Epävirallinen elämäkerta löysi selityksiä Björn Wahlroosin nousulle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Elämäkerta: Björn Wahlroos on rahanahne, mutta ystävilleen hyvä ihminen

Konsernijohtaja Björn Wahlroos suosii uuden epävirallisen elämäkertakirjan mukaan avoimen julkeasti niitä ihmisiä, jotka tuottavat hänelle taloudellista hyvää. Wahlroosista tietoja kerännyt tutkijaryhmä sai myös kuulla Nallen verkostolta, ettei tällaista paljastuskirjaa pitäisi tehdä.

17.9.2013 2:01 | Päivitetty 16.9.2013 17:40

Tampereen yliopiston journalismiopiskelijoiden tutkimushankkeena syntynyt Björn Wahlroos -elämäkerta antaa kohteestaan odotetun ristiriitaisen kuvan. Miestä ei voi mitenkään luokitella pelkäksi ahneeksi porhoksi, vaikka jatkuva rikastuminen lieneekin hänelle tärkeää.

Tänään tiistaina julkaistun kirjan mukaan Sammon konsernijohtaja käyttää huomattavaa vaikutusvaltaansa niin talouselämässä kuin politiikassakin: hän ajaa oikeistolaisia aatteita jotka jyrkentäisivät tuloeroja, ja samalla tuottaisivat hänelle itselleen lisää pääomia.

Tästä läpitunkevasta oman edun tavoittelusta huolimatta hänellä on vankka, lojaali ja ilmeisen aitoon ystävyyteen ja keskinäiseen välittämiseen perustuva lähipiirinsä.

Virkamiesperheen lapsena kasvanut Wahlroos (1952-) pitää yhteyttä parhaimpiin lapsuus- ja partiolaisajan kavereihinsa, olivatpa nämä nykyisin millaisessa yhteiskunnallisessa asemassa tahansa. Useimmat toki ovat talouselämän huipulla.

Vastineeksi vastustajien joukko on myös laaja.

– Oli vaikea löytää haastateltavaksi Wahlroosin kanssa toimineita ihmisiä, joilla olisi täysin neutraali käsitys hänestä, kertoo kirjatyöryhmään kuulunut Helmiina Suhonen Taloussanomille.

Jotkut Wahlroosin verkoston jäsenet halusivat myös estellä kirjantekoa.

– Saimme kuulla moneltakin ihmiseltä toiveita, että tällainen luvaton kirjahanke pitäisi keskeyttää, Suhonen kertoo. Yksi pyytäjistä oli Björn Wahlroosin sisar.

Wahlroos itse kieltäytyi kohteliaasti tekijöiden haastattelupyynnöistä, ja epäili kirjanteon motiiveita, muttei yrittänyt vaikeuttaa työtä.

Rehellistä rahantekoaja kaverien rikastuttamistaTämä sopii hyvin kirjan luomaan kuvaan Wahlroosin vallankäytön tavoista. Leimallista hänelle on röyhkeys, suoraan sanominen ja avoin vaikuttaminen.

Kirjan mukaan Björn Wahlroos ei monesta talouselämän päättäjästä poiketen suhmuroi kulisseissa. Päinvastoin, kirjantekoa johtaneen taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen mukaan "hän tukee julkisesti ja julkeastikin niitä, jotka tuottavat hänelle taloudellista hyvää". Nallen bisneksiä auttaneille avautuu pääsy miljonääreiksi.

Maine laillisuutta korostavana johtajana on säilynyt: Wahlroosin alaiset tietävät, ettei pomo aidosti siedä liiketoimissa moraalin venyttämistä tai epärehellisiä koplauksia.

Joitain hieman oudoksuttavia liiketoimia hänen uralleen toki mahtuu. Esimerkiksi hänen pankkinsa Mandatumin omistajat ovat voineet rikastua Sammon lakisääteisten liikenne- ja tapaturmavakuutusten tuotoilla, sanoo vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.

Kun Wahlroos tuli aikoinaan Sammon johtoon, yhtiö jakoi heti vakuutustuloista (kuluttajien vakuutusmaksuista) kertyneet ylijäämät jättiosinkoina omistajilleen.

