Kun keskiluokka petettiin

Julkaistu: , Päivitetty:

Yritysjohtajien kohtuuttomat palkkiot, eliitin mässäily ja pääomapiirien veroparatiisikytkökset saavat tavallisen palkansaajan tuntemaan itsensä petetyksi. Näin arvioivat asiantuntijat. Mitä tästä kaikesta seuraa?


Viime viikkojen uutiset ovat murentaneet nopeasti tavallisten palkansaajien luottamusta yhteiskunnan ylätason kohtuullisuuden- ja oikeudentajuun, arvioivat Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat.

Eliitti toistaa politiikassa usein nähdyn virheen: se miettii vain toimintansa laillisuutta – ei sitä, miltä se näyttää.

Ihmisiä ovat kuohuttaneet muun muassa Nokia-johtaja Stephen Elopin kyseenalaisin ansioin saama jättimäinen bonuspotti, eliitin yltäkylläisyydestä kertova Björn Wahlroosin epävirallinen elämäkerta, vuorineuvos Casimir Ehrnroothin veroparatiisiin kätketyt miljoonat ja Jorma Ollilan salassa pitämä ulkomainen sijoitusyhtiö.

Samaan aikaan rakenneuudistusten on sanottu "kirpaisevan jokaista". Palkankorotuksissa pitäydyttiin lähellä nollalinjaa työnantajien vaatimuksesta, ja keskituloisen palkansaajan ostovoima saattaa jopa laskea.

– Tämä murtaa aika rajusti sitä, mistä yhteiskuntasopimuksessa sanotaan olevan kysymys, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen sanoo.

– Keskiluokka joutuu totuttelemaan ajatukseen, että eliittiryhmät eivät kuulukaan enää "meihin", vaan edustavat globaalia kapitalismia kansallisen yhteiskunnan ulkopuolella.

Korkeasti kouluttautunut, työtä tekevä keskiluokka on talouskasvun tärkein lähde. Ajatus "keskiluokan projektista", jossa kouluttautumalla ja työtä tekemällä voi vaurastua, on katoamassa.

– On hyvin ongelmallista, jos ihmisiltä katoaa toivo tai ajatus siitä, että he voivat rakentaa elämäänsä rationaalisesti. Ajatus sosiaalisesta ja taloudellisesta noususta on tuonut yhteiskunnalle vakautta ja ennustettavuutta, ja nyt se on häviämässä, viestinnän yliopistonlehtori Anu Kantola Helsingin yliopistosta sanoo.

Hyvinvointivaltion
oikeutus vaarassa


Keskiluokan asemaa on vaikea korostaa liikaa, tutkijat sanovat. Jos keskiluokka ei elätä työnteollaan käytännössä koko yhteiskuntaa, sitä ei tee kukaan mukaan.

– Yhteiskuntamme ideana on, että tehot saadaan irti, kun mahdollisimman laaja osuus väestöstä on koulutettu ja kytketty työelämään, Anu Kantola sanoo.

Myös julkisen sektorin oikeutus on pitkälti työtätekevän keskiluokan varassa. Sen kannalta on hälyttävää julkisessa keskustelussa yhä useammin toistuva näkökanta, jonka mukaan tuottava ja arvokas työ keskittyy lähes ainoastaan vientisektorille, ei esimerkiksi valtiolle tai kuntiin.

– Hyvinvointivaltion oikeutukselle on keskeistä, että keskiluokka kokee hyvinvointivaltion omakseen, eikä näe sitä vain jonkinlaisena köyhäinavun jäännöksenä, Pauli Kettunen sanoo.

Side katkeaa
myös alaspäin?


Keskiluokan ja rikkaiden välisen kuilun lisäksi side on nyt katkeamassa myös keskiluokan ja huonosti toimeentulevien väliltä. Heikommista huolehtiminen ei ole enää arvossaan.

– Työttömyys ja syrjään jättäminen on nähty pitkään todella kalliina yhteiskunnalle, mutta nyt tällainen ajattelutapa on katoamassa, Anu Kantola sanoo.

