He eivät tule palkallaan toimeen

Suomesta löytyy ammattiryhmä, jonka työntekijät nostavat paljon toimeentulotukea ja asumistukea.

23.10.2013 17:45 | Päivitetty 24.10.2013 13:32

Yhdysvalloissa pikaruokateollisuuden työntekijät joutuvat nostamaan seitsemän miljardin dollarin edestä valtion tukia, kävi ilmi uudesta tutkimuksesta.

Yli puolet pikaruokalateollisuudessa työskentelevistä perheistä on mukana ainakin yhdessä valtion tukiohjelmassa.

Suomessa tilanne ei ole yhtä hälyttävä, mutta Taloussanomien selvityksen perusteella ravintola-alan työntekijät erottuvat täälläkin joukosta. 

Toimeentulotukeayli viisinkertaisesti

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tänä vuonna teettämän tutkimuksen perusteella ravintolatyöntekijöistä 2,5 prosenttia saa toimeentulotukea. Vastaava luku kaikkien ammattiryhmien (poislukien matkailu– ja ravintola-ala) kohdalla on 0,4 prosenttia.

Asumistukea – jota Kela maksaa pienituloisille ruokakunnille ja jota ei pidä sekoittaa opintotukeen kuuluvaan asumislisään – ravintolatyöntekijöistä saa 9,2 prosenttia. Muissa ammattiryhmissä luku on 4,1 prosenttia.

Mikä selittää näin suuren eron?

– Työn epätyypillisyys. Ravintola-alalla on tosi iso joukko osa-aikaisia työntekijöitä, sanoo PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.

– Luvuissa korostuu ravintola-alan työntekijöiden työsuhteiden heikko laatu. 

Veirton mukaan ravintola-alalla on pitkät juuret niin sanotusta "ekstraamisesta", jossa työntekijöitä kutsutaan lyhyellä varoitusajalla tarvittaessa paikalle. Hänen mielestään joskus marginaalinen ilmiö on nyt yleistynyt vuokratyön kautta.

Ansiot kehittyneetmuita hitaammin

Kokoaikaisena työskentelevän majoitus- ja ravintolatyöntekijän säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2000 hieman reilut 1450 euroa kuussa. Vuonna 2012 luku oli noin 2050 euroa. 41 prosentin muutos on pieni verrattuna kaikkien palkansaajien ansioiden muutokseen, joka oli 56 prosenttia.

– Palkkaus on kehittynyt kuluneen vuosituhannen aikana käsittämättömän heikosti, Veirto sanoo.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella ravintola-alan työntekijöistä 39 prosenttia tekee osa-aikatyötä, koska työvuoroja ei ole enempää tarjolla. 35 prosenttia kertoo osa-aikatyön syyksi opiskelun.

Onkin helppoa ajatella, että ravintola-alalla on poikkeuksellisen paljon nuoria opiskelijoita. Monille alan työ on kuitenkin ura-ammatti.

– Tässä on väkisinkin käymässä niin, että väestön ikääntyessä työntekijät muuttuvat yhä varttuneemmaksi, Veirto sanoo.

Nuorten osuus majoitus- ja ravitsemisalalla on pienenemään päin. 15–24-vuotiaiden osuus oli vuonna 2012 pienempi kuin vuonna 2000. 25–64-vuotiaiden osuus on kasvanut, samoin kuin 55–64-vuotiaiden.

"Enempää alaei pysty kantamaan"

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestön MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi uskoo, että keskeinen syy ravintola-alan työntekijöiden suhteellisesti suureen riippuvuuteen sosiaalituista on epätasainen kysyntä.

– Jos kysyntä olisi tasaisempi, tällaista tilannetta ei olisi. Mutta asiakkaat käyttävät palveluita tiettyyn aikaan, ja siihen sopeutetaan tarjonta, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa henkilöstö- ja kiinteät kustannukset ovat ravintola-alalla kovat. Etujärjestön johtaja suomii hallitusta kovin sanankääntein.

– Samaan aikaan kun kysyntä laskee ja kustannukset nousevat, niin valtio lyö meille lisää veroja. Vuoden alussa tuli arvonlisäveron korotus, ensi vuoden alussa alkoholi-, virvoitusjuoma- ja sähkövero.

– Yhtään enempää ala ei pysty kantamaan. Parempien palkkojen maksaminen edellyttäisi kovempaa ja tasaisempaa kysyntää ja kiinteiden kustannusten pienentämistä, Lappi sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?