Tutkija: Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon - Oma raha - Ilta-Sanomat

Pienituloisten sairastelu kuriin – toimeentulo kuntoon

Uuden tutkimuksen mukaan pienituloisten työikäisten sairastavuus on kasvanut roimasti. Sairastelun aiheuttamat lisäpaineet elämässä voivat olla yksi ilmiön syistä. Jotta ongelma saataisiin kuriin, pienituloisimpien palkansaajien toimeentulo pitäisi turvata paremmin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Akseli Aittomäki.

17.11.2013 6:05 | Päivitetty 15.11.2013 16:56

Pienituloisten kotitalouksien pitkät sairausjaksot lisääntyivät vuosina 1987–2004, kun samaan aikaan eniten ansaitsevien kotitalouksien sairastavuus jopa hieman väheni, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteen laitoksella äskettäin julkistettututkimus. Tutkijoiden mukaan terveyserojen kärjistymistä voi selittää osittain tuloerojen kasvulla, mutta ei kokonaan.

– Sairauspäivien määrä kasvoi huomattavasti enemmän kuin tuloerot. Sairastavuuden kasvuun vaikuttaa todennäköisesti se, että terveyden heikkeneminen aiheuttaa lisäongelmia työelämässä ja työmarkkinoilla, sanoo tutkija Akseli Aittomäki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eila Linnanmäki on samaa mieltä sairastelun vaikutuksista pienituloisiin.

– Työttömyys lisää sairastuvuutta, ja toisinpäin tarkasteltuna huono terveys altistaa työttömyydelle. Tämä on erittäin ajankohtainen ongelma, josta myös meidän laitoksemme julkistaa talven aikana uutta tutkimustietoa, sanoo Linnanmäki.

Pienituloisella on paljon paineita

Akseli Aittomäki kertoo, että Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin vuosittain 290 000 työikäisen suomalaisen sairauspäiviä ja tuloja Kelalta ja verottajalta saatujen tilastotietojen perusteella. Tutkimuksessa huomioitiin yli 10 vuorokauden mittaiset sairausjaksot, joista maksetaan Kela-korvaus.

Erot korvattujen sairauspäivien määrissä tulojakauman eri päissä olevien ihmisten välillä kasvoivat huomattavasti parikymmenvuotisen tutkimuksen aikana. Tuloluokkien alimpaan viidennekseen kuuluvilla oli jakson lopulla kaksi kertaa enemmän sairauspäiviä kuin ylimmällä viidenneksellä. Ylimmän tuloluokan asema parani myös suhteessa keskituloisiin. Erot sairauspäivien määrässä kasvoivat voimakkaammin kuin tuloerot.

Hieman alle puolet sairauspäivien jakautumisessa tapahtuneesta muutoksesta oli mahdollista selittää tulojen muutoksella. Aittomäki uskoo, että loppuosa muutoksista johtuu monista eri syistä.

– Tulojen heikkeneminen saattaa aiheuttaa terveyttä verottavaa stressiä. Kulutusmahdollisuuksien kaventuminen taas voi vaikuttaa elintapoihin. Sosiaalietuuksia karsittiin 90-luvulla. Pienet tulot vaikuttavat myös terveyspalvelujen saatavuuteen, listaa Aittomäki.

Eila Linnanmäki sanoo, että ongelmaan ei löydy ratkaisua syyllistämällä ihmisiä, jotka eivät jaksa ylläpitää terveyttään painiessaan toimeentulo-ongelmien kanssa. Erityisen rankkaa on yksinhuoltajilla sekä raskasta ruumiillista työtä tekevillä.

– Leipäjonossa ei juuri kysellä, onko tarjolla runsaskuituista leipää. Lääkkeisiinkään ei kaikilla ole varaa, sanoo Linnanmäki.

Toimeentulon kehittäminen avuksi?

Tutkija Akseli Aittomäki uskoo, että ongelman ratkaisu voisi löytyä kehittämällä kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa.

– Miten se tehdään, onkin mutkikas taloustieteellinen kysymys. Kuinka paljon voisi vaikuttaa työmarkkinoiden palkkakehitykseen – ja miten paljon sosiaalipolitiikalla voisi tasata tuloeroja? pohtii Aittomäki.

Kun Britanniassa ja Japanissa tutkittiin tuloerojen vaikutusta terveyteen, tulokset olivat ristiriitaisia. Britanniassa taloudellinen eriarvoistuminen kasvatti terveyseroja kuten Suomessakin, mutta Japanissa näin ei käynyt. Syitä ilmiöihin ei näissäkään tutkimuksissa selvinnyt.

Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle, mutta ne kasvoivat 1990-luvun lopulla rajusti, kertoo Tilastokeskus. Vuodesta 2000 kasvu on ollut hidasta ja vuosina 2010–2011 tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2011 suurituloisin kymmenesosa väestöstä sai tuloista 22,1 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?