Näillä neuvoilla selviät kimppamökillä riitelemättä

Kimppamökki voi parhaimmillaan olla mainio keino pitää kesäpaikan kulut ja vastuut kurissa. Pahimmillaan yhteisomistaminen voi tulehduttaa läheistenkin välit. Yhteisen mökkielämän sudenkuopat kannattaa kartoittaa jo etukäteen. Mieti tarkkaan kenen kanssa haluat jakaa mökkisi.

15.6.2013 6:01 | Päivitetty 14.6.2013 17:48

Stressaako kohta alkava mökkiloma jo valmiiksi? Lomalla pitäisi rentoutua, mutta kesäpaikkasi kanssaomistajat hengittävät niskassa, pientä kränää on kaikesta. 

Suomessa mökkien käyttöaste on usein matala, joten kimppaomistaminen tuntuu järkevältä. Perinnöksi jääneet tai yhteisiksi hankitut kesäpaikat ovat hyvä tapa jakaa mökinpidon kustannuksia ja töitä.

Yhteisomistuksessa oleviin mökkirantoihin liittyyvät silti myös ikävimmät riidat, jotka voivat tulehduttaa sisarusten, ystävien tai vaikka pariskunnan välit.

Varsinkin perinnöksi jääneeseen kesäpaikkaan on monesti muodostunut vahvoja tunnesiteitä niin lapsilla kuin lapsenlapsillakin.

Elämäntilanteiden muutokset voivat yllättää ja tehdä mökkielämästä nautiskelun sijasta pelkkää stressaamista. Siksi yhteisen omistamisen hyötyjä ja riskejä kannattaa miettiä tarkkaan etukäteen.

Pelisäännöt selviksi alusta saakka

Kaverien tai perheen kesken voi usein olla tapana sopia kesäpaikan ja vastuiden säännöistä vain suullisesti.

Suulliset sopimukset ovat yhtä sitovia kuin kirjalliset, mutta niitä ei voida näyttää toteen, muistuttaa kiinteistöihin sekä perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Mika Talviaro.

Kirjallinen sopiminen voi tuntua lähipiirissä kiusalliselta, jopa epäluottamuksen osoitukselta. Kiitos seisoo riidan koittaessa, kun ei tarvitse enää riidellä siitä mitä sovittiin tai sovittiinko ylipäänsä mitään.

Kirjallinen sopiminen myös herättelee jo alkuvaiheessa pohtimaan, minkälaisia haasteita ja erimielisyyksiä yhteiseen mökkiprojektiin voi liittyä. Sääntöjen rustaamisessa on hyvä pitää pää kylmänä.

– Kannattaa laittaa mustaa valkoiselle, mutta ei liian pilkkua viilaten. Sopimuksen jokainen kohta on potentiaalinen riidanaihe, muistuttaa psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm psykologi- ja lakipalveluita tarjoavasta PsyJuridicasta.

Kenelle juhannus kuuluu, kuka pilkkoo polttopuut?

Talviaro listaa yleisimmiksi riidanaiheuttajiksi mökkielon kustannusten ja mökillä vietetyn ajan epätasaisen jakautumisen.

– Riitaa tulee siitä, kuinka paljon rahaa on sijoitettu milloin mihin tarkoitukseen, ja onko saanut yhtä paljon etua mökistä kuin toinen.

Jos yhteinen mökki on osa vanhemmilta perinnöksi jäänyttä kuolinpesää, voivat pesän osakkaat päättää käyttää kuolinpesän varoja mökin kiinteistöverojen maksuun ja ylläpitoon, tai vaikka katon kunnostukseen.

Tällaista ylellisyyttä kaikilla ei ole.

Yhteinen omistaminen on helposti koetuksella, jos toinen ei kykene väliaikaisesti osallistumaan mökkikuluihin, mutta toisaalta pystyisi viettämään mökillä enemmän aikaa.

