Vapputyyli vertailussa – saako piknikillä olla toppatakissa? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Vapputesti paljastaa, mihin luokkaan kuulut

50 vuotta sitten vapunviettäjä käveli kaupungilla kumisen jättipallon naru popliinitakin napissa. Nyt foliopallosta kurkkii vihainen lintu. Tyylit vaihtuvat, mutta perinteet elävät. Usein pelkistä vapputavoista voi jo päätellä paljon henkilöstä. Tee Taloussanomien leikkimielinen vapputesti ja selvitä, mihin luokkaan kuulut vapputapojesi perusteella.

30.4.2013 6:01 | Päivitetty 19.12.2013 15:07

Vappua on vietetty Euroopassa ja Suomessa jo keskiajalta lähtien. Vappu-nimi juontuu 700-luvulla eläneestä  baijerilaisesta abbedissa Valburgista, joka julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta.

Aikoinaan kevään juhlassa poltettiin kokkoja, pystytettiin salkoja ja valittiin toukoneito. Vanhimpia nykypäiviin säilyneitä perinteitä ovat siman juominen ja tanssi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jeja-Pekka Roos sanoo, että vappu on ehkä monipuolisin suomalaisista juhlista.

– Se voi olla räkä poskella rellestämistä, äärimmäisen sivistynyttä samppanjan maistelua hyvässä seurassa ja kaikkea siltä väliltä, sanoo Roos.

Kun Roos oli nuori, oli kaksi vappua: työväen vappu ja ylioppilaiden vappu. Niiden lisäksi on kehittynyt urbaani karnevaali ilman erityisiä muotoja.

– Meillä on nyt yksi ilta lisää, jolloin nuoret juovat julkisilla paikoilla. Jokaisella yhteiskuntaluokalla on oma vapunviettotapansa. Tämä tapa kertoo myös luokka-aseman, iän ja elinvaiheen melko tarkkaan, Roos sanoo.

Roos muistuttaa, että juhlinnan sijaan moni nauttii vapusta keväisenä vapaapäivänä, jolloin voi ulkoilla ja möyriä puutarhassa. Silloin pukukoodikin on vapaa.

– Itselleni vappu liittyy ennen kaikkea ulkoiluun perheen kanssa ja tällä hetkellä myös kahden teini-ikäisen lapsen valvomiseen, etteivät he tee mitään vakavampia tyhmyyksiä.

(Tee Taloussanomien leikkimielinen vapputesti jutun lopussa.)

Mitä päälle torille ja piknikille?

Mutta miten vappuna pitäisi pukeutua? Menettääkö 2000-luvun vappujuhlija yhteiskunnallisen uskottavuutensa, jos jättää kesäkengät ja -takin odottamaan lämpötilan nousua +10 celsiusasteen yläpuolelle?

– Minusta säänmukainen pukeutuminen on aivan sallittua, sanoo tapakouluttaja Kaarina Suonperä.

Suonperä suuntaa itse vappupäivänä Helsingin Ullanlinnanmäelle kuorolaulua kuuntelemaan.

– Lämmin pukeutuminen on siellä tyylikkäämpää kuin kylmässä hytiseminen. Vappua vietetään kevään kunniaksi, eikä siihen osallistuminen edellytä suurta juhla-asua.

Työväen historiaan perehtynyt Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) pääsihteeri Pekka Pättiniemi liikkuu vappupäivän aamuna Hakaniemen torilla samoissa vaatteissa kuin arkenakin: pikkutakissa ja suorissa housuissa.

Ylioppilaslakki on jäänyt kaappiin jo vuosia sitten. Pättiniemi sanoo toripukeutumisen vapautuneen vuosien varrella, mikä on ihan hyvä asia.

– Yleisön joukossa näkee ulkoiluvaatteita sekä monenlaisia etnisiä tyylejä. Kun itse olin nuori, juhlittiin vielä solmiossa ja puvussa. Vappuaaton puolella tekonenät ja peruukit ovat aina olleet käytössä.