Pauli Kettusen mukaan paradoksi on siinä, että työn tekemisen arvokkuutta hehkutetaan maasta taivaaseen, mutta työtä tekemällä ei kuitenkaan vaurastu enää entiseen malliin.

– Näiden kahden ilmiön välillä on selkeä kuilu. Menestyksen saavuttaminen työnteon kautta on vaikeutumassa, mutta samaan aikaan työn tärkeyttä korostetaan entistä enemmän.

Työntekijöiden
lojaalisuus vähenee


Vaikeus saavuttaa tavoitteita johtuu usein ympäröivästä todellisuudesta, ei yksilön suoriutumisesta. Kun muuta yksinkertaista selitystä ei ole, ainoaksi vaihtoehdoksi jää syyttää epäonnistumisesta itseään.

Todellisuudessa työnteko ei näytä rikastuttavan vaikka kuinka ponnistelisi, vaan omaisuudet ansaitaan aivan muin keinoin kuin palkkatyöllä. Silloin työmotivaatio laskee.

– Keskiluokan elämästä on tullut paljon uhanalaisempaa ja vaarallisempaa. Ajan myötä tämä voi johtaa siihen, että sitoutuneiden työntekijöiden löytäminen on aiempaa vaikeampaa, Anu Kantola sanoo.

Erityisen paljon työntekijöiden uskoa syövät potkujen seassa johdolle jaetut valtaisat palkkiot. Myös palkkioiden perustelut ontuvat. Esimerkiksi Nokia selitti Elopin palkkion johtuvan vain tehdystä sopimuksesta.

– Sen sanottiin legitimoivan palkkion, vaikka oikeastaan sen pitäisi hälyttää, että on olemassa jokin rakenteellinen seikka – sopimus –, joka voi tuottaa tällaisen lopputuloksen, Kettunen sanoo.

Mihin tyytymättömyys
kanavoituu?


Jatkuessaan tyytymättömyys ja epävarmuus kärjistävät yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puhutaan jo yleisesti eliitin muodostamasta "yhdestä prosentista", joka elää muun 99 prosentin kustannuksella.

– Eurooppalainenkaan keskiluokka ei enää koe vanhojen rakenteiden toimivan, se on ihan selvää, Kantola sanoo.

Silmiinpistävää on poliittisten vaihtoehtojen puute. Kukaan ei tarjoa uskottavaa vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle ja kilpailukykypuheelle, ja vasemmiston kannatus laahaa ennennäkemättömissä pohjamudissa.

Jos uskottavaa poliittista vaihtoehtoa ei ole, mihin tyytymättömyys kanavoituu? Historialliset esimerkit eivät lupaa hyvää.

– Useimmiten keskiluokan tyytymättömyydestä puhutaan fasismin ja kansallissosialismin nousun taustana, Kettunen sanoo.

Kantola puolestaan muistuttaa, että koko sotienjälkeisen ajan jatkunut eetos keskiluokan pitämisestä tyytyväisenä rakentui sen varaan, että sodan ei haluttu koskaan toistuvan. Aivan 1930-luvun tilanteessa ei tietenkään vielä olla, mutta tutkijoiden mukaan suunta ei näytä hyvältä.

– Tuntuu, että tyytymättömyys alkaa olla jo aika laajalle levinnyttä. Ihmiset ovat aika kypsiä tilanteeseen, Kantola sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    2. 2

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    3. 3

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    4. 4

      Maatalousministeri sai 116 000 euroa maa­taloustukia – yhteensä tukia maksettiin noin 2 miljardia

    5. 5

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    6. 6

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    7. 7

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    8. 8

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    9. 9

      Kalojen vienti lisääntyi  –  norjalaiset lohet uivat Suomen kautta

    10. 10

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    4. 4

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    5. 5

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    6. 6

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    7. 7

      Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

    8. 8

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    9. 9

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    10. 10

      Sähkön siirtohinnat nousivat taas – katso, miten 77 yhtiötä laskuttaa eri puolilla Suomea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    5. 5

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    6. 6

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää