Heimosi paljastaa, onko sinusta menestyjäksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Projekti on aloittamista vaille valmis, sanoo savolainen. Kokkapuheissa piilee myös totuuden siemen: heimoerot voivat vaikuttaa päätöksenteko- ja riskinottokykyysi.
Voivatko kotikunnassa opitut tavat jarruttaa menestystä? Pitääkö paikkansa, että Itä-Suomessa jahkaillaan ja lännessä syntyy voittajia? Taloussanomat selvitti, kuinka paljon heimoerot merkitsevät nyky-Suomessa.

Ensimmäiseksi kysyimme, miten asian laita on Savossa. Siihen innosti tietokirjailija Tapio Rissasen puhe kuopiolaisyrittäjille.

Tapio Rissanen totesi tänä keväänä Kuopion yrittäjien 145-vuotisjuhlassa, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Itä-Suomesta on ollut vaikea löytää hanketta, jossa olisi nopeasti edetty päätökseen ja jota päätöksenteon jälkeen vietäisiin yksituumaisesti eteenpäin.

– Riskiä otetaan reippaammin vaikka puolison valinnassa, mutta taloutta koskeva päätöksenteko on hidasta sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Jo yliopistoa kaavailtiin Kuopioon 1900-luvun alussa, mutta laitoksen saaminen kaupunkiin kesti puoli vuosisataa, sanoo Rissanen.

Tampereen teknillisen yliopiston neuvottelutaidon lehtori Pentti Vanha-aho näkee samoja piirteitä savolaisopiskelijoiden luonteessa.

– Savolaiset ovat kovia rupiamaan. Puheliaisuus, vitsikkyys ja leppoisuus ovat hyviä neuvottelutaitoja. Eteenpäin ei kuitenkaan päästä, jos jatkuvasti jahkaillaan että suattaapi olla niin tai suattaapi olla näin, sanoo Vanha-aho.

Vanha-aho uumoilee, että savolaisten kiertelevä vuorovaikutus ja hidas päätöksenteko voisivat olla peruja tiheästä metsämaastosta. Se eristi muinoin asumukset toisistaan. Kun ei nähty mitä naapurissa tapahtuu, ei ollut tarvetta tehdä tai sanoa asioita ripeästi.

Tapio Rissanen muistuttaa, että kaikesta huolimatta Savossa valmistetaan maailman parhaisiin kuuluvia kaiuttimia, ambulansseja ja metsäkoneita. Myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, pääministeri Jyrki Katainen ja Europan unionin talous- ja raha-asioiden komissaari Olli Rehn ovat syntyjään savolaisia, kuten  edesmenneet presidentti Urho Kekkonen ja ministeri Ahti Karjalainenkin.

Pohjalainen näyttää
naapurille


Etelä-Pohjanmaan asukkaita pidetään nopeina päätöksentekijöinä ja hyvinä riskinottajina. Totta onkin, että väkilukuun nähden alueella on syntynyt poikkeuksellisen monta suuryrityksen johtajaa. Heitä ovat esimerkiksi Koneen Matti Alahuhta, Keskon Matti Halmesmäki, Lemminkäisen Timo Kohtamäki, Itellan Jukka Alho sekä Elisan Veli-Matti Mattila.

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian  professori Markku Kuisman mukaan ilmiö selittyy ainakin osaksi vuosisataisilla kulttuuritekijöillä.

– Pohjanmaa on tietynlainen yrittäjyyden kehto. Esimerkiksi lasten koulutusta pidetään arvossa. Myös merenkulun ja kaupankäynnin perinteet, jotka ovat alkaneet 1700-luvulla, vaikuttavat, hän sanoo.

Pentti Vanha-ahon mielestä eteläpohjalainen yritteliäisyys ja avarakatseisuus ovat kehkeytyneet rannikkoseudulle merenkulun kansainvälisten vaikutteiden myötä.

– Pohjanmaalta on lähdetty määrätietoisesti töiden perään vaikka Ruotsiin ja Amerikkaan asti.

Lakeuksilla asuttaessa naapuriin on helppo nähdä, ja sitä kautta syntyy myös näyttämisen tarve. Kaiken pitää siis olla komiaa.

– Hullutkin ideat toimivat. Miksi emme ylpeilisi myös Tuurin kyläkaupasta ja metallijalostamon jatkoksi syntyneestä Power Park -huvipuistosta? kysyy itsekin Pohjanmaalta kotoisin oleva Vanha-aho.

Hämäläiset ihmettelivät
uittotunnelia 40 vuotta


Hämäläiset tunnetaan perusteellisina, harkitsevina – ja hitaina.  Tästä hyvä esimerkki on Tampereella Pispalan tukinuittotunneli.

Tunneli valmistui vuonna 1968 – juuri kun tukkien kuljetus vesistöjä pitkin loppui alueella. Tunnelille on pohdittu uutta käyttöä yli 40 vuotta. Tänä keväänä tunneli päätettiin avata veneiden kuljettamiseen ja kevyelle liikenteelle.

– Olisiko hitauteen syynä pirkkalaisten entinen elinkeino metsästys. Saalista vaaniessa metsästäjän on pitänyt osata odottaa hiljaa, heittää Pentti Vanha-aho.

Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellman puolestaan pohtii, voiko tietoisuus heimon tavoista saada ihmiset käyttäytymään perinteen mukaan.

– Suulas ja nopea hämäläinen saattaisi tuntea itsensä kuin rumaksi ankanpoikaseksi, Snellman epäilee.

Pirkanmaalaisia suuryritysten johtajia ei tunneta kovin montaa.

– Tähänkin on historialliset, koulutuspohjaiset syynsä. Kymenlaaksossa ja Hämeessä on ollut paljon yhden piipun teollisuuskeskuksia, joissa lapset ovat menneet isiensä perässä tehtaaseen töihin, Markku Kuisma luonnehtii.

Sivistynyt Turku ja
pehmeän leivän itä


Presidentit Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö ovat kotoisin Varsinais-Suomesta. Se todistaa seudun asukkaiden päätöksentekokyvyistä.

– Vitsin mukaan sivistys tuli Turkuun – ja sitten lähti. Täytyy kuitenkin myöntää, että pitkä historia on jättänyt kaupunkiin tiettyä eleganssia, sanoo Pentti Vanha-aho.

Hanna Snellman huomauttaa, että idän kansa puolestaan on ollut onnellisempaa ruokakulttuurissaan.

– Idässä leivottiin tuoretta leipää kerran viikossa, kun lännessä jyrsittiin samaa kovaa näkkileipää puoli vuotta kerrallaan. Se jos mikä vaikuttaa mielialaan, hän sanoo.

Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa nimekkäitä johtajia on kuitenkin vähän. Poikkeuksen tekevät Karhula (josta ovat kotoisi Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies ja Cargotecin Mika Vehviläinen) ja Kotka (Fortumin hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin syntymäkaupunki).

Pentti Vanha-aholla on selitys siihen, miksi kauppa ei ole luistanut Karjalassa heimoperinteisiin kuuluvasta puhetaidosta huolimatta.

– Vilkas karjalainen osaa eläytyä asiakkaansa asemaan, mutta naapuri Venäjän sulkeutuneisuus jarrutti kaupantekoa 70–80 vuotta. Nyt turismiaikana siellä on tilaisuus korjata tilanne. Ruplat ovatkin jo käytössä osassa Etelä-Karjalan kaupoista.

Professori Hanna Snellman on itse kotoisin Lapista, kuten myös SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä ja Altian hallituksen puheenjohtaja Matti Tikkakoski.

– Lapissa ankarat olosuhteet vaativat yrittäjältä nopeaa päätöksentekoa. Meillä sanotaan että ei ole aikaa vatuloida – tulee kylmänen nopeesti, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    4. 4

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    5. 5

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    6. 6

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    7. 7

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    8. 8

      Google kouluttaa SAK:n kanssa digitaitoja työntekijöille – ”Tämä ei ole mikään perinteinen ATK-koulutus”

    9. 9

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    10. 10

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    5. 5

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    6. 6

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    7. 7

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    8. 8

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    9. 9

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    10. 10

      Merivoimien neljä uutta laivaa rakennetaan turvallisuussyistä Raumalla – luvassa satoja uusia työpaikkoja: ”laidasta laitaan väkeä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    7. 7

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    10. 10

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    11. Näytä lisää