Perintönä älykkyys,ylpeys – ja puheripuli

Elämäkerta pui myös Wahlroosin rasitteita: suvun miehille on ollut ominaista älykkyys, ylpeys ja ylimielisyys itseään tyhmempiä kohtaan. Myös yläluokkaisen elämäntavan ihailu periytyy: esi-isät muuttivat sukunimensä Valpolan Wahlroosiksi jo toistasataa vuotta sitten.

Hiljainen ja kiltti Björn muuttui jälki-istuntoja kerääväksi häiriköksi vasta murrosiän kynnyksellä. Koulukaverit epäilevät yhdeksi syyksi turhautumista: koulun opetustahti oli tiedonjanoiselle pojalle liian hidasta, eikä hän malttanut olla kertomatta opettajille mitä hän ajatteli heistä.

Rehtori kutsuikin teini-Wahlroosin jatkuvaa pulinaa suuripuliksi.

Yhteenotot yhtä terävän, vallanhaluisen ja samalla tavalla aina oikeassa olevan isä-Brorin kanssa olivat kovia, ja johtivat usein kotoa karkailuun.

Näkyvä marxismi-leninismin fanittaminen jo lukiossa ei silti johtunut pelkästään halusta ärsyttää isää. Kirjan haastattelemien aikalaisten mukaan Wahlroos tuntui vielä Hankenin-opiskelunsa alkuvuosina aidosti uskovan aatteeseen.

Ja stalinistiälyköiden suosima afganistanilainen hasiskin kuulemma kelpasi hänelle mainiosti.

Siksi opiskelukaverit yllättyivätkin, kun syksyllä 1973 Wahlroos muutti pukeutumistyylinsä herraskaiseksi, ilmoitti luopuneensa kommunismista ja ryhtyvänsä talousliberaaliksi.

Mistä rikkaus alkoi

Kirja pohtii pitkään Björn Wahlroosin vaurastumisen syitä. Vielä opiskeluaikoinaan hän oli ollut uhkapelikoukussa ja velkaantunut monesti kavereilleen. Opintolaina kului elämiseen ja juhlimiseen.  Taloustieteilijävuosinaankaan Hankenilla ja Yhdysvalloissa hänen tulonsa eivät olleet kummoisia.

Rikastuminen alkoi hitaasti vasta pankkimaailmaan siirtymisen jälkeen, kasinotalousvuosina 1980-luvun lopulla. Varsinainen henkilökohtainen onnenpotku oli oman investointipankki Mandatumin käynnistäminen 1992.

Kun valtion finanssikonserni Sampo-Leonia osti Mandatumin 2001, Wahlroos nousi jättiäveriäiden joukkoon.

Kirjan arvion mukaan Wahlroos sijoitti Mandatumiin omia rahojaan 250 000 euroa, ja nyttemmin alkupotin arvo on enemmän kuin tuhatkertaistunut. Vastaavaan rikastumisnopeuteen ei kirjan mukaan ole kukaan muu suomalainen pystynyt.

Runsaan puolen miljardin euron omaisuudellaan Wahlroos on kymmenen varakkaimman suomalaisen joukossa.

Management byarmeijahuuto

Elämäkerta ei tuo esiin mitään erityisen yllättävää piirrettä Wahlroosin persoonasta. Hän on itse omilla esiintymisillään kertonut suoraan asenteistaan ja arvoistaan, eikä hän peittele edes taistolaismenneisyyttään.

Pieniä, joko mielenkiintoisia tai juorumaisia yksityiskohtia mahtimiehen käytöksestä sen sijaan kirjaan on kertynyt paljonkin.

Kirjan mukaan Wahlroos komentaa alaisiaan usein armeijamaisesti huutamalla ja potku-uhkailulla, varsinkin jos joku rohkenee arvostella konsernijohtajan toimintaa.

Moni Sammon pikkupomo onkin vuosien varrella uupunut näihin purkauksiin. Wahlroosin aiheuttamalle loppuunpalamiselle onkin yhtiössä oma terminsä, björnout.

Erään tuttavan mielestä Björn Wahlroos haluaisi ikääntyessään kasvaa pohjoismaiseksi versioksi Warren Buffettista, talousguruksi jota hänen arvostelijansakin arvostavat.

Kirjan perusteella tämä ei olisi mitenkään mahdoton tavoite.

Tuomo Pietiläinen ja tutkiva työryhmä: Wahlroos: Epävirallinen elämäkerta. Into-kustannus 2013

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?