Juhannus on monesti se viikonloppu, jonka kaikki haluaisivat viettää kesämökillä. Riitojen ja mielipahan välttämiseksi mökkiviikot ja juhannukset kannattaa jakaa jo vuosia etukäteen.

Mökkiviikkojen ja rahan lisäksi närää nousee myös pikkujutuista. Kärpäsistä tehdään härkäsiä. 

– Riitoja syntyy helposti ihan perusasioista. Siksi on syytä muistaa siisteydestä huolehtiminen, nurmikon leikkaaminen, polttopuiden pilkkominen ja huussin tyhjentäminen, Talviaro toteaa.

Yhteisomistuksen riita-aiheita pohtiessa on hyvä muistaa myös kimppaomistamisen edut. Kustannusten jakaminen tulee halvemmaksi, vaikka maksaisitkin joskus vähän kaveria enemmän.

– Voi hyvin olla, ettei ihmisellä ole varaa omistaa mökkiä yksin, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Tunne itsesi jamökkikumppanisi

Jos yhteinen kesäpaikka on tullut vanhemmilta perintönä, osakkaat todennäköisesti tuntevat toisensa hyvinkin läheisesti. Tämä on yhteisomistamiselle tärkeää.

Mökkikumppanin tunteminen on avainroolissa vaikeiden tilanteiden koittaessa. Jos tiedät sisaresi vaikeaksi persoonaksi, tiedät myös vetäytyä pois yhteisestä projektista.

– Osalla ihmisistä on konfliktinhalua. Jotkut saavat tyydytystä tärkeilystä ja niskanpäällä olemisesta. Persoonallisuuden takia kyky kompromisseihin on heillä heikompi, Häkkänen-Nyholm kertoo.

On toki arvioitava myös omaa persoonaa ja jaksamista. Selkeä sopiminen auttaa hahmottamaan hyötyjä ja haasteita, mutta ei takaa rauhaisaa rinnakkaiseloa.

Jos riita on jo päällä, kannattaa ongelmaa lähestyä ratkaisukeskeisesti. Syyttely ei auta. Menneen sijasta olisi pystyttävä katsomaan tulevaan. 

– Riitatilanteessa täytyy yrittää löytää kaikkia tyydyttävä tulos. Kaikilla pitäisi myös olla varaa vähän tinkiä omista näkemyksistään. Jos löytyy myötäelämisen kykyä ja maalaisjärkeä, sovinto varmasti löytyy.

Kallis ja kiperä oikeuskäsittely ei ole kenenkään etu. Käräjillä ei ole voittajia, Häkkänen-Nyholm muistuttaa.

Jos mökkiosuudestaan tahtookin eroon

Yhteisestä mökkiprojektista lähteminen voi olla vaikea pala kesäpaikan muille omistajille. Jos ei halua koko mörskän päätyvän myyntiin, kaverin osuudelle on löydettävä ostaja.

– Ensimmäinen vaihtoehto on se, että tarjotaan omaa osuuttaan muille omistajille ostettavaksi. Jos hinnasta päästään sopuun, voi prosessi sujua kivuttomasti, Talviaro toteaa.

Jos kukaan kanssaomistajista ei halua tai pysty osuutta ostamaan, asia muuttuu monimutkaisemmaksi. Periaatteessa osuutensa voi myydä kenelle tahansa. Harvemmin kukaan tosin tahtoo lähteä omistamaan palaa mökistä, jonka muut omistajat ovat ventovieraita.

– Tilanteessa tulee eteen yhteisomistussuhteen purku. Sen suorittaa perintömökeissä pesänjakaja ja ostettujen kimppamökkien osalta erillinen uskottu mies.

Oikeuden määräämä uskottu mies tai pesänjakaja pyrkii löytämään vielä sovintoratkaisua omistajien kesken, mutta lopulta eteen voi tulla kesämökin myynti.

– Mökkiosakas pääsee eroon osuudestaan viime kädessä myyntiluvan kautta, jonka oikeus myöntää uskotulle miehelle tai pesänjakajalle, Talviaro muistuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?