Kunnianloukkausilmoitukset ovat kasvaneet rajusti alkuvuonna - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kannattiko huutaa kaikille, että pomo on ääliö?

Voit netissä toitottaa koko maailmalle, että pomo on ääliö tai että työpaikan strategia on surkea. Railakkaalla nettikäytöksellä on kuitenkin yhä useammin seurauksensa. Rikosilmoitukset kunnianloukkauksista ovat yleistyneet roimasti, ja jotkut ovat saaneet potkut juttujensa vuoksi.

8.9.2013 6:01 | Päivitetty 6.9.2013 17:05

Moni kirjoittaa varsin räväkästi keskustelupalstoilla, yhteisöpalvelu Facebookissa, Twitterissä tai blogeissaan tai lataa YouTubeen kaikenlaisia videoita. Läheskään aina juttujen kohteet eivät riemastu niistä.

Poliisihallituksen mukaan viime vuonna tehtiin 679 rikosilmoitusta, jotka koskivat netissä tehtyä kunnianloukkausta tai törkeää kunnianloukkausta.

Tämän vuoden tammikuun alusta syyskuun 3:nteen päivään mennessä oli tehty 602 ilmoitusta, mikä on 178 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alkuvuonna ilmoitusten määrä on noussut 42 prosenttia viime vuodesta.

Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta ei ole varma, onko ilkeys netissä lisääntynyt. Ilmoitusten määrää on voinut nostaa myös se, että yhä useampi on tiedostanut, että nettiloukkauksesta voi ilmoittaa poliisille.

Yleisön laajuutta on vaikeahahmottaa kotikoneella

Poliisin tilaston perusteella ihmiset eivät ainakaan näytä oppineen keskustelemaan netissä sivistyneesti. Janne Matikaisen mukaan jo sähköpostien tullessa käyttöön havaittiin, että nimettömyys heikentää yksilöllistä vastuuta ja aiheuttaa aggressiivista ja epäasiallista viestintää.

– Harva puhuisi kasvokkain samoin kuin verkossa.

Osa loukkauksista voi olla harkittua panettelua, mutta suuri osa on ajattelematonta vuodatusta. Matikainen huomauttaa, että yksin kotona oman koneen äärellä on vaikea hahmottaa yleisöään.

Harva huutaisi tuhansien ihmisten joukolle, että työpaikkani on paskapulju ja pomoni idiootti tai nimittelisi rankasti ex-puolison uutta kumppania. Netissä tällaista tekstiä kirjoitetaan paitsi nimettömänä myös nimellä.

Välillä yleisö laajenee vahingossa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta huomauttaa, että vähän käyttävälle Facebook ei ole teknisesti helppo, varsinkin, jos palvelussa on matkapuhelimella. Hänen mukaansa yksityiset ja julkiset viestit menevät silloin helposti sekaisin.

Liikesalaisuuksiaei saa paljastaa

Työnantajan arvostelu voi kostautua. Vaikka esimies ei seuraisi väkensä päivityksiä tai hakisi työntekijöistään tietoa netistä, joku kommentit nähnyt voi lähettää ne hänelle.

Työnantajalla on oikeus puuttua sosiaalisen median käyttöön työaikana, mutta sapiskaa voi tulla myös vapaalla tehdyistä yksityisistä kommenteista. Työsopimuslain mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Hyväksyttävä avoimuuden määrä siis vaihtelee ammatin ja aseman mukaan. Esimiehen pitää miettiä kommenttejaan tarkemmin kuin rivityöntekijän.

– Tutkijoilla suhde sosiaaliseen mediaan on väljempi kuin monessa muussa organisaatiossa työskentelevän, koska heidän odotetaankin osallistuvan julkiseen keskusteluun, Matikainen kuvaa.

