Työttömyys ruokkii itseään – miksi ja mitä pitäisi tehdä? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Ikävä noidankehä: Kerran työtön, aina työtön?

Työttömyys näyttää ruokkivan työttömyyttä. Selitys saattaa löytyä sekä laumakäyttäytymisestä että työnantajan kyvyttömyydestä arvioida työntekijän työkykyä.

25.7.2013 15:30 | Päivitetty 25.7.2013 15:31

Chicagon yliopiston tuoreessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten työnantajat suhtautuvat työnhakijoiden työttömyyden kestoon.

Tutkijat laativat suurella huolella 12 000 tekaistua työhakemusta ja lähettivät ne 3 000 avoimeen työpaikkaan, kirjoitti talouslehti The Economist viime viikolla.

Muuten käytännössä täysin identtisissä hakemuksissa työttömyyden kesto vaihteli työllisyydestä aina 36 kuukauden työttömyyteen.

Tulosten perusteella pidempi työttömyysjakso pienensi todennäköisyyttä siihen, että työnantaja soitti työnhakijalle. 

Tutkijat päättelivät, että pitkäaikaistyöttömyys on ainakin osittain itseään toteuttavaa.

Kuten tyhjää ravintolaa karttavat asiakkaat, työnantajat olivat haluttomia palkkaamaan muiden työnantajien hylkimiä työnhakijoita, kirjoitti The Economist.

Myös työ– ja elinkeinoministeriön tutkimuksen perusteella on selvää, että mitä pidempään ihminen on ollut Suomessa työttömänä, sitä epätodennäköisemmin hän työllistyy.

Suomessa pitkäaikaistyöttömiä on noin 70 000.

Laumakäyttäytyminenselittävänä tekijänä

The Economist lähti hahmottamaan ongelmaa laumakäyttäytymisen vinkkelistä.

Laumakäyttäytyminen on ihmiselle ominaista. Usein ostaja tietää vähemmän kuin myyjä, joten joukkoviisauteen nojaaminen saattaa tuntua turvalliselta vaihtoehdolta.

Laumakäyttäytyminen näkyy monessa asiassa. Wisconsinin yliopistossa tutkittiin vuonna 2004 kirjojen päätymistä New York Times –lehden bestseller-listalle.

Tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että listalle päätyminen itsessään nosti esikoiskirjailijoiden myyntiä.  

Työttömyys ruokkii itseään

Työnantajien laumakäyttäytymistä on kuitenkin hyvin vaikea tutkia. Pitäisi päästä työnantajan pään sisään tarkastelemaan, vaikuttavatko muiden työnantajien tekemät hylkäyspäätökset omaankin ajatteluun.

– On todennäköistä että se menee juuri noin. Mitään tarkempaa en osaa siitä sanoa, Kuntaliiton projektitutkija Elina Aaltio sanoo Taloussanomille.

Aaltio tutkii pitkäaikaistyöttömille tarjottavien työvoimapalveluiden vaikuttavuutta. Hänen mukaansa pitkäaikaistyöttömien huono työllistyminen selittyy myös työnantajien kyvyttömyydellä arvioida työttömän työkykyä.

– Työkykyä ei pysty arvioimaan ilman, että ihminen on työelämässä. Työkyky on ihmisen toimintakyvyn ja työn vaatimusten suhde, Aaltio toteaa.

– Varmin tapa sekä työnhakijalle että työnantajalle arvioida hakijan työkykyä on arvioida hänen viimeaikaista toimintaansa jossakin työsuhteessa.

Myös työntekijän oma motivaatio ja uskallus hakeutua työelämään laskevat työttömyyden pitkittyessä, Aaltio muistuttaa.

Noidankehäon katkaistava

Työttömyydestä voi siis syntyä noidankehä.

Aaltion mukaan useimmilla työelämästä syrjäytyminen heikentää toimintakykyä, ja työnantajille mahdolliset osatyökykyiset työntekijät tulevat kalliiksi todennäköisesti useampien sairauspoissaolojen ja heikon tuottavuuden vuoksi.

Siksi ei haluta ottaa riskiä. Mitä noidankehän katkaisemiseksi voi tehdä?

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tarvitaan valtion työtakuuohjelma. On todennäköisempää että työttömät saavat työpaikan avoimilta markkinoilta oltuaan työllistettynä kuin työttömänä, Aaltio sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?