Perinteet kertovat kuka olet

Vapunviettotavoistasi voi päätellä paljon yhteiskunnallisesta asemastasi. Tekniikan Akateemiset (TEK) -etujärjestössä työskentelevä teekkariasiamies Juuso Kuusinen kertoo, että diplomi-insinöörit eivät luovu opiskeluaikaisista vapputavoistaan.

– Monen teekkariyhdistyksen jäsenet kokoontuvat joka vappu, vaikka valmistumisesta olisi kulunut 30–40 vuotta. Minullakin on tapaaminen ylioppilaskunta-aikaisten ystävien kanssa, sanoo edelleen opintojaan jatkava Kuusinen.

Kuusisen mukaan tupsulakkisia teekkareita perheineen voi bongata parhaiten piknikillä, Havis Amandan lakituksessa tai Tampereella katsomassa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastetta Tammerkoskeen.

KSL:n Pekka Pättiniemi sanoo, että osa työväestön ja toimihenkilöiden vapputavoista on lähentynyt vuosien varrella toisiaan.

– Elintason noustua työväkikin liikkuu nyt autoilla. Kuohuviini maistuu yhtälailla kaikille. Jos vappuohjelmassa on puutarhapalstan kevättöitä, kaupungin siirtolapuutarhatonteilla tapaa väkeä kaikista yhteiskuntaluokista.

Pättinieni ennustaa, että työväenliikkeen perinteiset toripuheet ja marssit vetävät tänä vuonna paljon väkeä.

– Yhä useampi on huolissaan kotimaan politiikasta sekä talouden epävarmuudesta ja haluaa vaikuttaa.

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä summaa, että vappuperinteiden siirtäminen lujittaa ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Perinteet ovat tapakulttuurin perusta. On antoisaa kutsua kotiin vappubrunssille eri ikäisiä ja eri maailman kolkilta tulleita ihmisiä ja tutustuttaa heitä simaan, tippaleipiin ja silliin tumman leivän päällä.

(Vapputesti ei toimi Taloussanomien mobiilisivustolla ja iPad-versiossa.)

Duunari, opiskelija vai hyvätuloinen? Testaa, mitä vapunviettosi kertoo sinusta ja yhteiskunnallisesta asemastasi. Valitse joka kysymyksestä omaa vappuasi parhaiten kuvaava vaihtoehto. Paina lopuksi "Näytä tulos"-nappia. 1. Pukeutuminen Pukeuden haalariin tai ainakin ylioppilaslakkiin. Sonnustaudun pikkutakkiin ja kravattiin. / Pukeudun jakkupukuun tai kevätmekkoon. Vedän ylleni säätä pitävät vapaa-ajan vetimet. Esiinnyn maailmankatsomustani valottavassa asussa. 2. Ruoka ja juoma Syön nakkeja ja ryypiskelen koskenkorvaa. Juon kuohuviiniä ja herkuttelen mansikoilla. Pakkaan piknik-koriin viiniä, patonkia ja salaattia. Maistelen simaa ja napostelen tippaleipiä sekä munkkeja. 3. Vappuvarusteet Kaivan esiin kaapista peruukin ja tekonenän. Hankin ilmapallon ja kaulassani roikkuu serpentiiniä. Aatteitani peilaava lippu kulkee mukanani. Ei vappua ilman vappulehteä. 4. Aattoillan ohjelma Järjestän kotibileet tai katselen televisiota. Ulkoilen lähikorttelissa ja seuraan vappuperinteitä. Lähden mökille tai venereissulle. Olen töissä. 5. Vappupäivän ohjelma Lähden torille kuuntelemaan puheita ja marssimaan. Aterioin ravintolassa. Kunnostan puutarhaa. Syön sillibrunssia ja kuuntelen kuorolaulua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?