Kullan hinta ei kovin hyvin ennusta taloutta - Oma raha - Ilta-Sanomat

"Myin kultani. En ymmärtänyt, miksi hinta laski tai nousi"

Kuvituskuva
Julkaistu: 11.4.2013 16:42, Päivitetty 11.4.2013 17:14

Kullan päällä voi istua ja sitä voi kiillottaa, mutta sen hinta ei kovin hyvin ennusta taloutta. Näin arvioi professori Vesa Puttonen. Kullan viime kuukausien hinnan lasku voi kertoa rahoitusjärjestelmän romahtamista koskevien pelkojen hälvenemisestä. Hinta voi kuitenkin nousta, vaikka pelot eivät lisääntyisi uudelleen.

Kultaa on pidetty sijoittajien turvasatamana. Sen suosio on kasvanut, kun osakkeiden ja kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet tai kun inflaatio on nakertanut rahan arvoa.

Hinta on noussut kriisissä ja laskenut parempien aikojen koitettua. Kullan on ajateltu olevan eräänlainen kuumemittari, joka paljastaa talouden tilan.

Kultafutuurien hinnat laskeneet jo syksystä lähtien. Kesäkuun toimitusten unssihinta on tänään torstaina liikkunut 1560 yhdysvaltain dollarissa eli noin 1192 eurossa.

Suuret investointipankit Goldman Sachs ja Societe Generale ovat ennakoineet, että kullan hinta laskee. Goldman Sachs ennusti halpenemista jo joulukuussa ja äskettäin alensi hintaennustettaan lisää. Pankki arvioi kullan maksavan 1450 dollaria unssilta tämän vuoden lopussa ja 1270 dollaria ensi vuoden lopussa.

Societe Generale arvioi, että tänä vuonna kulta maksaa keskimäärin 1500 dollaria unssilta, mutta vuoden loppuun mennessä hinta on painunut 1375 dollariin.

Pahimmat pelotovat hälventyneetOnko siis talouskriisin pahin vaihe on ohi?

– Varmaan tämä kertoo voittopuolisesti siitä, että pelko systeemiriskin laajenemisesta on vähentynyt, mutta kullan hintaan vaikuttaa moni muukin asia, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Hän muistuttaa, että Japanin, Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit ovat ilmoittaneet, että rahoitusjärjestelmä pidetään pystyssä maksoi, mitä maksoi.

– Äärimmäisenä turvasatamana kultaa ei enää pidetä niin tarpeellisena kuin ennen.

Puttosen mukaan suurin pelko euroalueen hajoamisesta hälveni kuitenkin jo viime kesänä. Tuolloin Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä.

Kulta onkummallinen otus

Puttonen kyseenalaistaa kullan ennustearvon. Toissa kesänä hän paljasti sijoittaneensa rahojaan sekä Kreikan valtionlainoihin että kultaan.

– Sijoitin itse kultaan ja seurasin sen hintaa, mutta myin kultani pois. En ymmärtänyt, miksi hinta laski tai nousi.

Kulta on erittäin spekulatiivinen sijoituskohde. Puttosen mukaan hinta voi heilahtaa viisi prosenttia päivässä esimerkiksi vain siksi, että metallipörssi tiukentaa vaatimuksiaan.

– Kullalla ei ole kassavirtaa. Sitä voi katsoa, kiillottaa ja sen päällä voi istua, mutta sen hinta on ehkä vaikein ennustettava.

Puttonen ei usko, että suuret investointipankit pystyvät ennakoimaan kullan hintaa yhtään paremmin kuin kukaan muukaan.

– Mikään ei estä, etteikö hinta voisi lähteä ensi viikolla nousuun, hän huomauttaa.

Keskuspankkien päätöksetkin tuovat hintaan kahtalaisia paineita. Puttonen ei muista, että ikinä kaikkien länsimaiden merkittävimmät keskuspankit olisivat yhtä aikaa ilmoittaneet, että korot pidetään nollassa ja rahaa painetaan rajattomasti.

Tämä pönkittää inflaatiota, mutta päinvastoin kuin voisi kuvitella, kullan hinta on alentunut. Puttonen arvioi, että riskin hälveneminen lienee nyt suurempi ajuri kuin kuluttajahintojen nousu.

Tuoreimmat osastosta