaisi yrityksiä kasvamaan, päinvastoin. Pienemmissä yrityksissä palkkaerot ovat luonnostaan pienempiä.

"Konsultti kyllä
löytäisi ratkaisun"


Ikäheimon mukaan maksimipalkat määrittävää lakia olisi myös mahdotonta valvoa. Laki edellyttäisi hyvin yksityiskohtaista säännöstöä, joka olisi hankala luoda.

– Palkkasuhdetta määräävän päätöksen jälkeen alkaisi heti peli siitä, miten palkat ja palkkiot jatkossa maksetaan mahdollisimman pienillä muutoksilla.

Ikäheimo ei usko, että palkitsemista pystyttäisiin aukottomasti rajoittamaan.

– Kun on tarpeeksi pätevä konsultti vierellä, ratkaisut kyllä löytyvät, Ikäheimo sanoo.

Toinen kysymys on palkkavastuun siirtäminen hallitukselta yhtiökokoukselle. Sveitsissä päätettiin aiemmin tänä vuonna laista, joka antaa osakkeenomistajille oikeuden päättää yritysjohdon palkoista yhtiökokouksessa.

Tällä hetkellä palkoista päättävät yhtiöiden hallitukset konsulttiyhtiöiden, kuten Alexanderin tai Mercerin, avulla. Hallituksissa istuu myös ristiin yhtiöiden toimitusjohtajia, päättämässä toistensa palkkioista

Ikäheimo pitää yhtiökokouksen roolin kasvattamista palkkapäätöksissä mahdollisena myös Suomessa. Johtajien ansioista valittavat pienosakkaat pääsisivät itse päättämään palkoista.

– Osakkaat voisivat päättää palkkauksen päälinjoista laajemmin. Jos yhtiöiden hallitusten toimivalta kaventuisi palkkakysymyksessä, kaventuisi myös sen vastuu, Ikäheimo muistuttaa.

"Palkkasuhde
hyvin kohtuullinen"


Sveitsissä närää ovat aiheuttaneet suuryhtiöiden johtajien palkat, jotka ovat monesti nousseet yli 200-kertaisiksi yritysten matalimpiin palkkoihin nähden.

Sveitsiläinen lääkeyhtiö Roche kunnostautui johtajansa 11,3 miljoonan euron palkalla, joka oli 236 kertaa yhtiön pienipalkkaisinta suurempi.

Ikäheimon mukaan johtajien ja vähiten ansaitsevien välinen palkkasuhde tuskin nousee Suomessa yhtä korkeaksi.

– Mahdotonta arvioida tarkemmin. Palkkasuhde riippuu hyvin monesta asiasta, kuten mikä määritetään yrityskokonaisuudeksi ja täytyykö työntekijöiden olla samassa maassa.

Suomessa johdon palkat suhteessa konepäätteen ääressä ahertaviin ovat Ikäheimon mukaan "hyvin kohtuulliset".

– Kun suhteutetaan suomalaisen yritysjohdon palkkoja niin sanottujen valkokaulustyöntekijöiden palkkatasoon, palkkaerot ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi Britanniassa tai viime kädessä Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa räikeimmät palkkaerot jättävät sveitsiläisten kauhistelemat kertoimet kirkkaasti taakse.

Suomessakin on
räikeitä palkkaeroja


Palkkaerot ovat Suomessa pienempiä, mutta suuriakin eroja on. Sata kertaa firman vähiten tienaavaa suurempi palkka löytynee Suomessa ainakin Nokian entiseltä toimitusjohtajalta Stephen Elopilta.

Elopin ansiot bonuksineen ja muine etuuksineen olivat viime vuonna noin 4,3 miljoonaa euroa, josta yksi prosentti on 43 000 euroa. Vähiten tienaava nokialainen tuskin ylsi yli 40 000 euron ansioihin.

Muissa suomalaisyhtiöissä palkat eivät nouse tätä suuremmiksi. Yhtiöiden pienimmän ja suurimman palkan välinen ero jää useimmiten selvästi alle satakertaiseksi.

Sveitsissä kumoon äänestetty ja Suomessa muun muassa Vasemmistoliiton kannattama maksimipalkkalaki vaikuttaisi vain suurimpien yhtiöiden palkkaukseen.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella vuonna 2009 tehdyn palkitsemistutkimuksen mukaan suomalaisyrityksissä johto tienaa keskimäärin noin 10 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva työntekijä.

Nykytilanne voi olla poikkeava, mutta palkkaerojen kokoluokka on tuskin dramaattisesti muuttunut.

Vähiten ansaitseva sai keskimäärin vajaat 2 000 euroa ja toimitusjohtajat keskimäärin noin 20 000 euroa kuussa. Mukana olivat palkan lisäksi myös palkkiot.

Satunnaisotoksella palkkoja haravoineessa selvityksessä johto oli enimmillään ansainnut 143-kertaisesti ja vähimmillään 1,5-kertaisesti vähiten ansaitsevan palkan, kertoo tuotantotalouden laitoksen tutkijatohtori Aino Tenhiälä.

Eroja yritysten palkkasuhteiden välillä selitti ensisijaisesti niiden kokoluokka ja toimiala, ei tulos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    3. 3

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    4. 4

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    5. 5

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    6. 6

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    7. 7

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    3. 3

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    4. 4

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    5. 5

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    6. 6

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    7. 7

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    8. 8

      Korvaako matkavakuutus vatsataudin tai ylibuukkauksen vuoksi pilalle menneen loman? Nämä asiat ovat suomalaisille epäselviä

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    3. 3

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    4. 4

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    5. 5

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    6. 6

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    7. 7

      Epämääräisen muotoisesta parkkiruudusta koitui valtava riita – ostajan niskaan jättikulut

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Onko Lauri Salovaaran miljoonapotti höttöä? ”Totta kai noinkin vanhakantaisesti voi ajatella”

    10. 10

      Veikkaus: Tällaisia ovat suomalaiset noutaessaan jättipottia

    11. Näytä lisää