Miksi ihminen tarvitsee lomaa?

Pitkään nukkuminen, matkat, mökkeily – paras tapa viettää lomaa on makuasia. Pääasia on, että irrottautuminen työstä onnistuu. Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö kantaa huolta niistä, jotka eivät pysty pitämään lomaa.

21.7.2013 6:09 | Päivitetty 19.7.2013 16:03

Lakisääteinen vuosiloma täytti viime vuonna 90 vuotta. Työläisten vähimmäislomaoikeus on kasvanut vuoden 1922 työsopimuslain yhdestä viikosta nykyiseen viiteen viikkoon.

Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö Työterveyslaitokselta korostaa loman merkitystä kokonaishyvinvoinnille.

Ponnistelun jälkeen on tärkeää palautua.

Halonhakkuurentouttaa

Kivistön mielestä yksi kunnon lomajakso on tarpeen. Mitä lyhyemmäksi vapaa jää, sitä vaikeampaa on onnistua töistä irtautumisessa.

Loma on itsetutkiskelun ja kehittymisen aikaa, Kivistö sanoo. Työelämän kiireessä on mahdollista vieraantua itsestä ja omista ajatuksista. Lomalla ehtii havainnoida enemmän.

– Silloin saa toimia erilaisissa tilanteissa kuin aikataulutetussa arjessa ja kokeilla rajojaan työstä poikkeavien askareiden parissa, kuten halonhakkuussa tai mattojen pesussa. Ne irrottavat mielen tavanomaisista ajatuskuluista.

Epäterveellinenlomattomuus 

Kuinka käy niiden, joilla ei ole mahdollisuutta pitää lomaa? Ilman lomaa saattavat jäädä esimerkiksi monet yrittäjät, työsuhteesta toiseen hyppivät tai freelancer-työtä tekevät.

– Olen huolissani näistä ihmisistä, joille ei lomaa järjesty. Määräaikaisuuksiin ja epätyypillisiin työsuhteisin kuuluu stressi toimeentulon turvaamisesta jatkossa. Jatkuva pieni ahdistus vaikuttaa elimistöön, ajatteluun ja hyvinvointiin. Huoli kapeuttaa ihmistä.

Kivistön mukaan suuriin ponnistuksiin ja tarkkaavaisuuteen on vaikeampaa venyä, jos palautumista ei tapahdu.

Vaikka tauottoman työnteon kanssa pystyisi elämään, jatkuvalla ponnistelulla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia terveydelle.

Kivistö kertoo amerikkalaistutkimuksessa, jossa todettiin selvä ero lomaa pitäneiden ja ilman lomaa jääneiden välillä. Tutkimukseen osallistuneiden miesyrittäjien riski sydän- ja verenkierron häiriöihin nousi seuraavan yhdeksän vuoden aikana, jos lomanvietto ei kuulunut heidän tapoihinsa.

Psykologi toivoo, että työpaikoilla nähtäisiin lomalta virkistäytyneinä palanneet ihmiset suurempana voimavarana.

– Työnantajat voisivat hyödyntää kesäloman jälkeistä aikaa ilmaisena konsultaationa. Mikä työnteon tavassa on hyvää ja mitä parannettavaa siinä olisi? Rentoutuneina ihmiset näkevät työn uusin silmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?