Evan pamfletti: Tuloerojen kasvulle ei voi mitään - Oma raha - Ilta-Sanomat

Evan pamfletti: Tuloerojen kasvulle ei voi mitään

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) uuden pamfletin mukaan tuloeroja ja niiden kasvua tuskin voidaan estää. Kirjoittajien mielestä tuloerojen kanssa pitää osata elää, ja lopettaa verotiedoilla märehtiminen.

6.11.2013 20:37 | Päivitetty 6.11.2013 21:37

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) keskiviikkona julkaistu pamfletti Oikea palkka – kymmenen totuutta tuloeroista, maalaa asiantuntevasti kuvaa Suomen tuloerojen kasvun syistä tarjoamatta kuitenkaan  ratkaisuja kehityksen pysäyttämiselle.

Pamfletin julkaisutilaisuudessa Evan toimitusjohtaja Matti Apunen kehui käsittäneensä, että tuloerojen kasvun syyt ymmärretään jatkuvasti väärin. Hänestä on siten myös selvää, että kehityksen tilkitsemiseksi tehdyt toimet eivät näytä tehoavan.

Kirjoittajien, filosofian tohtori Lauri Tähtisen ja liikkeenjohdon konsultin Antti Törmäsen mielestä hyvinvointiyhteiskunnan "mahdollisuuksien tasa-arvo" ja koulutuksen ihannointi saattavat vain vahvistaa eriytyvää kehitystä.

Yritysmaailmaan kytköksissä olevan ajatushautomon mukaan tuloeroja on turha pyristellä kaventamaan. Tärkeintä olisi oppia elämään niiden kanssa, jotta suurtenkin tuloerojen yhteiskunta voisi olla eheä.

Osaaminen eriarvoistaa

Tähtisen ja Törmäsen mukaan merkittävin tuloeroja kasvattava syy on osaaminen eikä paljon puhuttu ahneus.

Osaaminen on syrjäyttänyt pääoman merkittävimpänä tuotantotekijänä, arvostetun London School of Economics -yliopiston kasvatit kirjoittavat.

Osaamisesta johtuvat työn tuottavuuden erot ovat teknologian kehityksen myötä revenneet yhä suuremmiksi. Tuloerot ovat kasvaneet, koska teknologia suosii osaajia.

Esimerkiksi Supercellin tuottamaa peliä voidaan monistaa miljoonittain, ilman merkittäviä lisäkuluja. Pienen porukan työ voi tuottaa rutkasti.

Perinteisesti tasa-arvoa lisääviksi lääkkeiksi ajateltu koulutus ja verotus eivät kirjoittajien mukaan toimi. Kouluttautuminen ei poista sitä tosiasiaa, että ihmisten osaamisessa ja siten myös palkoissa on aina eroja.

– Meritokratia ei ole vastaus, vaan omalta osaltaan vahvistaa eriytymistä, Törmänen totesi tilaisuudessa.

Kirjoittajien mukaan julkiset sijoitukset tasa-arvoiseen koulutukseen kasvattavat erityisesti parhaiden osaajien mahdollisuuksia hyötyä koulutuksestaan taloudellisesti.

Verotuksella ei taas kyetä vaikuttamaan tuloerojen kasvun varsinaiseen syyhyn, eli eri alojen tuottavuuskasvun kiihtyvään eriytymiseen.

Tuloveroilla puututaan ainoastaan hetkelliseen tulonjakoon, ei pitkän aikavälin kehitykseen, pamfletti toteaa. 

Sosiaalinen eriytyminen varteenotettava vaara

Suomessa on merkkejä sosiaalisesta eriytymisestä. Äänestyskäyttäytyminen ja perheenmuodostus ovat alkaneet eriytyä eri tulo- ja koulutusluokkien välillä. Maisteri menee maisterin kanssa naimisiin.

– Jos ihmisten kokemuspiiri alkaa selvästi eriytyä, myös näkökulmat ja mielipiteet alkavat eriytyä toisistaan, Törmänen painotti.

Tällaista kehitystä on kirjoittajien mukaan pyrittävä johdonmukaisesti ehkäisemään. Kukaan ei hyödy siitä, että yhteiskunnan eri tuloluokat eivät ymmärrä toisiaan. Vastakkainasettelut ja rauhattomuus lisääntyvät.

Tässä kohtaa julkisten palveluiden kuten koulujen, terveydenhuollon ja liikenneverkkojen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää.

Joistakin vähemmän tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan eduista olisi taas mahdollista luopua ilman eriarvoisuuden lisääntymistä.

Jos koulutus ei ole tasa-arvon kannalta merkittävää, kuten kirjoittajat toteavat, voitaisiin korkeakouluopiskelijoiden tukemisesta tinkiä. Samoin esimerkiksi osa-aikaeläkejärjestelmä hyödyttää lähinnä vain keski- ja hyvätuloisia.

Tuloerojen kanssa pitäisi osata elää

Kirjoittajat toteavat, että Suomi kuten moni muukin länsimaa polarisoituu nyt kovaa vauhtia. Yhteiskunnan eri osien väliset sosio-ekonomiset erot korostuvat.

– Tuloerot ovat täällä ja pysyvät. Ne todennäköisesti kasvavat, eikä sille voi juuri mitään, Törmänen ja Tähtinen kirjoittavat.

Siksi heistä olisi katsottava eteenpäin ja mietittävä, miten tuloerojen kanssa voidaan elää. Tähtisen mukaan Suomessa haaste on todellinen, sillä toisten ansioiden tuijottaminen on kuin "kiero kulttuurinen ilmiö".

Marraskuun alun verofestivaali sen todistaa. Toisten ansioita märehditään viikkokaupalla. Sama kulkee myös toiseen suuntaan. Tukieuroilla elävän "sosiaalipummin" tarina keräsi mediassa hiljattain paljon huomiota.

– Joudumme katsomaan tulojen tuolle puolen. Siellä on liuta tähdellisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Mikä tärkeintä, ne voidaan jopa ratkaista, kirjoittajat päättävät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?