Keskustelijan pitäisi ymmärtää, että toiset eivät välttämättä tee eroa hänen työ- ja vapaa-ajan minänsä kanssa. Esimerkiksi Jyrki Kataisen kaikkien kommenttien ajatellaan olevan pääministerin, ei yksityishenkilön kommentteja.

Työpaikan ongelmatkäsitellään työyhteisössä

Professori Seppo Koskinen on linjannut, että uskollisuusvelvollisuus tarkoittaa, ettei työntekijä voi ilman juridisia seuraamuksia esimerkiksi halventaa työnantajaansa. Hän ei myöskään saa paljastaa työnantajansa liikesalaisuuksia.

Koskisen mukaan yksi iso sääntö on, että työpaikan ongelmat käsitellään siellä, eikä niitä puida julkisesti netissä.

– Neuvottelujärjestelmät on luotu ongelmatilanteita varten, hän sanoo.

Matikaisen mielestä työnantajan tulisi myös ymmärtää, että vapaa-aikanaan työntekijän ei tarvitse olla yrityksen äänitorvi. Monessa yrityksessä ei ole sovittu sääntöjä siitä, mitä työpaikkaan, kilpailijoihin tai omaan ammattiin liittyvää saa kertoa sosiaalisessa mediassa. Koskinen ymmärtää, miksi ei.

– Ohjeet ovat olleet aika vähäisiä, koska on vaikea määritellä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, Koskinen sanoo.

Nopea nokkeluus voikääntyä sinua vastaan

Työhön liittyvät herjat ja paljastukset voivat johtaa paitsi kunnanloukkaussyytteeseen myös vaarantaa työsuhteen. Netissä on kansainvälinen The Facebook Fired -sivusto, johon on koottu Facebook-kirjoittelun vuoksi potkut saaneiden tarinoita.

Seppo Koskinen kertoo, että Suomessakin on irtisanottu ihmisiä nettikirjoittelun vuoksi, mutta tuomioistuinratkaisut ovat kahden käden sormilla laskettavissa.

– Irtisanotut eivät ole halunneet riitauttaa asiaansa.

Yksi verkon kompastuskivi on nopeus. Ihmisten kommentit ja uutiset virtaavat hektisesti, ja moni hakee arvostusta yrittämällä tokaista ensimmäisenä jotain näppärää.

Puolivillaiset, jopa oman arvomaailman vastaiset heitot saattavat hetken naurattaa, ja keskusteluja on helppo jatkaa omalla kommentilla tai ainakin tykkäämällä. Ajattelematon nokkeluus voi kostautua.

Ongelmana on, että nettiin laitetut tiedot pysyvät siellä. Ihmiset eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että nuoruusvuosien villejä kuvia tai huumoriksi tarkoitettuja videoita ei saa pois.

– Verkko dokumentoi kaiken, tekee asiat näkyviksi ja pitää ne näkyvinä, Matikainen sanoo.

"Käyttäytykääfiksusti"

Matikaisen mukaan sosiaalisessa mediassa on paljon joukkoviestinnän piirteitä. Sosiologi Manuel Castells on määritellyt sen henkilökohtaiseksi joukkoviestinnäksi.

Miten netissä sitten pitäisi toimia?

Matikainen siteeraa Aller Median toimitusjohtajaa Pauli Aalto-Setälää, joka on ohjeistanut henkilökohtaansa: "Käyttäytykää fiksusti."

– Fiksuus merkitsee myös eri asioita eri ihmisille, Matikainen huomauttaa.

Nettiin ei hänen mielestään kannata laittaa asioita, joita ei voisi sanoa kasvotusten. Hän muistuttaa, että verkko on ihmisyhteisö.

– Verkossa toisia ihmisiä on syytä kohdella samoin kuin muuallakin.

Vaikka netin käyttäjän kannattaa miettiä, mitä verkkoon työntää, Matikainen ei haluaisi liikaa suitsia kommentointia saati sananvapautta.

– On tärkeää, että ihmisillä on paikka, jossa voi kertoa mielipiteitään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?